Hyppää pääsisältöön

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta elämäntyöstään: Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton

Helena Ranta Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa.
"En minä tällaista uraa suinkaan suunnitellut", toteaa Helena Ranta uransa alkuvaiheistaan haastattelussa vuonna 2018. Helena Ranta Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa. Kuva: Ilmari Fabritius Helena Ranta,Tutkija,oikeushammaslääketiede

Helena Ranta (s. 1946) on tehnyt mittavan uran oikeushammaslääkärin työssään sekä useiden kansainvälisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Päätyönään hän on tutkinut onnettomuuksien ja väkivaltaisten konfliktien kuolonuhreja. Ranta on tunnettu asiantuntija, joka vielä eläkepäivinään viettää pitkiäkin ajanjaksoja tutkiessaan joukkohautoja ympäri maailmaa. Hän aikoo tehdä työtään niin kauan, kuin hänen apuaan tarvitaan.

Artikkelissa näytettävät videot sisältävät materiaalia, joka saattaa järkyttää osaa katsojista.

Helena Ranta ajautui uralleen puolivahingossa. Alunperin Kajaanissa syntynyt Ranta aloitti vuonna 1965 hammaslääkärin opinnot ja valmistumisen jälkeen hän teki hetken perinteistä hammaslääkärin työtä. Tie vei kuitenkin tutkijaksi ja lopulta 1989 Helena Ranta siirtyi oikeusministeriön ylihammaslääkäriksi ja siitä Suomen ensimmäiseksi oikeushammaslääkäriksi. Hän on myös laatinut vuosien varrella useita julkaisuja eri tieteenaloilta.

Myös kuolleilla on ihmisoikeudet. Niihin kuuluu se, että heidät haudataan nimeään kantaviin hautoihin ja että omaiset saavat tietää, mitä heille on tapahtunut.― Helena Ranta

Ranta on tullut tunnetuksi ihmisoikeustyöstään varsinkin kuolleiden ihmisten puolesta. Hänen perusperiaatteitaan on, että kuolleilla on samat ihmisoikeudet ja niitä tulee vaalia. Ihmisoikeuksiin liittyy se, että heidät haudataan asianmukaisesti ja omaisten tulee saada tietää, mitä kuolleille on tapahtunut. Hän on toiminut myös Suomen Akateemisten Naisten Liiton, Plan Suomi Säätiön ja Suomen UN Womenin puheenjohtajana.

Helena Ranta on esitelty naisena, jota diktaattoritkin pelkäävät. Rantaa ei suinkaan tule pelätä, mikäli on puhtaat jauhot pussissa: "Jos pelkää totuutta, niin silloin kannattaa pelätä tutkijaa", hän toteaa Juho-Pekka Rantalalle ohjelmassa Itse asiassa kuultuna vuonna 2018.

Suurta näkyvyyttä Ranta sai 1990-luvun lopulla johtaessaan tutkimusryhmää, joka selvitti Kosovon Racakista löytyneiden ruumiiden kuolinsyytä. Tutkimus suoritettiin EU:n toimenannosta. Tutkimustulokset olivat todistusaineistona Jugoslavian entisen presidentin vastaisessa oikeudenkäynnissä. Ranta työryhmineen ovat lisäksi toimineet tutkmustyössä esimerkiksi Kaakkois-Aasian tsunamionnettomuuden selvittelyissä 2005 sekä Irakissa 2004. Ensimmäinen laajempi työnsarka oli Estonian onnettomuuden uhrien tunnistaminen vuonna 1994.

Rannalle on myönnetty professorin arvo vuonna 2006 tunnustuksena hänen ansiokkaasta työstään. Tittelin lisäksi hänet on palkittu useasti, muun muassa vuoden alumniksi vuonna 2004, vuoden naiseksi ja vuoden käyttäytyjäksi vuonna 2005 sekä vuonna 2017 Rannalle myönnettiin kansainvälinen rauhanvälityksen Lysistrata-palkinto.

Ranta kertoo, että totuutta pyritään selvittää kuormituksesta ja pelosta huolimatta. Pelkoa ei työkentällä saa näyttää ainakaan konfliktien osapuolten edessä. Siinä Ranta onkin onnistunut, mikäli hänen mainettaan uskoo – tinkimätön ja totuudenmukainen nainen saa suurmiehetkin tutisemaan istuntosaleissa.

Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton.― Helena Ranta

Maan mainiot -sarjan dokumentissa (2004) Helena Ranta kertoo tavanneensa alkuvaiheessa kentällä ennakkoluuloja naisjohtajuudesta. Ajatukset naisjohtajan olevan helppo kohde manipulointiin tai kiristykseen ovat karisseet kuitenkin nopeaan.

“Mä en nimittäin anna helposti periksi. Jos pidän jotain asiaa tärkeänä, pyrin saattaa meille annetun tehtävän loppuun”, hän kertoo ja jatkaa myhäillen: “Jos mä annan jollekin itselleni tärkeässä tehtävässä periksi, vastapuolen kannattaa olla varuillaan. Oletettavasti olen keksinyt kiertotien, jolla hyökkään toista kautta ohi."

Julmuuksien keskellä Rannan mukaan täytyy osata pitää omasta jaksamisesta huolta. Hän on säilyttänyt kykynsä itkeä, kun sen aika tulee. Myös pienet asiat ovat Rannan elämässä äärettömän tärkeitä: esimerkiksi se, että voi mennä lähimetsään kävelemään, eikä tarvitse miettiä miinoja tai tarkka-ampujia. Vastapainoa maailmantuskalle tarjoaa myös klassinen musiikki ja kulttuuri.

Tarja Flemmingin ohjaustyössä ääneen pääsee myös Helena Rannan kollegoita, ystäviä ja perheenjäseniä.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.