Hyppää pääsisältöön

Tahroja parketilla – vai miten se meni? Testaa, tunnetko Suomi-klassikoiden lyriikat!

Kuvassa J. Karjalainen, Kaija Koo ja Jamppa Tuominen
Kuvassa J. Karjalainen, Kaija Koo ja Jamppa Tuominen J. Karjalainen,Kaija Koo,Jamppa Tuominen

Suomi on tuhansien järvien ja laulujen maa. Miten hyvin tunnet kotimaiset klassikot? Testaa tietosi Elävän arkiston leikkimielisessä testissä: valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta. Onnea matkaan!

J. Karjalainen - Väinö: "Alla __________ ei voi olla kukaan muu / Siellä siellä se Väinö on."

Kaija Koo - Tinakenkätyttö: "Hei, ei, ei, en sitä salaa / Näillä teillä loppuun palaa / Tinakenkäni on __________."

PMMP - Oo siellä jossain mun: "Sanot, että joskus vuosien päästä meillä on aikaa / niin paljon, että voidaan heittäytyä __________."

Kirka - Leijat: "Kansat kaikki lukea nyt näin yli vuorten / Rakkautemme saa, __________ saa."

Juice Leskinen - Luonas kai olla saan: "Telttasi nään sinne kaikkeni vien / Kanssasi uneen käyn __________."

Maija Vilkkumaa - Satumaa-tango: "__________ / mä koulutan muita / Ja kun mun ikkunan alla ne huutaa..."

Anssi Kela - 1972: "Meistä tuli muurareita, taksikuskeja, __________..."

Haloo Helsinki - Hulluuden highway: "Kun valot sammuu niin sä kaiken näät / Kun valot sammuu niin __________."

Ultra Bra - Hauki: "Kalat on mun kavereita / __________ ja kolme kuhaa."

Eppu Normaali - Nyt reppu jupiset riimisi rupiset: "Tyttöä monta syliin sulkenut oon / __________ ja kahvia juonut."

Jamppa Tuominen - Aamu toi, ilta vei: "Kuin kynttilä on elämämme tää / Vain __________ joskus voi liekin sammuttaa."

Sielun Veljet - Kanoottilaulu: "Kanootin kapean vesille laskin / seuraan nyt majavaa __________."

Tehosekoitin - Maailma on sun: "Sun aika kukkaan on puhjeta / Kohti __________ kurkottaa."

Katri Helena - Katson autiota hiekkarantaa: "Miks saavuin tänne yksin istumaan / Näin __________ kun ei liiku muitakaan."

Hector - Palkkasoturi: "Hän on uljas mies ja monet taidot meille näyttänyt / hän __________ taistelee."

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto