Jyri Hänninen
Yle
Minna Knus-Galán
Yle
Panamalaisessa asianajotoimistossa Mossack Fonsecassa tapahtui uusi suuri tietovuoto. Siitä käy ilmi, kuinka Nordea jätti asiakkaat oman onnensa nojaan hoitamaan Panaman papereiden aiheuttamia ongelmia.
Huhtikuussa 2016 panamalaisessa asianajotoimistossa Mossack Fonsecassa ja sen asiakkaiden keskuudessa levisi paniikki.
Valtavan tietovuodon ansiosta kymmenet mediat eri puolilla maailmaa uutisoivat, kuinka rikkaat, rikolliset, poliitikot ja talouseliitin jäsenet hyödynsivät veroparatiiseja vältelläkseen veroja tai piilottaakseen omaisuuttaan.
Tietovuotoa seurasi kaaos ja paniikki.
Suomessa Panaman papereiden suurimpia uutisia oli pohjoismaisen pankkikonserni Nordean toiminta.
Nordea oli auttanut asiakkaitaan perustamaan lähes 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille. Pohjoismaiden suurin pankki sai selitellä toimintaansa julkisesti.
Asiakkaat jäivät oman onnensa nojaan
Uusi tietovuoto paljastaa, kuinka kohun keskellä Nordea jätti asiakkaitaan hoitamaan likapyykkinsä yksin. Vielä muutamaa vuotta aiemmin Nordea oli auttanut asiakkaitaan veroparatiisiyhtiöiden tehtailussa.
Veroparatiisiyhtiön käyttö ei ole laitonta, mikäli sen omistaja ilmoittaa tulonsa normaalisti verottajalle. Nordealle veroparatiiseihin liittyvä toiminta muodosti kuitenkin suuren maineriskin.
Nordealle veroparatiiseihin liittyvä toiminta muodosti suuren maineriskin.
Vuodon jälkeen Nordea pyrki pääsemään mahdollisimman pian eroon yhteyksistään pahamaineiseen panamalaiseen asianajotoimistoon. Pankki irtisanoi asiakkaittensa tilejä, jätti vastaamatta Mossack Fonsecan viesteihin ja vieritti vastuuta toiminnasta asiakkailleen.
Nordean toimintatapa aiheutti ongelmia monelle pankin asiakkaalle, käy ilmi uudesta tietovuodosta.
”Nordeaa on kielletty vastaamasta meille”
Panaman papereiden tietovuodon jälkeen moni Mossack Fonsecan asiakas halusi lakkauttaa veroparatiisiyhtiönsä.
Veroparatiisiyhtiöiden lopettamista kuitenkin vaikeutti se, että yhtiöiden asiakirjoja tai muuta olennaista asiakirjamateriaalia säilytettiin monissa tapauksissa Nordean Luxemburgin-konttorin tiloissa.
Asiakirjoja oli siis myös pankin, ei vain yhtiön omistajan hallussa.
– Mainitsit sähköpostissasi, että sinulla on vaikeuksia saada yhteyttä Nordeaan. Näyttää, että meillä on sama ongelma. Heillä [Nordean työntekijöillä] ei ole lupaa puhua kanssamme, kirjoitti Mossack Fonsecan työntekijä asiakkaalleen lähettämässään sähköpostissa.
Monessa sähköpostiviestissä toistuu sama turhautunut toteamus: asiat eivät edisty, koska Nordea ei vastaa yhteydenottopyyntöihin.
”Seuraavilla yhtiöillä ei ole enää tiliä Nordeassa…”
Nordea päätti lakkauttaa myös Panaman papereista esiin tulleiden asiakkaittensa tilejä. Nordean latvialainen asiakas kirjoitti asiasta Mossack Fonsecalle syyskuussa 2016.
– Meille on kerrottu, että pankkimme Nordea Luxemburg katkaisee kaikki siteensä Mossack Fonsecaan. Samalla pankki kertoi sulkevansa tilimme, latvialainen mies kertoi.
Mies halusi jatkaa Mossack Fonsecan asiakkaana vuodosta huolimatta. Näin myös kävi.
Sähköpostiviesti on lyhyt, lakoninen ja lähes tyly.
Nordea pyrki monin tavoin varmistamaan, että pankin siteet panamalaiseen asianajotoimistoon todella katkeavat. Esimerkiksi lokakuussa 2016 Nordean Luxemburgin-yhtiön johtaja lähetti Mossack Fonsecalle listan 16 panamalaisesta yhtiöstä.
– Seuraavilla yhtiöillä ei ole enää tiliä Nordeassa, viestissä todettiin.
Sähköpostiviesti on lyhyt, lakoninen ja lähes tyly.
– Pyydän myös, että Mossack Fonseca ei lähetä enää näihin yhtiöihin liittyviä laskuja meille, Nordean johtaja kirjoittaa sähköpostissa.
Panaman paperit tahrasi Nordean imagoa
• Panaman papereiden tietovuodosta selvisi, että Nordea oli auttanut asiakkaitaan perustamaan noin 400 veroparatiisiyhtiötä.
• Nordean roolia veroparatiisissa käsiteltiin laajasti Suomen, Ruotsin ja Tanskan medioissa.
• Nordea sai Luxemburgin finanssivalvonnalta sakot, koska se ei ollut valvonut riittävästi asiakkaittensa toimintaa muun muassa estääkseen rahanpesua.
• Vuodon jälkeen Nordea kertoi muuttavansa toimintatapojaan. Pankin mukaan osa vuodosta esiin tulleista käytännöistä oli lopetettu jo aiemmin. Pankki palkkasi myös lisää työntekijöitä riskienhallintaosastolleen.
Haamuomistajista tuli ongelma
Nordea keskitti Mossack Fonsecaan ja asiakkaittensa veroparatiisiyhtiöihin liittyvien asioiden hoitamisen lakiasiainyksikölleen. Nordean lakimiehiltä oli kuitenkin usein vaikea saada vastauksia tai asiakirjoja, käy ilmi uudesta tietovuodosta.
Aiemmin Nordean asiakkaiden asioita Mossack Fonsecan kanssa olivat hoitaneet etenkin pankin Luxemburgin-yksikön työntekijät. Vuodon jälkeen heitä kiellettiin olemasta yhteydessä panamalaiseen asianajotoimistoon.
Murheita aiheutti myös ”haamuomistajien” käyttö.
Haamuomistajien käytöllä haluttiin salata yhtiöiden todelliset omistajat.
– Saadaksesi osakekirjan, sinun pitäisi pyytää yhtiön todellista omistajaa soittamaan heille [Nordeaan]. Koska hän on Nordean asiakas, ei pankki voi kieltäytyä puhumasta hänen kanssaan, Mossack Fonsecan työntekijä kirjoitti yhdelle asiakkaalleen.
Asiakas oli yhtiön todellinen, muttei papereihin merkitty omistaja.
Monimutkaiset yritysrakenteet, omistajat piilossa
Nordean perustamilla veroparatiisiyrityksillä oli erittäin monimutkaiset yritysrakenteet. Usein yhtiöissä oli bulvaanijohtajia eli todellisia omistajia piiloteltiin. Tämä vaikeutti yhtiöiden lakkauttamista.
Suojakerros, jonka tarkoitus oli piilottaa todelliset omistajat, muuttuikin vuodon sattuessa ongelmaksi. Yhtiön tosiasiallinen omistaja ei voinut hoitaa yhtiön asioita yksin.
Nordea: Verojen maksu on asiakkaan vastuulla
Lokakuussa 2016 Nordea lähestyi islantilaista miesasiakastaan sähköpostin liitteenä olevalla kirjeellä. Nordea kertoi sulkevansa miehen veroparatiisiyhtiön käyttämän tilin pankin Luxemburgin-yksikössä.
Kirjeessään Nordean Luxemburgin-yksikön työntekijä muistutti, että kaikki verotukseen liittyvät asiat ovat asiakkaan, ei pankin vastuulla.
Tietovuoto näyttää saaneen Nordean toimintaan yhtäkkistä ryhtiä.
– Viimeiseksi, haluamme muistuttaa että sopimusehtojemme mukaisesti on asiakkaan vastuulla ottaa selvää talletuksiin liittyvistä verovaikutuksista, Nordea kirjoitti.
Tietovuoto näyttää saaneen Nordean toimintaan yhtäkkistä ryhtiä.
Nordean pomot veroparatiisissa
Vuonna 2007 venäläisistä Igor Koganista ja Irina Mamkhegovasta tuli rikkaita. Kaksikko oli myymässä osuuttaan venäläisestä Orgresbankista Pohjoismaiden suurimmalle pankkikonsernille Nordealle.
Kaksikko ja muut osakkeenomistajat saivat satoja miljoonia euroja kaupassa.
Miljoonaomaisuuttaan Kogan ja Mamkhegova alkoivat sijoittaa esimerkiksi kiinteistöihin Saksassa. Sijoituksia varten he hankkivat itselleen yhtiön Brittiläisiltä Neitsytsaarilta.
Kogan ja Mamkhegova jatkoivat edelleen työntekoa ja osakekauppojen jälkeen heidät nimitettiin Nordean Venäjän-yksikön johtotehtäviin. He ovat edelleen Nordean Venäjän-yksikön johtajia.
Tietovuoto tiesi kiusallisia aikoja
Panaman papereiden tietovuoto tiesi kiusallisia aikoja Koganille ja Mamkhegovalle.
Vauraat venäläiset käyttävät lähes aina veroparatiisiyhtiöitä sijoituksia tehdessään. Nordea-kaksikon neitsytsaarelainen yhtiö ei siis ollut yllätys.
Tanskan yleisradioyhtiö DR kertoi kuitenkin Koganin ja Mamhkhegovan sekä kolmen muun Nordean johtajan yhteyksistä Mossack Fonsecaan. Panaman paperit ei ainoastaan paljastanut, kuinka pankki auttoi asiakkaitaan veroparatiisiyhtiöiden perustamissa.
Nordean johdossa oli henkilöitä, jotka hyödynsivät veroparatiiseja.
Koganin ja muiden Nordean johtajien salaiset yhtiöt paljastivat, että myös Nordean johdossa oli henkilöitä, jotka hyödynsivät veroparatiiseja.
Uusi tietovuoto osoittaa, että edes asian nouseminen julkisuuteen ei hidastanut Nordean pomojen veroparatiisien käyttöä.
– Wellsea Corpin todellisen omistajan ominaisuudessa minä, Igor Kogan, täten ilmoitan siirtäväni yhtiöni hallinnoinnin alhaalla mainitulle yhtiölle, Kogan kirjoittaa Mossack Fonsecalle lähettämässään kirjeessä.
Kirjeestä käy ilmi, että Nordean venäläisten johtajien yhtiön asioita alkaa hoitaa kyproslainen asianajotoimisto. Kypros on venäläisten suosima veroparatiisi.
”Kogan on poliittisesti vaikutusvaltainen…”
Tietovuodon jälkeen Mossack Fonseca herää kyselemään Nordean venäläisten johtajien taustojen perään.
– Herra Igor Kogania pidetään poliittisesti vaikutusvaltaisena henkilönä. Tämän takia suoritamme tehostetun taustojen tarkistuksen, Mossack Fonsecan työntekijä kertoo sähköpostissaan.
Vuotoaineistosta ei käy ilmi, miksi Koganin katsottiin olevan ”poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö.”
Meillä ei ole tietoa, kuka on yhtiön todellinen omistaja.
Samassa viestissä työntekijä valittaa, että Koganin yhtiön osakkeiden todellista omistajaa ei ole rekisteröity.
– Meillä ei ole tietoa, kuka on yhtiön todellinen omistaja, Mossack Fonsecan työntekijä kirjoittaa.
Kogan toimittaa Mossack Fonsecalle asiakirjoja kuten passikopionsa. Vuodosta ei kuitenkaan löydy oleellista asiakirjaa eli todistusta Koganin varojen alkuperästä.
Koganin toimittamien asiakirjojen joukossa on myös kirje Nordealta.
– Parhaan tietomme mukaan [Kogan] on luotettava ja varteenotettava asiakas, kirjeessä todetaan.
Sen on allekirjoittanut Nordean työntekijä. Yksi hänen esimiehistään on Igor Kogan.
Nordea: ”Verot ovat pakollisia”
Nordea ei antanut Ylelle haastattelua. Pankin viestintäosasto lähetti kuitenkin MOT:lle vastauksia joihinkin kysymyksiin.
– Panaman papereiden jälkeen Nordeassa tehtiin monia asioita. Johdon valvontavastuuta lisättiin ja pankin compliance-toimintoa on vahvistettu asioissa, jotka tulivat esiin Panaman papereissa. Periaatteemme on ollut selvä koko ajan. Emme hyväksy, että pankkiamme voitaisiin käyttää välineenä veronkierrossa.
– Verot ovat pakollisia, ja yritysten ja yksityisten kansalaisten verojen maksu on erittäin tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Olemme myös oppineet paljon siitä, miten hallintoa, compliance-toimintoa ja sääntelyn mukanaan tuomia asioita on vahvistettava pankissa.
Nordea kertoi myös ottaneensa käyttöön muun muassa uusia, tiukempia toimintaohjeita sekä lisänneensä sisäisen tarkastuksen työntekijöiden määrää.
Uusi tietovuoto paljastaa, miten jälkiä peiteltiin
- Keväällä 2016 kymmenet mediat eri puolilla maailmaa julkaisivat tietoja niin sanotuista Panaman papereista.
- Tietovuoto käsitti 11,5 miljoonaa salaista asiakirjaa. Ne olivat peräisin panamalaisesta asianajotoimistosta Mossack Fonsecasta.
- Nyt saman asianajotoimiston asiakirjat pääosin tietovuodon jälkeiseltä ajalta on vuodettu saksalaislehti Süddeutsche Zeitungille.
- Uusi Panaman paperit -vuoto sisältää noin 1,2 miljoonaa tiedostoa.
- Hanketta koordinoi kansainvälinen toimittajajärjestö ICIJ.
- Ylen MOT on ainoa tietovuodossa mukana oleva suomalainen toimitus.
Lue myös:
Uusi tietovuoto paljastaa: ”Teidän vuoksi joudumme maksamaan veroja” - veroparatiisiasiakkaat raivoissaan Panaman paperit –asianajotoimistolle
Panaman paperit paljasti Metson työntekijän miljoonaveivauksen – uusi vuoto kertoo miten hän peitti jälkensä ja pääsi pälkähästä
Tietovuoto paljastaa Jokereiden omistajaperheen pakotepelin käänteet – Näin Rotenbergit järjestelivät omistuksiaan
Suomen verottaja ja poliisi saivat Panaman paperit haltuunsa
MOT:n aiemmat Panaman papereita koskevat jutut
Ylen Uutisten aiempia juttuja veroparatiiseista ja tietovuodoista
Lisää ohjelmasta
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta
- Kauneusleikkaus aiheutti Katin poskeen kuolion ja Ninalle monen sentin arvet ohimoille – potilasvahinkoilmoituksen jälkeen kirurgi alkoi muokata heidän potilastietojaan, nyt asiaa tutkii poliisi
- Meyerin Turun-telakalla ongelmia ulkomaisten työntekijöiden kohtelussa – intialaiset insinöörit suunnittelivat luksuslaivaa harjoittelijapalkalla
