Hyppää pääsisältöön

Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

Nuori kuvataiteilija Satu Kiljunen teki 1980-luvun alussa kaksi Aasian-matkaa. Himalajan vuoriston korkeuksissa hän pystyi visualisoimaan oman mielenmaisemansa pyöreäksi.
Satu Kiljunen teki 1980-luvun alussa kaksi matkaa Aasiaan. Himalajan korkeuksista hän löysi mielenmaisemansa. Nuori kuvataiteilija Satu Kiljunen teki 1980-luvun alussa kaksi Aasian-matkaa. Himalajan vuoriston korkeuksissa hän pystyi visualisoimaan oman mielenmaisemansa pyöreäksi. Kuva: Satu Kiljusen kokoelmat Satu Kiljunen,Himalaja

Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon. Sinne, missä horisontti ja koko mielenmaisema avautuvat ihmiselle pyöreänä muotona. Elämä saaristossa antaa rauhan, siellä on aina sunnuntaiolo, kuvailee Satu Kiljunen.

– Omia valokuvia minulla on itsestäni niukasti, sillä en ole ehtinyt dokumentoida elämääni, kertoo Taideakatemian kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen. Innokkaasti olen dokumentoinut aina muita ja ympäristöäni.

Kuvataiteilija Satu Kiljunen.
Kuvataiteilija Satu Kiljunen Kuvataiteilija Satu Kiljunen. Kuva: Satu Kiljusen omat kokoelmat. Satu Kiljunen

Kahdelta Aasian-matkalta hänellä on muistoja silmiä ja sielua hivelevistä kohteista sekä omassa päässä että kuvakokoelmissa. Nämä ikimuistettavat reissut Satu Kiljunen teki etsiessään aiheita ja inspiraatiota teoksiinsa. Ensimmäisellä reissulla oli mukana tärkeä yhteistyökumppani, edesmennyt kuvataiteilija Risto Heikinheimo.

Tästä kumppanuudesta nousi monta yhteistä projektia, joista poikkitaiteellinen Jack Helen Brut -ryhmä lienee legendaarisin. Se menestyi myös maailmalla, jopa kriittisessä Madridissa, jossa sen taiteelliset meriitit nostettiin nimekkäiden Peter Brookin, Bob Wilsonin ja Nina Hagenin rinnalle.

1980-luvun alussa syntyneen Jack Helen Brutin performanssin ideana oli tuoda kuvataide näyttämölle poikkitaiteellisesti kuvataiteen, musiikin, tanssin ja valaistuksen keinoin. Tanssijoiden vartalot toimivat heijastuskankaina kuvataiteelle. Esiintyjät saattoivat itse olla kuin veistoksia menneiltä vuosisadoilta ja kulttuurin traditio nivoutui nykypäivään.

Poikkitaiteellisuus korkeakouluihin

Satu Kiljunen on ollut pioneeri taiteiden koulutuksessa ja taistellut taiteen tohtoriopintojen puolesta. Nyt Taideyliopistossa (2013) kohtaavat kaikki esittävät taiteet: kuvataiteet (Kuvataideakatemia), musiikki (Sibelius-Akatemia), tanssitaide ja teatteri (Teatterikorkeakoulu). Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana.

Nyt poikkitaiteellisuus on nykyisin myös Taideyliopistossa täysin luontevaa. Näin ei ole aina ollut. Nuoret ja hullut 1980-luvun performanssitaiteilijat, joista Satu Kiljunen oli yksi, raivasivat tätä hankalaa väylää, joka nyt tuottaa myös kansainvälisesti merkittäviä esityksiä. Kesäkuun 2018 promootiossa Satu Kiljunen vihittiin Taideyliopiston kunniatohtoriksi.

Ihmiskuva on elämäni juttu

Kuvataiteilija Satu Kiljusen yksi keskeisistä aiheista on aina ollut ihminen. Hän maalaa mielellään myös muotokuvia - kuvattavan elämän näköisenä ja myös aikakautensa dokumenttina. Hän painottaa, että muotokuvan tulee täyttää ennen kaikkea taideteoksen kriteerit.

Ahvenanmaalainen poliitikko Barbro Sundback 2012 Satu Kiljusen maalaamana.
Barbro Sundback, ahvenanmaalainen poliitikko Satu Kiljusen maalaamana 2012. Ahvenanmaalainen poliitikko Barbro Sundback 2012 Satu Kiljusen maalaamana. Kuva: Satu Kiljusen kokoelmat. Satu Kiljunen,muotokuva,kuvataide,henkilökuvaus,Barbro Sundback

– Haluan maalata ihmisiä elämäni loppuun asti. Ihminen on mitä haastavin. Jaksan hämmästellä, kuinka eri näköinen sama ihminen voi eri päivinä ja hetkinä olla. Ihmiskuvia voin tehdä sekä saaristossa Kökarissa että kaupunkikodissani Helsingissä - niin kauan kuin henki pihisee, sanoo Satu Kiljunen.

– Ihmiskuvat ovat vaikeita maalattavia, niissä on tarpeeksi haastetta. Minut on tehty tällaisia haasteita varten, niistä saan energiaa ja elinvoimaa.

Kartanon vanhaisäntä Patrick Hackman Satu Kiljusen maalaamana 2014.
Pekkalan kartanon vanhaisäntä Patrick Hackman Satu Kiljusen maalaamana 2014. Kartanon vanhaisäntä Patrick Hackman Satu Kiljusen maalaamana 2014. Kuva: Satu Kiljusen kokoelmat Satu Kiljunen,kuvataide,muotokuva

Satu Kiljusen CV

Itämeri taiteen luomisympäristönä

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä