Hyppää pääsisältöön

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta elämäntyöstään: Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton

Helena Ranta Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa.
"En minä tällaista uraa suinkaan suunnitellut", toteaa Helena Ranta uransa alkuvaiheistaan haastattelussa vuonna 2018. Helena Ranta Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa. Kuva: Ilmari Fabritius Helena Ranta,Tutkija,oikeushammaslääketiede

Helena Ranta (s. 1946) on tehnyt mittavan uran oikeushammaslääkärin työssään sekä useiden kansainvälisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Päätyönään hän on tutkinut onnettomuuksien ja väkivaltaisten konfliktien kuolonuhreja. Ranta on tunnettu asiantuntija, joka vielä eläkepäivinään viettää pitkiäkin ajanjaksoja tutkiessaan joukkohautoja ympäri maailmaa. Hän aikoo tehdä työtään niin kauan, kuin hänen apuaan tarvitaan.

Artikkelissa näytettävät videot sisältävät materiaalia, joka saattaa järkyttää osaa katsojista.

Helena Ranta ajautui uralleen puolivahingossa. Alunperin Kajaanissa syntynyt Ranta aloitti vuonna 1965 hammaslääkärin opinnot ja valmistumisen jälkeen hän teki hetken perinteistä hammaslääkärin työtä. Tie vei kuitenkin tutkijaksi ja lopulta 1989 Helena Ranta siirtyi oikeusministeriön ylihammaslääkäriksi ja siitä Suomen ensimmäiseksi oikeushammaslääkäriksi. Hän on myös laatinut vuosien varrella useita julkaisuja eri tieteenaloilta.

Myös kuolleilla on ihmisoikeudet. Niihin kuuluu se, että heidät haudataan nimeään kantaviin hautoihin ja että omaiset saavat tietää, mitä heille on tapahtunut.― Helena Ranta

Ranta on tullut tunnetuksi ihmisoikeustyöstään varsinkin kuolleiden ihmisten puolesta. Hänen perusperiaatteitaan on, että kuolleilla on samat ihmisoikeudet ja niitä tulee vaalia. Ihmisoikeuksiin liittyy se, että heidät haudataan asianmukaisesti ja omaisten tulee saada tietää, mitä kuolleille on tapahtunut. Hän on toiminut myös Suomen Akateemisten Naisten Liiton, Plan Suomi Säätiön ja Suomen UN Womenin puheenjohtajana.

Helena Ranta on esitelty naisena, jota diktaattoritkin pelkäävät. Rantaa ei suinkaan tule pelätä, mikäli on puhtaat jauhot pussissa: "Jos pelkää totuutta, niin silloin kannattaa pelätä tutkijaa", hän toteaa Juho-Pekka Rantalalle ohjelmassa Itse asiassa kuultuna vuonna 2018.

Suurta näkyvyyttä Ranta sai 1990-luvun lopulla johtaessaan tutkimusryhmää, joka selvitti Kosovon Racakista löytyneiden ruumiiden kuolinsyytä. Tutkimus suoritettiin EU:n toimenannosta. Tutkimustulokset olivat todistusaineistona Jugoslavian entisen presidentin vastaisessa oikeudenkäynnissä. Ranta työryhmineen ovat lisäksi toimineet tutkmustyössä esimerkiksi Kaakkois-Aasian tsunamionnettomuuden selvittelyissä 2005 sekä Irakissa 2004. Ensimmäinen laajempi työnsarka oli Estonian onnettomuuden uhrien tunnistaminen vuonna 1994.

Rannalle on myönnetty professorin arvo vuonna 2006 tunnustuksena hänen ansiokkaasta työstään. Tittelin lisäksi hänet on palkittu useasti, muun muassa vuoden alumniksi vuonna 2004, vuoden naiseksi ja vuoden käyttäytyjäksi vuonna 2005 sekä vuonna 2017 Rannalle myönnettiin kansainvälinen rauhanvälityksen Lysistrata-palkinto.

Ranta kertoo, että totuutta pyritään selvittää kuormituksesta ja pelosta huolimatta. Pelkoa ei työkentällä saa näyttää ainakaan konfliktien osapuolten edessä. Siinä Ranta onkin onnistunut, mikäli hänen mainettaan uskoo – tinkimätön ja totuudenmukainen nainen saa suurmiehetkin tutisemaan istuntosaleissa.

Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton.― Helena Ranta

Maan mainiot -sarjan dokumentissa (2004) Helena Ranta kertoo tavanneensa alkuvaiheessa kentällä ennakkoluuloja naisjohtajuudesta. Ajatukset naisjohtajan olevan helppo kohde manipulointiin tai kiristykseen ovat karisseet kuitenkin nopeaan.

“Mä en nimittäin anna helposti periksi. Jos pidän jotain asiaa tärkeänä, pyrin saattaa meille annetun tehtävän loppuun”, hän kertoo ja jatkaa myhäillen: “Jos mä annan jollekin itselleni tärkeässä tehtävässä periksi, vastapuolen kannattaa olla varuillaan. Oletettavasti olen keksinyt kiertotien, jolla hyökkään toista kautta ohi."

Julmuuksien keskellä Rannan mukaan täytyy osata pitää omasta jaksamisesta huolta. Hän on säilyttänyt kykynsä itkeä, kun sen aika tulee. Myös pienet asiat ovat Rannan elämässä äärettömän tärkeitä: esimerkiksi se, että voi mennä lähimetsään kävelemään, eikä tarvitse miettiä miinoja tai tarkka-ampujia. Vastapainoa maailmantuskalle tarjoaa myös klassinen musiikki ja kulttuuri.

Tarja Flemmingin ohjaustyössä ääneen pääsee myös Helena Rannan kollegoita, ystäviä ja perheenjäseniä.

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.