Mikä Suomen käärmeistä kasvaa pisimmäksi? Testaa luontotietämyksesi Yle Luonnon testissä

Uroshirvi heinikossa Kuva: Bold Stock hirvi,nisäkkäät,sarvet

Julkaistu 21.06.2018 - 13:09. Päivitetty 21.06.2018 - 13:09

Suomi sai vasta kansallisperhosen – muistatko mikä se on? Entä mikä on suurin kukka? Testaa luontotietämyksesi Yle Luonnon testissä

"Kuvittelen, että varikset ovat oboeita ja harakat fagotteja" Luonto innoitti Sibeliusta mestarillisiin sävellyksiin

Luonto oli säveltäjälle ehtymätön inspiraation lähde.

"Kuvittelen, että varikset ovat oboeita ja harakat fagotteja" Luonto innoitti Sibeliusta mestarillisiin sävellyksiin Luonto oli Jean Sibeliusen ehkä tärkein inspiraation lähde. Vesipisarat satoivat nuoteiksi, sävelet soivat väreissä. D-duurissa paistoi aurinko, ja F-duurissa kuului metsän vihreys. Näin huudahti Sibelius erästä talvista kuvaa katsellessaan.
Outoja vaahtopalloja ja oransseja hämähäkin poikasia. Soita ja kysy, niin Luontoilta vastaa!

Luontoillassa pohditaan kuulijoiden kysymyksiä.

Luontoillassa pohditaan tänään erikoisia vaahtopalloja, simpukoita ja oransseja hämähäkin poikasia. Asiantuntijat vastaavat kuulijoiden kiperiin kysymyksiin Minna Pyykön johdolla.
Merikotka leviää tasaisen varmasti sisämaahan: Päijät-Hämeessä ensimmäiset onnistuneet pesinnät tänä kesänä

Merikotka on levinnyt sisämaassa myös Päijät-Hämeeseen

Merikotka kuuluu nyt virallisesti myös Päijät-Hämeen pesimälinnustoon. Tänä kesänä maakunnassa havaittiin jopa kaksi onnistunutta pesintää: toinen Hollolasta Vesijärven alueelta, toinen Orimattilasta. Kaikkiaan Etelä-ja Keski-Suomen järvialueilla pesii jo kymmeniä merikotkapareja.
Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

Erikoisen värinen rantakäärme ja valkoinen rastas. Entä millainen myrsky laittoi rannan rullalle? Soita ja kysy, niin Luontoilta vastaa!

Luontoillassa pohditaan kuulijoiden kysymyksiä.

Kuinkahan kova tuuli repii puutkin juuriltaan? Entä onko erikoisen värinen rantakäärme kovinkin harvinainen? Lisäksi pohditaan miten mustarastas onkin valkoinen! Luontoillan asiantuntijat vastaavat kuulijoiden kysymyksiin Minna Pyykön johdolla.
Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.
Lintujen kevätmuutto on huikea tapahtuma – testaa tietosi muuttolinnuistamme!

Lintujen kevätmuuttoon liittyy kiehtovia kysymyksiä.

Lintujen kevätmuutto on hämmästyttävä asia: miten ihmeessä pikkuriikkisetkin visertäjät selviytyvät kymmenien tuhansien kilometrien lentomatkasta yli vuorien ja vesistöjen? Mutta sieltä ne tulevat – etelästä pohjoiseen, vuosi toisensa jälkeen. Mitä sinä tiedät kevään muuttajista? Testaa ja ihastele sinnikäitä siivekkäitä.
Liukas ankerias vai komea kojamo? Ehkä sittenkin tanssiva skitari? Testaa tunnistatko kalalajin!

Testaa tiedätkö yleisimpien kalojemme tunnusmerkit.

Säät lämpenevät nyt vauhdilla, ja pilkille pääsee enää vain pohjoisimmassa Suomessa. Kalamiehet ovat huolissaan kalastustaitojen ja kalojen tunnistamisen hiipumisesta. Suomessa elää vakituisesti lisääntyviä kalalajeja noin seitsemänkymmentä. Kuinka hyvin sinä tunnistat yleisimpiä kalojamme?

Har du sett en okänd fågel eller något annat obekant? – Ställ din fråga till Naturväktarna

Här kan du ställa din naturfråga till Hans och Jörgen.

Lyssnarnas frågor om djur och natur besvaras 22.8 kl. 19.22–21.00 av Hans Hästbacka och Jörgen Palmgren. Du kan delta och ställa frågor via formuläret här, per e-post: natur@yle.fi eller genom att ringa 0600 11 12 13.
Har du sett konstiga taggiga rönnbär? Fråga i så fall Naturväktarna!

Ställ din naturfråga till Hans och Anders.

Lyssnarnas frågor om djur och natur besvaras 15.8 kl. 19.22–21.00 av Hans Hästbacka och Anders Albrecht. Du kan delta och ställa frågor via formuläret här, per e-post: natur@yle.fi eller genom att ringa 0600 11 12 13.
Vad vill du fråga Naturväktarna?

Ställ din naturfråga till Anders och Jörgen.

Lyssnarnas frågor om djur och natur besvaras 8.8 kl. 19.22–21.00 av Anders Albrecht och Jörgen Palmgren. Du kan delta och ställa frågor via formuläret här, per e-post: natur@yle.fi eller genom att ringa 0600 11 12 13.
Följ med huggormarnas liv i direktsändning!

Huggormens största fiende är människan.

Är du rädd för ormar men samtidigt fascinerad av dem? Nu har du det perfekta tillfället att studera ormars liv på tryggt avstånd. Vid en solig plats någonstans i Egentliga Finland har WWF placerat en videokamera som fångar kräldjurens slingrande i realtid.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

"Ei kiinnosta v*ttuakaan missä käytte suihkussa" – Satu ja Tuomo ovat pulassa poliisinkin tutkiman rakennusfirman takia ja heillä voi olla jopa satoja kohtalotovereita

Asunnoissa vakavia ongelmia, yhtiö laiminlyönyt korjaukset.

Poliisi tutkii suomalaisen rakennusyhtiö Siscon toimia. Entiset työntekijät kertovat MOT:lle järjestelmällisistä laiminlyönneistä rakentamisen laadussa, ja rakennusvalvojat kokevat tulleensa painostetuiksi. Asukkaat pelkäävät, että korjauskustannukset jäävät heidän kontolleen.

Kommentteja 90
Kukaan ei oikeastaan ajattele sinua – eikä se ole ollenkaan huono juttu

Ei kannata murehtia, mitä muut ajattelevat sinusta.

Lopeta sen murehtiminen, mitä muut ajattelevat sinusta – tutkimusten mukaan kukaan ei ajattele sinua kuitenkaan.
Laura Frimanin kolumni: Somepaasto teki minusta ulkopuolisen, epätoivotun, petetyn ja kurjan

Somepaasto jätti minut ulkopuoliseksi.

Läheiseni ovat huomautelleet älypuhelinaddiktiostani jo vuosia, ja sairaalloisen partaalle sijoittunut ruutukoukkuni kismitti itseänikin. Puhelimen niputtama data oli juuri niin hälyttävää kuin ajattelinkin: vietin kännykällä puolet valveillaoloajastani, joskus ylikin.

Kommentteja 47
Tällaisella tekstillä äidinkielen kirjoitustaidon yo-kokeesta sai täydet pisteet

Tällainen on täyden pisteen kirjoitustaidon vastaus.

Millaisella tekstillä äidinkielen kirjoitustaidon kokeessa saa täydet pisteet? Abitreenit sai erikoisluvan julkaista kuusi erilaista, täydet 60 pistettä saanutta kirjoitustaidon vastausta keväältä 2019. Tässä ne ovat.

Kommentteja 10

Luonto

Luonto Areenassa

Pohjolan luonto: Kosteikkoalueita

Luontohetki: Monimuotoinen Australia: Trooppinen kosteikko

Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa: Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa

Yle Uutisluokka Triplet: Lontoon eläintarha punnitsee asukkaansa jättiurakassa

Yle Uutisluokka Triplet: Suuret tulipalot tuhoavat maailman keuhkoiksi kutsuttua Amazonin sademetsää

Luonto radiossa

Minna Pyykön maailma: Sibelius ihaili joutsenia ja kurkia

Luontoretki: Yksinpurjehtija Jouni Koivuneva neljän viikon turneella

Den vita hägern väcker förundran och beundran, 22.8.2019, del 2

Den vita hägern väcker förundran och beundran, 22.8.2019, del 1

Metsäradio.: Metsäradio

Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä

Mitä Suomen luonnossa tapahtuu juuri nyt? – Lähetä meille parhaat luontokuvasi!

Lähetä meille luontokuvasi ja liitä mukaan lyhyt tarina.

Yle Luonto jakaa päivittäin sosiaalisen median kanavissaan upeita kuvia Suomen luonnosta. Mikäli haluat kuviasi julkaistavan Yle Luonnon some-tileillä, lähetä meille luontokuvasi ja kerro kuvasta lyheysti.
Kaivoslaista kiistellyt ympäristövaliokunnan puheenjohtaja sai vaalirahaa kaivosyhtiön johtajalta

Keskustan kansanedustajalle vaalirahaa kaivosjohtajalta.

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen on vastaanottanut vaalirahaa kaivosjohtajalta. Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana toimivan Hoskosen mukaan tällä ei ole vaikutusta hänen kaivoslakia koskeviin mielipiteisiinsä.
Sotkamon hopeakaivokselta virtasi jätevesiä ympäristöön – yhtiö jätti kertomatta tilanteesta ympäristöviranomaiselle

Sotkamo Silver on saanut huomautuksia toiminnastaan.

Sotkamo Silverin hopeakaivoksen toiminta ei ole alkanut ongelmitta. Kaivosyhtiö on saanut ympäristöviranomaiselta huomautukset toiminnasta poikkeustilanteessa sekä tekemättä jätetyistä selvityksistä. Kaivoksen toiminnan vaikutukset ympäristölle ovat epäselvät.
Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.

Tunnistatko espanjansiruetanan? Tämä nilviäinen rouskuttaa puutarhasi ja kuolleet lajitoverinsa tappotahdilla

Espanjansiruetana aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa.

Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa ja käy jopa linnunpoikasten kimppuun. Sateisina kesinä sen kanta leviää nopeasti, sillä jokainen yksittäinen etana voi tuottaa satoja munia. Laji voi olla haitallinen myös ihmisille ja kotieläimille, joten sen torjunnassa ei auta hempeillä.
Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä

Tällainen on lohen taistelu vastavirtaa vastaan.

Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä Suomeen palaavalla Itämeren lohella ei ole montaa jokea, johon kutea kallisarvoinen mäti. Jäljellä on enää neljä Itämereen laskevaa jokea, joissa lohen lisääntyminen onnistuu. Ennen kalojen häviäminen korvattiin istuttamalla jokiin ja meriin viljeltyjä lohen poikasia.
Älä aliarvioi syanobakteerin myrkkyjä – sinilevä on parhaimmillaan vaaraton, mutta pahimmillaan se altistaa syövälle

Sinilevät tuottavat Suomessa hermo- ja maksamyrkkyjä.

Osa sinilevistä tuottaa vaarallisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Myrkytöntä ja myrkyllistä sinilevää on kuitenkin mahdoton erottaa silmämääräisesti toisistaan, ja sinilevälle voi altistua vaikkapa vesiurheillessa. Sinilevän myrkkyjä voi päätyä myös syötäviin vesieliöihin.
Tuore ministeri koki ympäristöherätyksen Pentti Linkolan kautta ja aikoo nyt tehdä Suomesta hiilineutraalin

Uudella ympäristö- ja ilmastoministerillä riittää tehtävää.

Krista Mikkonen on pitkän linjan vihreä, joka on aiemmin jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Nyt hän on ministeri, joka aikoo tehdä Suomesta hiilineutraalin ja laittaa ulkomaiset kaivosyhtiöt kuriin. Mikäli muu hallitus sen suo.
Puun ja kuoren välissä – Ylioppilasteatterin uusin näytelmä kertoo, millaista on elää nykyisen metsäpolitiikan ja ilmastoahdistuksen puristuksissa

Näytelmän ytimessä on nuorten toive toiminnasta.

Luettuaan Kansallisen metsästrategian kolme vuotta sitten ohjaaja Hannes Mikkelsson järkyttyi. Nyt ylioppilasteatterilaiset pukeutuvat kaarnamaskeihin, muuttavat metsään ja haluavat, että kaikki ei olisi euroja ja puukuutioita. Uudessa näytelmässä he etsivät vastauksia tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin historiasta ja omavaraisuudesta.
Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta

Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.

Erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa ja puroissa. Vuonna 2016 alkoi pelastusoperaatio, jossa raakun toukkia kerätään ja kasvatetaan tutkimuslaitoksessa. Pelastustoimet tuottavat nyt tulosta, sillä ensimmäiset viljellyt poikaset ovat syntyneet! Kotijoessa ne eivät kuitenkaan vielä selviytyisi ilman tukitoimia.
Kesärannan linnut opastaa tunnistamaan vesien ja rantojen lintuja

Ranta on oivallinen paikka lintumaailman tarkkailuun.

Ranta on oivallinen paikka lintumaailman tarkkailuun ja lajien opiskeluun. Vesien ja rantojen linnuilla on monia piirteitä, joiden ansiosta ne ovat palkitsevia opiskelukohteita. Tutustu lintuihin ja tartu kiikareihin!

Kommentteja 2
Kuha vai hauki – testaa, miten hyvin tunnet arvostetut petokalamme

Tunnetko hauen ja kuhan erot – testaa kalatietosi!

Jos kalastat huonolla onnella kuhaa tai haukea, ongelma voi olla siinä, ettet tunne niiden elintapoja riittävästi. Kokeile, millä tasolla tietämyksesi on kuhasta ja hauesta.
Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.
Liukas ankerias vai komea kojamo? Ehkä sittenkin tanssiva skitari? Testaa tunnistatko kalalajin!

Testaa tiedätkö yleisimpien kalojemme tunnusmerkit.

Säät lämpenevät nyt vauhdilla, ja pilkille pääsee enää vain pohjoisimmassa Suomessa. Kalamiehet ovat huolissaan kalastustaitojen ja kalojen tunnistamisen hiipumisesta. Suomessa elää vakituisesti lisääntyviä kalalajeja noin seitsemänkymmentä. Kuinka hyvin sinä tunnistat yleisimpiä kalojamme?
Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.
Linnunpöntön rakennusohje: tintinpönttö

Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!

Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!

Kommentteja 9
Kesämökillä kannattaa pönttöillä

Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille

Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.
Kuka pöntössäsi pesi?

Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

Kommentteja 6
Mikä Suomen pönttölintu olet?

Tee leikkimielinen testi!

Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.

Kommentteja 16