Mikä Suomen käärmeistä kasvaa pisimmäksi? Testaa luontotietämyksesi Yle Luonnon testissä

Luonto

Luonto Areenassa

Yle Uutisluokka Triplet: Kevään pörriäiset ovat elämän merkki

Yle Uutisluokka Triplet: Etelä-Suomessa tehdään jo puutarhatöitä

Avara luonto: Seepra nimeltä Punda

Luontohetki: Maa, tarunhohtoinen planeetta: Äärimmäisten vastakohtien maa

Prisma: Lohi - Joki

Luonto radiossa

Minna Pyykön maailma: Mie näen metsästä unta

Luontoretki.: Tunnetko kaloja?

Luontoretki.: Muistoja Ilkka Koivistosta

Metsäradio.: Metsäradio

Radio Suomen muovi-Ilta

Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä

• 

  Rakastettu runoilija, 91-vuotias Eeva Kilpi pohtii vanhenemista ja kaipaa luontoon: "Mie näen unta metsästä."

  Luonnon kunnioittaminen on Eeva Kilven runouden ydintä.

  Kolmen lapsen äiti Eeva Kilpi ryhtyi kirjailijaksi vasta keski-iällä, mutta on ehtinyt elämässään kirjoittaa kymmeniä teoksia: runoja, romaaneja, novelleja sekä muistelmia. Kirjailija Eeva Kilpi tunnetaan ennen kaikkea naiseuden ja luonnon puolestapuhujana.

• 

  Liukas ankerias vai komea kojamo? Ehkä sittenkin tanssiva skitari? Testaa tunnistatko kalalajin!

  Testaa tiedätkö yleisimpien kalojemme tunnusmerkit.

  Säät lämpenevät nyt vauhdilla, ja pilkille pääsee enää vain pohjoisimmassa Suomessa. Kalamiehet ovat huolissaan kalastustaitojen ja kalojen tunnistamisen hiipumisesta. Suomessa elää vakituisesti lisääntyviä kalalajeja noin seitsemänkymmentä. Kuinka hyvin sinä tunnistat yleisimpiä kalojamme?

• 

  Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!

  Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.

  Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.

• 

  Suuri hirvivaellus kohti kesälaitumia – seuraa livenä Yle Areenassa!

  Hirvien kausivaellus on alkanut.

  Hirvet, nuo metsien kruunupäiset kuninkaat, ovat Pohjois-Ruotsissa vaeltaneet samaa reittiä kesälaitumille jo tuhansia vuosia. Nyt niiden kausivaellusta seurataan suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Satojen hirvien kuvaamisessa on omat haasteensa!

• 

  "Menkää hipit töihin!" - Suomalainen ympäristöaktivismi täyttää 40 vuotta

  Suomalainen ympäristöaktivisti haastaa muttei riehu.

  Kahleissa Koijärvellä ja ilmastomarssilla Helsingissä - suomalainen ympäristöaktivisti haastaa mutta ei riehu.

• 

  Tutkija: “Ilmastonmuutoksella voi olla hurjia vaikutuksia arktiseen luontoon" - Lisääntyminen epäonnistui myskihäristä pölyttäjäkärpäsiin

  Runsasluminen talvi romahdutti lisääntymisen Grönlannissa.

  Tomas Roslin kollegoineen on selvittänyt arktisen luonnon vastausta ilmastonmuutokseen. Keväät ja kesät lämpenevät sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Jatkuvasti lämpenevät keväät ajavat pölyttäjät ja kukat eroon toisistaan. Myös äärevät olosuhteet lisääntyvät. Viime vuoden ennätykselliset lumisateet ja myöhäinen kevät romahduttivat lähes kaikkien lajien lisääntymisen.

• 

  Yllätysvieraita, paluumuuttajia ja taviksia livekamerassa - äänestä mikä näistä linnuista on suosikkisi!

  Äänestä, mikä lintulaudan vieraista on suosikkisi.

  Yle Luonnon livekamera lintukutsuilta on salakuvannut vieraita monta viikkoa. Laudalla on ruokaillut sekä odotettuja vieraita että yllätyskävijöitä. Äänestä linnuista suosikkisi.

• 

  Järripeipon koti siirtyy 2,5 kilometriä pohjoiseen joka vuosi - ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät

  Kevään lämpeneminen uhkaa pohjoisia lintuja.

  Ilmastonmuutos lämmittää rajusti Suomen kevättä, paljon rajummin kuin kesää. Kevätluonnon pitäisi pystyä sopeutumaan tähän. Esimerkiksi muuttolintujen pitäisi ajoittaa Suomeen saapuminen oikein. Myös pesinnän ajoitus käy entistä vaikeammaksi. Järripeippo ja muut pohjoiset lajit ovat hätää kärsimässä.

• 

  Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!

  Datavisualisointi selkärankaisista Punaisella listalla.

  Lähes kolmasosa kaikista Suomen lajeista kuuluu Punaiselle listalle, joka kootaan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä. Tältä sivulta voit tutkia selkärankaisten lajien tilannetta. Jokaisen lajin kohdalta näet sen uhanalaistumisen syyt sekä tulevaisuudessa vaikuttavat uhkatekijät.

• 

  Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla. Testaa tunnistatko uhanalaisen lajin!

  Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista on uhanalaisia.

  Uusimman uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.

• 

  Top-5 syyt, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – ja miten niiltä vältytään

  Nämä tekijät uhkaavat monimuotoisuutta tulevaisuudessa.

  Joka yhdeksäs eliölaji Suomessa on uhanalainen. Tässä ovat viisi suurinta uhkatekijää lajeille tulevaisuudessa sekä keinot niiltä suojautumiseen.

• 

  Suojelutyöllä on vaikutusta – näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen

  Viisi esimerkkiä lajeista, joiden tilanne on nyt parempi.

  Lajien uhanalaisuuskehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi karhu, hämeenkylmänkukka ja Itämeren lohi ovat esimerkkejä lajeista, joiden tilanne on parantunut poliittisten päätösten, hoitotoimien ja säätelyn myötä.

• 

  Onnistuneen suhteen salaisuus on pitkä kieli – ilmastonmuutos ja elinympäristöjen häviäminen voivat kuitenkin tuhota kimalaisen ja kukan täydellisen liiton

  Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä ja hyönteiskadosta

  Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä, ukonhattukimalaisesta ja siitä, miten sen elämä ja kuolema riippuvat yhdestä ainoasta kasvista. Samalla tämä on tarina siitä, miten hyönteiset katoavat ympäriltämme. Kasvien ja niiden pölyttäjähyönteisten ainutlaatuinen yhteistyö on uhattuna pölyttäjien määrän vähetessä. Toivoa kuitenkin löytyy. Tiedämme syyt pölyttäjien ahdinkoon, eikä vielä ole myöhäistä toimia.

• 

  Yli 800 metsän lajia vaarassa kuolla sukupuuttoon - mihin luonnon monimuotoisuutta tarvitaan?

  Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä elämälle.

  Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Ihmisenkin elämä on riippuvainen luonnosta.

• 

  Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon

  Hömötiainen vähenee metsien hakkuiden takia.

  Ympäristöministeriön juuri julkaiseman uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomessa pesivistä 246 lintulajista jopa 86 luokitellaan uhanalaisiksi. Suurin syy tähän on, että ihminen muokkaa niin metsiä, maatalousympäristöjä, soita kuin vesistöjäkin sellaisella nopeudella, etteivät lajit pysy perässä.

• 

  Mitä tehdä, kun tuholaiset tunkevat sisätiloihin? Näin ammattilainen häätää kutsumattomat vieraat

  Luonto-Suomen teemailta tuholaistorjunnasta.

  Lattialla vilisee, vintillä rapisee ja seinästä kuuluu rouskutusta... Kodissa on selkeästi kutsumattomia vieraita. Pienten ja vähän isompienkin kodinvaltaajien torjuntaan on monenlaisia keinoja ja kaikkia örkkejä ei ehkä tarvitse edes häätää.

• 

  Mitä Suomen luonnossa tapahtuu juuri nyt? – Lähetä meille parhaat luontokuvasi!

  Lähetä meille luontokuvasi ja liitä mukaan lyhyt tarina.

  Yle Luonto jakaa päivittäin sosiaalisen median kanavissaan Suomen upeimpia luontokuvia. Mikäli haluat kuviasi julkaistavan Yle Luonnon some-tileillä, lähetä meille luontokuvasi ja liitä mukaan lyhyt tarina, joka liittyy kuvaan.

• 

  Luonnossa karhut heräilevät talviuniltaan – pennuilla on edessään vaaran vuosi, suurin uhka ovat kiimaiset urokset

  Pentujen ainut turva on oma karhuemo.

  Yhdellä sihahduksella karhuemo kerää pentunsa turvaan selkänsä taakse. Suon laidalla näkyy tumma hahmo. Jos kyseessä on vieras uroskarhu, niin pentujen henki on todellisessa vaarassa. Hormonihuuruinen uros on pentujen suurin uhka, mutta emo suojelee pentujaan henkensä uhalla.

• 

  Kuka lintulaudallani ruokailee?

  Lintulaudoilla on talvella tungosta

  Talvi on Suomessa eläville linnuille vaikein vuodenaika lyhyen päivänvalon, pakkasten ja lumipeitteen vuoksi. Jos ruokaa on riittävästi, useimmat linnut kyllä selviävät pakkasista. Ruokinnan tinkimätön ykkössääntö on, että loppusyksyllä aloitettua ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa.

  Kommentteja 2

• 

  Tunnistatko pöllöjä? Testaa taitosi ja opettele matkimaan pöllöjen ääniä

  Tyynellä säällä äänet kuuluvat parhaiten.

  Lopputalvesta on hyvä aika lähteä pimeään metsään retkelle kuuntelemaan pöllöjen huhuilua. Tyynellä säällä äänet kuuluvat parhaiten. Voit myös itse opetella huhuilemaan niin, että pöllöt vastaavat sinulle.

  Kommentteja 5

• 

  Millainen on luontopersoonasi - tee testi

  Testaa luontopersoonasi

  Oletko erämaiden selviytyjä, citypolkujen trendikäs tallaaja vai hanakka luonnonsuojelija? Tee testi ja löydä oma luontopersoonasi.

  Kommentteja 23

• 

  Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

  Suomi on tuhansien luolien maa

  Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

• 

  Kuinka hyvin tunnistat lintuja? Testaa Yle Luonnon lintutestissä

  Tunnistettavana on tuttuja ja harvinaisempia lajeja.

  Lintujen kevätmuuton ensimmäiset tahdit on lyöty. Testaa, miten hyvin tunnistat lintuja! Testissä on tuttuja lajeja ja harvinaisempia vieraita.

• 

  Miten ripustan linnunpöntön?

  Näillä ohjeilla ripustat linnunpöntön oikein.

  Linnunpöntön ripustaminen ei ole vaikeaa, mutta siinä kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan.

  Kommentteja 6

• 

  Linnunpöntön rakennusohje: tintinpönttö

  Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!

  Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!

  Kommentteja 9

• 

  Maailman parhaimmat pönttövinkit: Puhdistus ja ripustus

  Nämä vinkit kannattaa ottaa huomioon rakennusvaiheessa.

  Miten tehdä linnunpöntön puhdistamisesta ja ripustamisesta mahdollisimman helppoa? Tästä löydät parhaimmat vinkit, jotka kannattaa ottaa huomioon jo pöntön rakennusvaiheessa.

  Kommentteja 5

• 

  Kuka pöntössäsi pesi?

  Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

  Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  Kommentteja 6