Hyppää pääsisältöön

Merisää - Kotka Rankki: "Ohutta yläpilveä" on nyt historiaa

Radion rannikkoasemien merisäätiedotus aloitetaan idästä. Listan toinen sääasema on Kotkan edustalla sijaitseva Rankin saari. Saarelta on tehty havaintoja muun muassa uhanalaista ja vaarantuneista lintulajeista. Linnakesaari oli pitkään suljettu yleisöltä.

Merisään rannikkoasemat -sarjassa esitellään Kotka Rankki, Harmaja, Utö, Tankar ja Hailuoto.

Sata vuotta suljettuna sotilassaarena

Rankki oli asumaton saari aina 1900-luvun alkupuolelle saakka.

Se sai pysyviä asukkaita, kun venäläiset ryhtyivät rakentamaan saarelle Pietari Suuren merilinnoitusta. Kyseessä oli laajamittainen rakennushanke, joka ulottui Suomenlahden molemmille rannoille.

Rankin saaren kasarmirakennus
Venäläinen miehistökasarmi Rankin saaren kasarmirakennus Kuva: Kotkan saaret Oy Rankki,kasarmi
Tykki Rankin saarella.
Saaren vanhaa sotilaskalustoa Tykki Rankin saarella. Kuva: Sofia Virtanen Rankki

Linnoittaminen jäi kuitenkin vallankumouksen vuoksi pahasti kesken vuonna 1917.

Venäisten aikakaudelta saarella on säilynyt linnoituslaitteiden lisäksi ainoastaan puinen miehistökasarmi. Suomen puolustusvoimien toiminta loppui saarella vuonna 2006.

Rankin majakan rauniot kertovat merenkulun historiaa

Rankin eteläisimmällä niemellä sijaitsee saaren tunnusmajakka. Majakan rakentaminen ajoittuu 1850- ja 1860-lukujen taitteeseen.

Vanha majakka Rankin saarella
Alkuperäinen Rankin majakka Vanha majakka Rankin saarella Kuva: Kansallisarkisto Rankki

Majakkaa uusittiin ainakin 1870- ja 1880-luvuilla, mutta nykyään rakennuksen katto-osat ovat tuhoutuneet ja sen alaosa on altistunut rapautumiselle.

Alueella on voinut kulkea vapaasti vasta viime vuosina

Rankin saari sijaitsee Natura-alueen reunalla, Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ja Kotkan kansallisen kaupunkipuiston välissä. Saaren maasto on vaihtelevaa ja kivikkoista.

Pohjoispäässä sijaitseva entinen varuskunta-alue on maisemaltaan vehreämpää, mutta saaren eteläinen niemenkärki on lähes puuton ja karu.

Rannan kivikot ovat säästyneet kulutukselta

Rankin maasto on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa ja kulunutta. Saaren metsät ovat käsiteltyjä sekä ojitettuja ja luonnontilaisia alueita ovat lähinnä niittykasvillisuutta kasvavat merenrantakivikot. Kivikkojen lomassa esiintyy pieniä lajirikkaita niittylaikkuja.

Kallioalueiden reunoilta löytyy jonkin verran vaarantuneeksi luokiteltua keltamataraa (Galium verum).

Rankin saarella kasvava keltamatara
Keltamatara on ollut tärkeä värjäyskasvi Rankin saarella kasvava keltamatara Kuva: Andreas Rockstein keltamatara
Kukkia Rankin saaren kalliolla
Kallio kukkii Kukkia Rankin saaren kalliolla Kuva: Jukka Kosonen Rankki,Landscape,Seascape
Rankissa on havaittu uhanalaisia lintulajeja

Rankissa on havaittu uhanalaisuusluokituksen mukaan silmällä pidettävistä lintulajeista muun muassa haahka (Somateria mollissima), isokoskelo (Mergus merganser), tukkakoskelo (Mergus serrator), telkkä (Bucephala clangula), teeri (Tetrao tetrix) ja rantasipi (Actitis hypoleucos).

selkälokkipari ja kaksi poikasta kalliolla
Selkälokki poikasineen selkälokkipari ja kaksi poikasta kalliolla Kuva: Yle/Risto Salovaara selkälokki,lokit (lokit),linnut,poikaset
Kivitasku seisoo kivellä
Kivitaskun erottaa rosvonaamarista Kivitasku seisoo kivellä Kuva: Yle / Risto Salovaara Kivitasku

Vaarantuneista lajeista saarella on havaittu selkälokki (Larus fuscus) ja kivitasku (Oenanthe oenanthe).

Rankin saaren sisäosissa sijaitsevien suoallikoiden ympäristössä sekä suojaavaa kasvillisuutta kasvavissa merenlahdissa esiintyy sudenkorentoja.

Maininnanarvoisina voidaan pitää harvalukuisia isokeijukorentoa (Lestes dryas) ja eteläntytönkorentoa (Coenagrion puella, kuvassa).

Suoallikot suojelevat sudenkorentoja

Saarella liikkuu myös perhosia, etenkin saaren pohjoispään avoimilla joutomaa- ja piha-alueilla, sillä alueella kasvaa verrattain monipuolisesti toukkien ravintokasveja.

Kasveja Rankin saaren kallioilla
Kivikkojen keskeltä löytyy suojapaikkoja Kasveja Rankin saaren kallioilla Kuva: Jukka Kosonen Rankki,Maisema,Merimaalaus

Kesäkaudella Rankin saarelle pääsee mantereelta vuoroveneellä ja yhteysaluksilla. Saarelle järjestetään myös tilauskuljetuksia. Talven kovimpaan jääaikaan matkaa tehdään jäätä pitkin.

Kotka Rankin sääasema

Rankin sääasema
Rankin sääasemalla on pitkä historia Rankin sääasema Kuva: Jukka Kosonen Rankki,sääasemat

Ilmatieteen laitoksella on pitkä mittaushistoria Rankin saarella; toiminta on alkanut jo vuonna 1933. Havaintoaikasarja on ilmastollisesti erittäin tärkeä.

Aseman havaintojen avulla voidaan seurata ilmastonmuutosta, esimerkiksi sen lämpenemistä.

Rankin sääaseman toiminnot
Sääaseman havaintolaitteet Rankin sääaseman toiminnot Kuva: Ilmatieteenlaitos Rankki,sääasemat

Rankin sääasemaa ovat ylläpitäneet saarella palvelustaan suorittaneet varusmiehet. Tiedot lähetettiin kerran kolmessa tunnissa sähkeillä, kahdeksan sähkettä vuorokaudessa. Siinä kerrottiin muun muassa ilman lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, näkyvyys ja merenkäynti.

Viimeinen varusmiesten tekemä havainto tehtiin 30.9.2006. Nyt havaintoja tulee automaattisesti kymmenen minuutin välein.

”Ohutta yläpilveä” tuli Merisään kuuntelijoille tutuksi, koska Rankki oli aiemmin listan ensimmäinen havaintoasema. Untuva-, harso-, ja palleropilvet olivat tuttuja saaren varusmiehille, mutta tekninen havaintolaite ei niitä näe. ”Ohutta yläpilveä” on nyt historiaa.

Säätiedotusta merenkulkijoille on luettu Yleisradiossa vuodesta 1926 lähtien. Viidesti vuorokaudessa lähetettävä tiedote luetaan 38 rannikkoasemalta vuoden jokaisena päivänä.

Lisää aiheesta:

Tarkista merisää Kotka Rankilla juuri nyt

Rannikkotykki antoi talvisodassa kaikkensa

Lähteet:

Mikael Frisk
metereologi, Ilmatieteen laitos

Ilmatieteenlaitos

Puolustusvoimien käytöstä poistuvien alueiden luontoselvityksiä

Valokuvat:
Jukka Kosonen
Sofia Virtanen
Kotkan saaret Oy

Artikkeli päivitetty 8.6.2019/Tiina Jensen

Kuuntele radio-ohjelma: