Hyppää pääsisältöön

Seksi, rakkaus ja liike-elämä. Kuulostaa nykypäivältä, mutta kyllä näitä asioita käsiteltiin jo riimukirjoituksissa.

Nordiskt landskap
Nordiskt landskap Kuva: Mostphotos riimukivet,joutsenet,Pohjoismaat,viikingit,pohjoismainen yhteistyö,maisema

Hektisessä nykyaikataulussa tuppaa helposti unohtumaan se tosiasia, että jotkut asiat tapahtuvat todella hitaasti. Kuten riimukirjoituksen leviäminen. Se kehitettiin Alppien tienoilla jo ennen ajanlaskumme alkua, mutta sieltä sen leviäminen pohjolaan kesti liki tuhat vuotta. Mutta kun asiat on kerran kiveen hakattu, niin siinä ne myös pysyvät. Vaikka jakelualusta vuosisatojen kuluessa muuttaisikin muotoaan.

Kensingtonstenen.
Alunperin riimuaakkosia oli 24. Englantiin päin mennessä merkkien määrä kasvoi ja vähäeleisessä pohjolassa väheni. Kensingtonstenen. Kuva: CC/ Public domain Kensingtonin riimukivi

Riimut ovat vanhoja kirjainmerkkejä,joiden alkuperäistä keksijää ei tiedetä, kertoo tähtitieteen dosentti ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston entinen johtaja Heikki Oja, joka on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Riimut. Viestejä viikingeiltä. Hänen mukaansa riimujen keksijä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä ollut sivistymätön, mutta tiedonhaluinen germaaniheimon edustaja, joka halusi luoda uudet kirjaimet barbaariheimolle.

Klättrare i Alperna.
Klättrare i Alperna. Kuva: GIAN EHRENZELLER Alpit

Tuohon aikaanhan käytössä olivat jo latinalaiset aakkoset, jotka olivat kulkeutuneet Palestiinasta Kreikkaan ja sieltä eteenpäin Roomaan. Hyvin harva osasi siihen aikaan kuitenkaan lukea. Länsi-Euroopassa riimun lukutaitoisia oli vain parikymmentä kappaletta kerrallaan ja lukutaito oli suuri maaginen voima lukutaidottomien silmin. Mitä se on joillekin tänäkin päivänä.

Pojke ligger på äng med en hög böcker
Pojke ligger på äng med en hög böcker Kuva: All Over Press lapset (ikäryhmät),vuosiloma,kesäloma,kirjat,lukeminen

Erityisen voimissaan riimukirjoitus oli 1000- 1050-luvulla, kertoo Heikki Oja. Tavallinen kansa käytti riimuja viikinkien ohella varsinkin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Englannissa. Tunnetuimmat merkit ovat löytyneet hautakivistä, jotka on pystytetty usein kaukana taistelussa kuolleen henkilön muistoksi.

Tidningsurklipp, Jonundristningen i Höysal.
Tidningsurklipp, Jonundristningen i Höysal. Kuva: Yle/ Viktor Granö Riimukirjaimet

1100–1300-luvuilta on paljon löytöjä riimuista myös puisissa viestilapuissa Niissä viestitään asioita liittyen esimerkiksi politiikkaan tai rakkaus- ja liike-elämään. Norjalaisista palikoista löytyy siunauksia seksiin ja ruotsalaisissa riimukivissä on pitkiäkin kertomuksia taisteluista ja ihmiskohtaloista.

Egilristningen.
Egilristningen. Kuva: Yle/ Viktor Granö riimukirjoitus

1300-1500 luvulla riimukirjoitus hävisi liki kokonaan ja tilalle tuli tänäkin päivänä käytössä oleva latinalainen kirjaimisto. Pari sataa vuotta myöhemmin, riimuja alettiin Ruotsin kirkon johtajien aloitteesta tutkia uudelleen, mutta iso osa riimujen lukutaidosta oli kadonnut. Kokonaan ne eivät ole kuitenkaan missään vaiheessa poistuneet. Päinvastoin. Tänäkin päivänä tanskalaiset riimukirjaimet näkyvät puhelimen Bluetooth- logossa ja nuoriso ottaa sitä pontevasti haltuun tietokonepelejä pelaamalla.

Vesa "Welmu" Hovinen DreamHack-tapahtumassa.
Vesa "Welmu" Hovinen DreamHack-tapahtumassa. Kuva: SETT.fi / Jussi Jääskeläinen kilpapelaaminen

Ja sitten on tietysti myös vanhemmalle sukupolvelle tuttu fantasiakirjailija ja riimututkija J.R.R. Tolkien, joka käytti riimukieltä romaanissaan Hobbitit. Taru Sormusten herrasta- kirjasarjaan hän sitä vastoin kehitteli vaatimattomasti ihan oman riimukielen, kertoo dosentti Heikki Oja.

Kuvassa J. R. R. Tolkien sotilasasussaan vuodelta 1916
J.R.R. Tolkien oli paitsi riimututkija, myös riimukirjoituksen keksijä Kuvassa J. R. R. Tolkien sotilasasussaan vuodelta 1916 1892
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri