Mira Selander
Yle
Pasi Heikura
Yle
Hektisessä nykyaikataulussa tuppaa helposti unohtumaan se tosiasia, että jotkut asiat tapahtuvat todella hitaasti. Kuten riimukirjoituksen leviäminen. Se kehitettiin Alppien tienoilla jo ennen ajanlaskumme alkua, mutta sieltä sen leviäminen pohjolaan kesti liki tuhat vuotta. Mutta kun asiat on kerran kiveen hakattu, niin siinä ne myös pysyvät. Vaikka jakelualusta vuosisatojen kuluessa muuttaisikin muotoaan.
Riimut ovat vanhoja kirjainmerkkejä,joiden alkuperäistä keksijää ei tiedetä, kertoo tähtitieteen dosentti ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston entinen johtaja Heikki Oja, joka on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Riimut. Viestejä viikingeiltä. Hänen mukaansa riimujen keksijä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä ollut sivistymätön, mutta tiedonhaluinen germaaniheimon edustaja, joka halusi luoda uudet kirjaimet barbaariheimolle.
Tuohon aikaanhan käytössä olivat jo latinalaiset aakkoset, jotka olivat kulkeutuneet Palestiinasta Kreikkaan ja sieltä eteenpäin Roomaan. Hyvin harva osasi siihen aikaan kuitenkaan lukea. Länsi-Euroopassa riimun lukutaitoisia oli vain parikymmentä kappaletta kerrallaan ja lukutaito oli suuri maaginen voima lukutaidottomien silmin. Mitä se on joillekin tänäkin päivänä.
Erityisen voimissaan riimukirjoitus oli 1000- 1050-luvulla, kertoo Heikki Oja. Tavallinen kansa käytti riimuja viikinkien ohella varsinkin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Englannissa. Tunnetuimmat merkit ovat löytyneet hautakivistä, jotka on pystytetty usein kaukana taistelussa kuolleen henkilön muistoksi.
1100–1300-luvuilta on paljon löytöjä riimuista myös puisissa viestilapuissa Niissä viestitään asioita liittyen esimerkiksi politiikkaan tai rakkaus- ja liike-elämään. Norjalaisista palikoista löytyy siunauksia seksiin ja ruotsalaisissa riimukivissä on pitkiäkin kertomuksia taisteluista ja ihmiskohtaloista.
1300-1500 luvulla riimukirjoitus hävisi liki kokonaan ja tilalle tuli tänäkin päivänä käytössä oleva latinalainen kirjaimisto. Pari sataa vuotta myöhemmin, riimuja alettiin Ruotsin kirkon johtajien aloitteesta tutkia uudelleen, mutta iso osa riimujen lukutaidosta oli kadonnut. Kokonaan ne eivät ole kuitenkaan missään vaiheessa poistuneet. Päinvastoin. Tänäkin päivänä tanskalaiset riimukirjaimet näkyvät puhelimen Bluetooth- logossa ja nuoriso ottaa sitä pontevasti haltuun tietokonepelejä pelaamalla.
Ja sitten on tietysti myös vanhemmalle sukupolvelle tuttu fantasiakirjailija ja riimututkija J.R.R. Tolkien, joka käytti riimukieltä romaanissaan Hobbitit. Taru Sormusten herrasta- kirjasarjaan hän sitä vastoin kehitteli vaatimattomasti ihan oman riimukielen, kertoo dosentti Heikki Oja.
