Hyppää pääsisältöön

Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

Pentti Kronqvist
Etualalla Pentti Kronqvist Pentti Kronqvist Kuva: YLE/Agneta Glad Nanoq

Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

Pentti Kronqvist uneksi jo pikkupoikana suurista seikkailuista. Koulu sijaitsi kymmenen kilometrin päässä köyhien kasvattivanhempien kodista. Kävellessään ja hiihtäessään joka päivä koulun ja kodin väliä, hän sai hyvän peruskunnon.

Hän varttui urheilulliseksi nuorukaiseksi, aloitti 16 -vuotiaana työnteon Wärtsilässä, ja osallistui menestyksekkäästi urheilukisoihin.

Urheilijanuorukaisesta kehittyi taitava palomies ja savusukeltaja

Pietarsaaressa huomattiin pian nuoren miehen voimat ja nopeus. Niinpä hänelle suositeltiin palomiehen uraa.

Pentti Kronqvist hakeutui pelastusalalle ja työskenteli sittemmin palomestarina, pelastussukeltajana ja ensihoitajana. Vapaa-ajalla hän suuntasi lmielellään Lappiin, mutta vähitellen retket suuntautuivat arktisille alueille.

Napapiiriretkeilijän fyysiset ja henkiset voimavarat joutuivat koetukselle

Ensimmäisen retki arktisille alueille tapahtui vuonna 1971, mutta vaiherikkain kaikista napapiirin alueille suuntautuneista matkoista tuli viisi vuotta myöhemmin. Huima retki kulki silloin Grönlannista Kanadaan Smith-salmen yli. Kolmihenkinen ryhmä suunnitteli hiihtävänsä 500 kilometrin matkan kuukaudessa, mutta matkalla tuli vastaan yllätyksiä ja lopulta reitille kertyi kilometrejä 300 enemmän ja retki muuttui taisteluksi eloonjäämisestä.

Retkikunta kärsi nälkää ja taisteli lumisokeutta sekä paleltumista vastaan. Matkaa tehtiin hiihtäen sekä koiravaljakoilla USA:n sotilastukikohdasta Thulesta - Kanadaan Grisefjordiin. Jäätilanteen takia retkikunta ei pystynyt ylittämään Smith-salmea suunnitelmiensa mukaan, vaan he joutuivat hiihtämään ajottua reittiä pohjoisemmaksi. Sekä ruoka että voimat hiipuivat vähitellen.

Pelastus tuli viime hetkellä kun retkikunta tapasi kanadalaisia RCM-poliiseja (ratsupoliiseja), jotka veivät heidät moottorikelkoilla turvaan.

Lapsuuden maisemiin rakentui talkoovoimin ja lahjoituksin ainutlaatuinen museo

Retkiltään ja matkoiltaan Pentti Kronqvist on tuonut mukanaan monia muistoesineitä. Vuosien saatossa niitä kerääntyi niin paljon että ne eivät mahtuneet enää kotiin. Niinpä hän sai idean rakennuttaa lapsuutensa maisemiin Fäbodaan museon.

Kukaan ei aluksi uskonut, että museosta, joka sai nimekseen Nanoq (jääkarhu grönlanniksi), tulisi totta, mutta sitkeydellään ja päättäväisyytensä asioista Pentti Kronqvist on saanut talkooporukan toisensa jälkeen kokoon rakentamaan alueelle jopa 25 rakennusta.

Nanoq-museon malli on Pohjois-Grönlannissa Itan pyyntipaikalla oleva 1800-luvulla rakennettu turvemaja. Kaiken, mitä ​Nanoqissa on esillä, Kronqvist on itse hankkinut tai saanut lahjoituksena. Taiteilijat, naparetkeilijät tai Nanoqiin muutoin ihastuneet vieraat ovat lahjoittaneet museoon esineitä ja kokoelmia.

Lukuiset arktiset tutkimusretket niin Kanadaan kuin Grönlantiin ovat muokanneet kesäkuussa 80-vuotispäiviään viettävästä Pentti Kronqvististä sankarin, jonka elämänmittainen intohimo arktisiin oloihin näkyy konkreettisesti Pietarsaaren Fäbodassa kalliomaastoon upotettuna museona, Nanoqina.

Arktinen museo Nanoq lyhyesti

Museosta löytyy arktiseen kalastukseen ja metsästykseen liittyviä esineitä, arktisia eläimiä ja kasveja, arktisten kansojen vaatteita ja tekstiilejä sekä arktista taidetta. Tunnetut arktiset tutkimusmatkailijat ovat lahjoittaneet retikuntavarusteita. Lisäksi museosta löytyy Kanadan inuiittien tekemä vuolukivikokoelma.

Alueelle on rakennettu myös turvemaja, pyyntimaja, kullanhuuhdontakenttä ja -maja sekä muita vanhoja eksoottisia rakennuksia. Uusimpina rakennuksina ovat Goichmanin galleria ja museon kirkko.

Arktiska museet Nanoq i Jakobstad
Nanoq museo Pietarsaaren Fäbodassa Arktiska museet Nanoq i Jakobstad Kuva: YLE
A wooden church and a wooden shed in the arctic museum Nanoq.
Uusin rakennus museoalueella on kirkko A wooden church and a wooden shed in the arctic museum Nanoq. Kuva: YLE/Ann-Catrin Granroth Nanoq
  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen Turan tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen Turan tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

  • ”Jos Akseli Gallen-Kallela eläisi, hän maalaisi Teidät”, sanoi rouva Aivi Sirén Ruoveden taiteilijakodissa, kun Esa Kallion tuohihatussaan näki

    Kotiseutuhistorian tuntija Esa Kallio vaalii vanhoja taloja.

    Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa hän on vieraillut usein. Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.

  • Suvi-Anne Siimekseltä!

    Kesäkuun vieraana Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes

    Miltä näyttää työeläkejärjestelmämme kestävyys? Entä mikä tekee Suvi-Anne Siimekselle kesän?

  • Työt Euroopan juutalaisten historia- ja holocaust-museoiden parissa pitävät professori Rainer Mahlamäen kiireisenä

    Arkkitehtuurin professori rakastaa monipuolista työtään.

    Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Viime vuosien mielenkiintoiset kansainväliset työt Euroopan juutalaisten historian ja holocaust museoiden myötä pitävät hänet kiireisenä.