Hyppää pääsisältöön

Merisää - Harmaja: Karulta kallioluodolta saadaan korvaamatonta tietoa meriolosuhteista

Kotka Rankista länteen pitkin Suomenlahtea... Emäsalo, Kalbådagrund, Eestiluoto. Helsingin edustalla sijaitseva Harmaja on lähes täysin yleisöltä suljettu kallioluoto, jolla on vartioitu luotsiasema ja Ilmatieteen laitoksen sääasema.

Merisään rannikkoasemat -sarjassa esitellään Kotka Rankki, Harmaja, Utö, Tankar ja Hailuoto.

Suomenlahdella seilaavat laivamatkustajat ja veneilijät havaitsevat varmasti Helsinkiin tullessaan Harmajan majakan ja punaiset luotsiveneet, mutta harva tietää saaren elämästä mitään.

Harmajan luotsit tuntevat alueen vedet kuin omat taskunsa

Harmajan luotsiasemalla on tärkeä merkitys Suomenlahden laivaliikenteelle. Luotsit ohjaavat risteilijöitä, laivoja ja rahtialuksia Helsingin satamiin säällä kuin säällä.

Vaikka luotsilla on käytössään elektronisia apuvälineitä, hänen täytyy tuntea ja tietää alueen vedet läpikotaisin.

Tyrskyt pyyhkivät myrskysäällä yli luodon

Tyrskyt ja myrskyt ovat osa Harmajan luotsien arkea ja historiaa. Tarina kertoo, että luotsi on kerran jopa joutunut seilaamaan laivan mukana Saksaan, koska suuret aallot estivät häntä laskeutumasta takaisin luotsiveneeseen.

Yhdeksänmetrisillä narutikkailla kiipeily ei ole lasten leikkiä...

Kaakkoistuulen puhaltaessa aallot saattavat lennättää merivettä saaren luotsirakennuksiin saakka.

Majakka todettiin heti liian matalaksi

Harmajan saarella on ollut tiettävästi jo 1500-luvulla puinen merimerkki ja tunnusmajakka sinne tehtiin 1700-luvulla. Venäläiset yrittävät aikoinaan harhauttaa vihollista siirtämällä majakan viereiselle luodolle, mutta se palautettiin oikealle paikalleen.

Harmajan majakkaa korotetaan
Valomajakkaa korotetaan Harmajan majakkaa korotetaan Kuva: Kansallisarkisto Harmaja,Merisää

Alkuperäinen, seitsenmetrinen valomajakka todettiin jo heti sen valmistumisen jälkeen vuonna 1883 liian matalaksi ja majakkaa korotettiin graniitista ja tiilistä tehdyllä rakennelmalla.

Majakan korkeus on nykyisin 14 metriä ja valon kantama 14,8 mpk / 27,4 km.

Harmaja on arvokas lintusaari

Luotsit ja linnut ovat eläneet saarella sovussa vuosikaudet. Harmajalla on aktiivista luotsitoimintaa ympäri vuoden, joten se ei ole luonnonsuojelullisesti erityisen tärkeä paikka.

Tiirat viihtyvät mainiosti Harmajan kallioilla

Saaren edustavin pesimälajisto koostuu karikukoista, punajalkavikloista, harmaalokeista (Larus argentatus) ja tiiroista (Sternidae). Aallonmurtajalouhikossa pesii myös Helsingin alueen suurin riskiläyhdyskunta – pesivien lintujen määrä lähentelee jo sataa paria.

Muista ulkosaariston linnuista esimerkiksi merimetso (Phalacrocorax carbo) ei tällä saarella viihtyisi, koska se on erittäin häiriöaltis ihmisen toiminnalle.

Riskilä lennossa
Sosiaalinen riskilä on taitava sukeltaja Riskilä lennossa Kuva: Yle / Risto Salovaara Riskilä

Riskilä (Cepphus grylle) on rannoilla elävä, muodoltaan kyyhkystä muistuttava mustavalkoinen lintu. Se viihtyy puuttomilla kallioluodoilla, joilla on kivilouhikoita ja mielellään lokki- tai tiirayhdyskuntia.

Ulkosaaristossa ei juuri louhikkoja ole, joten keinotekoisesti rakennetut louhikot, esimerkiksi aallonmurtajat, tarjoavat sille suojaisan pesimäpaikan.

Karikukko kalliolla
Touhukas karikukko sulautuu luotojen väreihin Karikukko kalliolla Kuva: Yle / Risto Salovaara Karikukko

Myös karikukko (Arenaria interpres) viihtyy ulkosaaristossa tiira- tai lokkiyhdyskunnissa. Parhaissa tiirayhdyskunnissa voi pesiä useita pareja karikukkoja. Sisäsaaristosta laji on nykyisin lähes kadonnut.

Vanhin Suomessa rengastettu karikukko oli yli 19 vuotta vanha. Se on Euroopan vanhin lajinsa edustaja.

Punajalkaviklo kävelee maassa
Punajalkaviklo pesii heinätupon suojaan Punajalkaviklo kävelee maassa Kuva: Yle / Risto Salovaara Punajalkaviklo

Punajalkaviklo (Tringa totanus) viihtyy monenlaisissa kosteikoissa, sekä soilla että rantaniityillä. Saaristossa se pesii nykyisin lähes ainoastaan lokkilintujen yhdyskunnissa.

Punajalkaviklon myös kuulee, sillä se varoittelee kiivaasti ja kovaäänisesti kiv-kiv-kiv. Mikään ei vältä sen valvovaa silmää!

Harmajan saarella on upeita kallioketoja

Harmajaa ei ole määritelty erityisen arvokkaaksi kasvikohteeksi, vaikka se onkin arvokas lintusaari.

Saarelta löytyy kuitenkin upeita kallioketoja, joiden lajistoa ovat muun muassa pölkkyruoho (Arabis glabra), mäkilemmikki (Myosotis ramosissima, kuvassa), pelto-orvokki (Viola arvensis) ja kevättädyke (Veronica verna).

Harmajan kalliot puhkeavat keväällä kukkaan

Kalliokedot esiintyvät usein pieninä laikkuina muun perinneympäristön keskellä ja niitä voi olla vaikea erottaa ympäröivästä kasvillisuudesta.

Harmajan luonnon kannalta olisi toivottavaa, että saaren käyttö pysyisi nykyisenä – suljettuna majakkasaarena, johon yleisöllä ei ole pääsyä. Tämä myös toteutunee, sillä saaren luotsiasemalla on erittäin tärkeä rooli ja turistimassat tuskin edes mahtuisivat pikkuiselle luodolle.

Harmajan sääasema

Lukuisat kauppa-alukset sekä pienveneilijät seuraavat Harmajan tuulitietoja varmistaakseen merikelpoisuutensa vallitseviin tuuliin.

Harmajan sääaseman mittauslaitteet.
Harmajan mittauslaitteisto Harmajan sääaseman mittauslaitteet. Kuva: Ilmatieteen laitos Harmaja,Merisää

Harmaja sijaitsee noin kuusi kilometriä mantereelta merelle päin, joten sen havainnot näkyvyydestä ja pilvisyydestä antavat meriolosuhteista tietoja, joita on lähes mahdoton saada ulkomereltä.

Lämpötilat saarelta ja merivedestä sekä kosteudenmittaaminen auttavat puolestaan arvioimaan esimerkiksi sumun muodostumismahdollisuutta.

Talvella jäistä avonainen väylä voi aiheuttaa näkyvyyden ja vallitsevan sään mittaukseen hyvin paikallisen ilmiön, kun merisavu leviää sääasemalle. Mittari tulkitsee näkyvyyden huonoksi, vaikka se on huono vain avoimen väylän varrella ja säätila on muuten aurinkoinen ja poutainen.

Sääasema on täysin automatisoitu ja havaintoasemaa hoidetaan yhteistyössä luotsien kanssa.

Säätiedotusta merenkulkijoille on luettu Yleisradiossa vuodesta 1926 lähtien. Viidesti vuorokaudessa lähetettävä tiedote luetaan 38 rannikkoasemalta vuoden jokaisena päivänä.

Lisää aiheesta:

Tarkista merisää Harmajalla juuri nyt

Lähteet:

Tuomas Lahti
ympäristötarkastaja, Helsingin kaupunki

Mikael Frisk
meteorologi, Ilmatieteen laitos

Ilmatieteenlaitos

Helsingin tärkeät lintualueet ja merkittävä linnusto

Kartta arvokkaista ympäristö- ja luontoalueista Helsingin seudulla

Kuuntele radio-ohjelma: