Hyppää pääsisältöön

Koirakin oppii, ettei puhelinta räpläävä ihminen ole läsnä – viisi näkökulmaa digihälyn haittoihin

Kuvassa surullisen näköinen kultainen noutaja, jonka kirsun edessä pallo
Kuvassa surullisen näköinen kultainen noutaja, jonka kirsun edessä pallo Kuva: Pixabay / CC0 & Yle / Saara Paasikivi koira,älypuhelinriippuvuus

Viestejä WhatsApp-ryhmistä, merkkiääniä eri sovelluksista, Facebook-virran selailua... Kännykän tuijottelu kaappaa ajastamme leijonanosan. Eri alojen asiantuntijat pohtivat, milloin älylaitteiden käyttö muuttuu ongelmaksi.

Kuvassa koirien käyttäytymisen tutkija Katriina Tiira, piirroskoira, sekä Tiiran nimi
Kuvassa koirien käyttäytymisen tutkija Katriina Tiira, piirroskoira, sekä Tiiran nimi älypuhelinriippuvuus,koira,Katriina Tiira

"Koira oppii, ettei puhelinta räpläävä ihminen ole läsnä"

– Onko sinulla itselläsi koira? Oletko koskaan ajatellut, miten paljon koira tarkkailee sinua päivän aikana?

Koirien käyttäytymistä tutkineen Katriina Tiiran mukaan osa koirista tietää omistajansa aikeet jopa paremmin kuin ihminen itse. Koirat myös oppivat nopeasti, milloin ihminen on tavoitettavissa ja milloin ei.

– Koira oppii nopeasti, että kun ihminen tekee jotain kännykällä, niin siitä ei seuraa hänelle mitään kivaa.

Koirat reagoivat tilanteeseen eri tavoin. Tiiran mukaan osa koirista luovuttaa ja alkaa makoilla, osa taas alkaa tehdä jotain omistajan kannalta harmillista asiaa.

– Jos selaat koko lenkin ajan kännykkääsi, koira huomaa, ettet ole läsnä. Se saattaa karata kiinnostavampien asioiden perään.

Tiira korostaa, että koiraharrastajille on paljon iloa erilaisista älylaitesovelluksista, joilla seurataan esimerkiksi koiran aktiivisuutta ja yksin kotona selviytymistä. Hankalaa on kuitenkin se, että kännykkä on mukana kaikkialla. Se voi kaapata huomion kokonaan, jolloin vuorovaikutus koiran kanssa vähenee.

– Koiran kanssa on kivempaa, jos siihen on edes jonkinlainen vuorovaikutussuhde, sanoo Katriina Tiira.

Kuvassa Mona Moisala laidalla, keskellä Moisalan nimi ja oikealla aivojen kuva
Kuvassa Mona Moisala laidalla, keskellä Moisalan nimi ja oikealla aivojen kuva älypuhelimet,älypuhelinriippuvuus,aivot,mona moisala

"Mitä enemmän mieli pomppii, sitä enemmän aivot kuormittuvat"

Kun mieli harhautuu asiasta ja tehtävästä toiseen, aivojen etuotsalohko aktivoituu voimakkaasti. Tämä näkyy aivotutkija Mona Moisalan mukaan aivokuvista selvästi.

– Aivoilla kestää hetki orientoitua uudelleen, kun huomio siirtyy asiasta toiseen. Mitä enemmän mieli pomppii päivän aikana, sitä enemmän aivot kuormittuvat. Aivojen kuormitus näkyy taas huonompana työsuorituksena.

Moisalan mukaan olisi järkevää, jos ihminen siirtyisi tietoisesti tehtävästä toiseen eikä pomppisi ärsykkeiden perässä.

– Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin harva pystyy tekemään tehokkaasti monta asiaa samaan aikaan tai nopeasti peräjälkeen. Erään tutkijan mukaan vain kahdella prosentilla meistä on sellainen kyky. Suurinta osaa jatkuva monisuorittaminen häiritsee ja stressaa.

Arkikielessä monisuorittamista kutsutaan myös moniajoksi ja multitaskaamiseksi. Aivotutkijana Mona Moisala on tietoinen digitaalisen hälyn haitallisista vaikutuksista aivoille, joten hän on tehnyt itselleen sääntöjä älylaitteiden käyttöön. Julkisissa kulkuvälineissä hän ei ota kännykkäänsä esiin, vaan mietiskelee ja yrittää olla hetkessä läsnä. Kotona kännykkä on usein iltaisin äänettömällä ja kerran viikossa lentokonetilassa, jolloin siihen ei tule mitään puheluita eikä viestejä.

– Jos olen muiden seurassa vaikka syömässä, en ota kännykkää esille, ellei ole aivan pakko. Se kuuluu minusta ihan peruskäytöstapoihin.

Uusia käytäntöjä on hankala ottaa käyttöön älylaitteiden kanssa. Mona Moisala tiedostaa sen.

– Olen edelleen yhtä addiktoitunut kuin kaikki muutkin. Vaikka tiedän, että sähköpostia ei kannata tarkistaa jatkuvasti, helposti sorrun katsomaan postit nopeasti eri työjuttujen välissä.

Moisala arvelee, että tulevaisuudessa digihälyn rajoittaminen ei ole enää pelkästään ihmisen oman aktiivisuuden varassa, vaan firmoja vaaditaan kantamaan vastuunsa sovellusten suhteen.

– Sovellusten kehittäjillä on tällä hetkellä niin paljon valtaa, että ne voivat hyvin tehdä sellaisia asioita, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia.

Moisalan mukaan tällaista kehitystä on jo havaittavissa. Esimerkkinä hän mainitsee Googlen entisen työntekijän Tristan Harrisin vetämän Time well spent -liikkeen, joka perää teknologiayhtiöiltä eettisesti kestävää suunnittelua. Liikkeen tavoitteena on myös valistaa ihmisiä teknologian koukuttavuudesta.

Kuvassa A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki ja piirroksessa kännykkää pitelevä käsi ja keskellä Simojoen nimi
Kuvassa A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki ja piirroksessa kännykkää pitelevä käsi ja keskellä Simojoen nimi älypuhelinriippuvuus,addiktio,kaarlo simojoki

"Puhdasta some- ja peliriippuvuutta on vielä varsin vähän"

"Älypuhelinaddiktio on kuin huumeriippuvuus" ja "Kuin heroiinia lapsellesi" -otsikot säpsäyttävät. Moni miettii, onko perheen älylaitteiden käyttö enää hallinnassa vai ei.

Kaarlo Simojoki on A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri ja Helsingin yliopiston päihdelääketieteen työelämäprofessori. Hänen mukaansa on vaikea tarkalleen sanoa, milloin on kyse digiriippuvuudesta. Nyt vasta ovat muotoutumassa kriteerit toiminnallisille riippuvuuksille, joihin kuulunee myös riippuvuus digitaalisista sisällöistä.

– Älylaitteiden käyttö alkaa olla ongelma siinä vaiheessa, kun se syrjäyttää muita tärkeitä asioita, joita aiemmin on tehnyt esimerkiksi ystävien kanssa. Myös muut huomaavat muuttuneen käytöksen.

Puhdasta some- ja peliriippuvuutta on hänen mukaansa vielä varsin vähän. Toisaalta ongelman laajuutta on vaikea arvioida, koska tietoa eikä palveluita addiktion hoitoon ole juuri saatavilla.

– Jotkut nuoret ovat vaarassa upota liikaa verkkomaailmaan. Nuortenpsykiatrian puolella apua tarvitsevien määrän kasvu on jo nähtävissä.

Simojoen mukaan on kuitenkin tärkeää, ettei puhuta pelkästään nuorten ongelmakäytöstä. Myös aikuisilla on peiliin katsomisen paikka. Työelämässä olevat puolustavat jatkuvaa netin käyttöään työasioiden hoitamisella.

– Tehdään iltaisin pitkään koneella tai puhelimella töitä ja pyöritään samalla somessa. Tällöin mahdollisen ongelman tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Kaarlo Simojoki kertoo olevansa digi-ihminen ja kiinnostunut uusista laitteista ja niiden toiminnoista. Joitakin vuosia sitten hän kuitenkin havahtui siihen, että netissä alkoi kulua liikaa aikaa. Iltaisin saattoi huomaamatta mennä useampi tunti, kun hän selasi kännykkäänsä ennen nukkumaan menoa. Vaikka puhelimessa oli sinivalosuodatin, uni häiriintyi ja olo oli väsynyt.

– Nyt en ota puhelinta mukaan makuuhuoneeseen enkä kuntosalille. Yritän miettiä, mitkä ovat oman hyvinvointini kannalta sellaisia paikkoja, joissa sen voi luontevasti jättää pois. Aina ei tarvitse olla tavoitettavissa.

Digitaalisen hälyn vähentäminen on Simojoen mukaan vaatinut tietoista päätöstä.

– Pakko myöntää, että vähentäminen oli aluksi vaikeampaa luulin.

Kuvassa Eeva Raita, keskellä hänen nimensä ja kaksi piirroshahmoa
Kuvassa Eeva Raita, keskellä hänen nimensä ja kaksi piirroshahmoa vuorovaikutus,älypuhelinriippuvuus,eeva raita

"Ihmiset ovat vielä valmiita maksamaan noise free -tiloista"

– Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan noise free -tiloja, joita markkinoidaan sillä, ettei niissä ole wifiä. Ihmiset ovat vielä valmiita maksamaan häiriöttömyydestä, sanoo sosiaalipsykologi Eeva Raita.

Raita on tutkinut ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutusta. Vaikka digitaalinen murros on ollut valtava, hän ajattelee optimistisesti, että ihmiset löytävät tasapainon laitteiden käytössä. Siksi hän ei ole kovin huolestunut digitaalisesta hälystä.

Hälyn aiheuttama häiriö on toki hyvä tiedostaa. Esimerkiksi monella työpaikalla on jo huomattu, että laitteet häiritsevät keskittymistä.

– Kokouksissa on alettu pyytää, että sähköpostit suljetaan ja kännykät laitetaan pois työskentelyn ajaksi, Eeva Raita sanoo.

Raidan mukaan tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä enemmän itsensä ohjaamisen taitoja. Niiden oppimiseen ja opettamiseen pitää hänen mukaansa kiinnittää erityistä huomiota. Itseohjautuvuuden kyky kasvaa niin, että ensin joku säätelee sinua, minkä jälkeen opit asian itse, Raita sanoo.

– Tosin tämä ei ole ihan yksinkertainen asia. Jos nuorelta kieltää kokonaan esimerkiksi kännykän käytön, niin eihän siitä seuraa muuta kuin hirveä kapina. Täytyy löytyä joku tasapaino.

Saadaanko häly kuriin ohjelmistojen ja laitteiden avulla?

Tulevaisuuden pahin uhkakuva on se, että syntyy rauhattomia ja kaoottisia tiloja, joissa eri laitteet kilpailevat ihmisten suosiosta. Työntekijöiden on vaikea enää käyttää teknologiaa siihen, mihin se oli alun perin suunniteltu. Jos haluaa olla tulevaisuuspessimisti, on helppo yhtyä tanskalaistutkijoiden Michael Mose Biskjaerin, Peter Dalsgaardin ja Kim Halskovin maalaamaan skenaarioon.

Tutkijat arvioivat, että tulevaisuudessa suunnitellaan yhä enemmän laitteita, ohjelmistoja ja sovelluksia, joiden avulla rajoitetaan digitaalista häiriötä.

Jo nyt digitaalisesta häiriöstä kärsivät sulkevat internet-yhteyden ja käyttävät vanhoja laitteita, joilla ei pääse nettiin ja ja voi vain kirjoittaa (esim. Freewrite).

Digihälyä voi vähentää myös sovelluksilla, jotka estävät pääsyn valituille sivustoille. Esimerkiksi SelfControl-sovellusta et saa pois päältä ennen määräaikaa, vaikka käynnistäisit laitteen uudelleen tai poistaisit sovelluksen.

Biskjaerin, Dalsgaardin ja Halskovin mukaan tällaisten älä häiritse -sovellusten lisääntyminen tulee olemaan seuraava iso trendi, joka syntyy vastavoimana digitaalisen häiriön kasvulle.

Michael Mose Biskjaer, Peter Dalsgaard & Kim Halskov: Taking Action on Distraction

Kuvassa lukitun puhelimen ikoni ja kellotaulu, jossa rajoitusta merkkaava aika
Kuvassa lukitun puhelimen ikoni ja kellotaulu, jossa rajoitusta merkkaava aika älypuhelinriippuvuus,rajoitukset

Digitaalisella hälyllä tarkoitetaan tässä jutussa digitaalisten laitteiden myötä lisääntyvää viesti- ja ärsyketulvaa. Osa ihmisistä kokee esimerkiksi älylaitteiden merkkiäänet ja muistutukset häiritsevänä hälynä, joka vaikeuttaa keskittymistä ja hankaloittaa fyysistä vuorovaikutusta.

Kommentit

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?