Hyppää pääsisältöön

Tommy Cooper: Britannian hauskin mies ei ymmärtänyt mille yleisö nauroi — edes kuollessaan

Tommy Cooper
Tommy Cooper Kuva: By richiiebam (Flickr: Tommy Cooper) [CC BY-SA 2.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0)], via Wikimedia Commons taikurit,Tommy Cooper,viimeinen keikka

Britannian hauskimman miehen Tommy Cooperin kohtalona oli kuolla suorassa lähetyksessä yleisön nauraessa makeasti - näinkö koomikko oikeasti haluaakin lähteä?

Viimeinen keikka -audiosarjan Tommy Cooper -jakso Areenassa

15. huhtikuuta 1984 Lontoon Her Majesty's Theatressa on alkamassa vuosittainen suorana televisioitava Royals Variety. Kuninkaalliset ja arvovieraat istuvat katsomossa. Kohta lavalle nousevat maan parhaat viihdyttäjät.

Britannian hauskin mies, Tommy Cooper valmistautuu esitykseen. Hän painaa punaisen fetsin päähänsä kuitenkin harvinaisen vastentahtoisesti.

Viihteen vanhalla sotaratsulla on mennyt heikommanpuoleisesti jo muutamia vuosia. 63-vuotiaan taikurilegendan uran loistohetket ovat ovat jääneet taakse, 1960 ja -70-luvuille.

Yksityiselämä jokseenkin sekaisin.

Cooperin yksityiselämä aviollisine syrjähyppyineen on jokseenkin sekaisin. Tupakka ja viina maistuu. Sydänkohtaus on muistuttanut elämäntavan kuluttavuudesta jo aikaisemminkin.

Lavalle nouseminen tuntuu kerta kerran jälkeen yhä raskaammalta ponnistukselta.

Mutta edelleen Tommy Cooper on mies, jonka kömpelöä olemusta ja puujalkavitsejä britit kuningashuonetta myöten rakastavat. Tässä hän siis taas jännittää kohta alkavaa esiintymistään. Suora TV-show hänen majestettiinsa kunniaksi alkaa.

Puujalkavitsit ja taikatemput sujuvat käsikirjoituksen mukaan: aina vähän pieleen.

Esitys etenee hyvin. Puujalkavitsit ja taikatemput sujuvat käsikirjoituksen mukaan: aina vähän pieleen.

Esityksen loppupuolella avustaja auttaa Cooperia pukeutumaan punaiseen pitkään kaapuun. Kun viitta on saatu hartioille, taikuri putoaakin lavalle istualleen. Yleisö nauraa.

Cooperin pää roikkuu rinnalla, hengitys on raskasta. Yleisön mielestä tämä on vain hauskaa. Sitten Tommy Cooper kaatuu taaksepäin. Jälleen uusi naurunremakka.

Cooper on selällään verhoissa ja yrittää viimeisillä voimillaan nousta ylös, muttei onnistu. Yleisö nauraa ja osoittaa suosiotaan - juuri tätähän Cooperissa rakastetaan: omalaatuista huumoria, töppäyksiä ja pieleen meneviä temppuja.

Sitten verhojen keskeltä näkyviin ilmestyy käsi, joka alkaa vetää tajutonta taikuria verhojen suojaan, pois näyttämöltä. Myös TV-ohjelman ohjaaja tajuaa, että jotain on pielessä ja siirtää ohjelman mainoskatkolle.

Yleisö rakastui hölmöilyyn

Tommy Cooper (1921-1984) oli ensimmäinen esiintyvä taiteilija, joka löi itsensä läpi nimenomaan koomisena taikurina.

Cooper aloitti uransa jo heti sotien jälkeen 1947. Tavaramerkiksi muodostunut punainen fetsi jäi matkaan Egyptistä, jossa hän suoritti sotilaspalveluksensa.

Cooper oli jo ennen TV:n aikakautta hän oli suosittu varieteetaikuri ja 1960-luvulla TV-esiintymiset tekivät Cooperista maailmankuulun.

— Cooper oli alunperin ihan tavallinen taikuri, jonka suosio uran alkuakoina ei ollut häävi, kertoo Markku Purho Pete Poskiparran haastattelussa.

Tommy Cooper ihmetteli mikä hänen tempuissaan yleisöä varsinaisesti nauratti.

Tarinan mukaan Cooper oli keikalla, mutta temput eivät onnistuneet suunnitellulla tavalla. Silti hän kahlasi esityksensä sisukkaasti läpi.

Lopulta Cooper pääsi takahuoneeseen. Masentunut taikuri vannoi lopettavansa taikurin uransa kokonaan.

Salin puolella kuitenkin yleisön suosionosoitukset ja hurraa-huudot jatkuivat.

— Siitä Cooper sai idean ruveta esiintymään taikurina, jolla kaikki temput menee aina pieleen.

Tosin Tommy Cooper väitti aina olevansa jokseenkin ihmeissään siitä mikä hänen tempuissaan yleisöä varsinaisesti nauratti.

Ajoituksen mestari, joka teki itsestään pellen

Epäonnistuvien taikatemppujen takana oli suuri taituruus sekä taju esityksen rytmin ja ajoituksen tärkeydestä.

Poskiparran haastattelussa taikureiden historiaa tutkinut Heikki Nevala tähdentää, että Cooper oli hyvin taitava taikuri. Temppujen ns. epäonnistuminen oli tietoisesti valittu tyylilaji.

Cooperin esiintymisistä saa helposti sellaisen vaikutelman, että koko homma olisi improvisoitua kohellusta.

— Taustalla oli kuitenkin niin vahva rutiini, että Cooper pystyi varioimaan esityksiään tilanteen ja yleisön mukaan, analysoi Nevala.

Haluaako esiintyjä näyttää yleisölle myös kuolemansa?

Tommy Cooperin kohtalona oli kuolla suorassa lähetyksessä yleisön nauraessa makeasti - näinkö koomikko oikeasti haluaakin lähteä?

Tommy Cooperin urasta, kohtalosta ja persoonasta keskustelevat Pete Poskiparran kanssa taikurit Markku Purho ja Heikki Nevala sekä koomikko Mika Eirtovaara.

Voit kuunnella ohjelman Areenasta nyt tai ladata sen laitteeseesi myöhemmin kuunneltavaksi.

Her Majesty's Theatre
  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua