Hyppää pääsisältöön

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta elämäntyöstään: Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton

Helena Ranta Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa.
"En minä tällaista uraa suinkaan suunnitellut", toteaa Helena Ranta uransa alkuvaiheistaan haastattelussa vuonna 2018. Helena Ranta Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa. Kuva: Ilmari Fabritius Helena Ranta,Tutkija,oikeushammaslääketiede

Helena Ranta (s. 1946) on tehnyt mittavan uran oikeushammaslääkärin työssään sekä useiden kansainvälisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Päätyönään hän on tutkinut onnettomuuksien ja väkivaltaisten konfliktien kuolonuhreja. Ranta on tunnettu asiantuntija, joka vielä eläkepäivinään viettää pitkiäkin ajanjaksoja tutkiessaan joukkohautoja ympäri maailmaa. Hän aikoo tehdä työtään niin kauan, kuin hänen apuaan tarvitaan.

Artikkelissa näytettävät videot sisältävät materiaalia, joka saattaa järkyttää osaa katsojista.

Helena Ranta ajautui uralleen puolivahingossa. Alunperin Kajaanissa syntynyt Ranta aloitti vuonna 1965 hammaslääkärin opinnot ja valmistumisen jälkeen hän teki hetken perinteistä hammaslääkärin työtä. Tie vei kuitenkin tutkijaksi ja lopulta 1989 Helena Ranta siirtyi oikeusministeriön ylihammaslääkäriksi ja siitä Suomen ensimmäiseksi oikeushammaslääkäriksi. Hän on myös laatinut vuosien varrella useita julkaisuja eri tieteenaloilta.

Myös kuolleilla on ihmisoikeudet. Niihin kuuluu se, että heidät haudataan nimeään kantaviin hautoihin ja että omaiset saavat tietää, mitä heille on tapahtunut.― Helena Ranta

Ranta on tullut tunnetuksi ihmisoikeustyöstään varsinkin kuolleiden ihmisten puolesta. Hänen perusperiaatteitaan on, että kuolleilla on samat ihmisoikeudet ja niitä tulee vaalia. Ihmisoikeuksiin liittyy se, että heidät haudataan asianmukaisesti ja omaisten tulee saada tietää, mitä kuolleille on tapahtunut. Hän on toiminut myös Suomen Akateemisten Naisten Liiton, Plan Suomi Säätiön ja Suomen UN Womenin puheenjohtajana.

Helena Ranta on esitelty naisena, jota diktaattoritkin pelkäävät. Rantaa ei suinkaan tule pelätä, mikäli on puhtaat jauhot pussissa: "Jos pelkää totuutta, niin silloin kannattaa pelätä tutkijaa", hän toteaa Juho-Pekka Rantalalle ohjelmassa Itse asiassa kuultuna vuonna 2018.

Suurta näkyvyyttä Ranta sai 1990-luvun lopulla johtaessaan tutkimusryhmää, joka selvitti Kosovon Racakista löytyneiden ruumiiden kuolinsyytä. Tutkimus suoritettiin EU:n toimenannosta. Tutkimustulokset olivat todistusaineistona Jugoslavian entisen presidentin vastaisessa oikeudenkäynnissä. Ranta työryhmineen ovat lisäksi toimineet tutkmustyössä esimerkiksi Kaakkois-Aasian tsunamionnettomuuden selvittelyissä 2005 sekä Irakissa 2004. Ensimmäinen laajempi työnsarka oli Estonian onnettomuuden uhrien tunnistaminen vuonna 1994.

Rannalle on myönnetty professorin arvo vuonna 2006 tunnustuksena hänen ansiokkaasta työstään. Tittelin lisäksi hänet on palkittu useasti, muun muassa vuoden alumniksi vuonna 2004, vuoden naiseksi ja vuoden käyttäytyjäksi vuonna 2005 sekä vuonna 2017 Rannalle myönnettiin kansainvälinen rauhanvälityksen Lysistrata-palkinto.

Ranta kertoo, että totuutta pyritään selvittää kuormituksesta ja pelosta huolimatta. Pelkoa ei työkentällä saa näyttää ainakaan konfliktien osapuolten edessä. Siinä Ranta onkin onnistunut, mikäli hänen mainettaan uskoo – tinkimätön ja totuudenmukainen nainen saa suurmiehetkin tutisemaan istuntosaleissa.

Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton.― Helena Ranta

Maan mainiot -sarjan dokumentissa (2004) Helena Ranta kertoo tavanneensa alkuvaiheessa kentällä ennakkoluuloja naisjohtajuudesta. Ajatukset naisjohtajan olevan helppo kohde manipulointiin tai kiristykseen ovat karisseet kuitenkin nopeaan.

“Mä en nimittäin anna helposti periksi. Jos pidän jotain asiaa tärkeänä, pyrin saattaa meille annetun tehtävän loppuun”, hän kertoo ja jatkaa myhäillen: “Jos mä annan jollekin itselleni tärkeässä tehtävässä periksi, vastapuolen kannattaa olla varuillaan. Oletettavasti olen keksinyt kiertotien, jolla hyökkään toista kautta ohi."

Julmuuksien keskellä Rannan mukaan täytyy osata pitää omasta jaksamisesta huolta. Hän on säilyttänyt kykynsä itkeä, kun sen aika tulee. Myös pienet asiat ovat Rannan elämässä äärettömän tärkeitä: esimerkiksi se, että voi mennä lähimetsään kävelemään, eikä tarvitse miettiä miinoja tai tarkka-ampujia. Vastapainoa maailmantuskalle tarjoaa myös klassinen musiikki ja kulttuuri.

Tarja Flemmingin ohjaustyössä ääneen pääsee myös Helena Rannan kollegoita, ystäviä ja perheenjäseniä.

Keskustele
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto