Hyppää pääsisältöön

Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

Nuori kuvataiteilija Satu Kiljunen teki 1980-luvun alussa kaksi Aasian-matkaa. Himalajan vuoriston korkeuksissa hän pystyi visualisoimaan oman mielenmaisemansa pyöreäksi.
Satu Kiljunen teki 1980-luvun alussa kaksi matkaa Aasiaan. Himalajan korkeuksista hän löysi mielenmaisemansa. Nuori kuvataiteilija Satu Kiljunen teki 1980-luvun alussa kaksi Aasian-matkaa. Himalajan vuoriston korkeuksissa hän pystyi visualisoimaan oman mielenmaisemansa pyöreäksi. Kuva: Satu Kiljusen kokoelmat Satu Kiljunen,Himalaja

Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon. Sinne, missä horisontti ja koko mielenmaisema avautuvat ihmiselle pyöreänä muotona. Elämä saaristossa antaa rauhan, siellä on aina sunnuntaiolo, kuvailee Satu Kiljunen.

– Omia valokuvia minulla on itsestäni niukasti, sillä en ole ehtinyt dokumentoida elämääni, kertoo Taideakatemian kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen. Innokkaasti olen dokumentoinut aina muita ja ympäristöäni.

Kuvataiteilija Satu Kiljunen.
Kuvataiteilija Satu Kiljunen Kuvataiteilija Satu Kiljunen. Kuva: Satu Kiljusen omat kokoelmat. Satu Kiljunen

Kahdelta Aasian-matkalta hänellä on muistoja silmiä ja sielua hivelevistä kohteista sekä omassa päässä että kuvakokoelmissa. Nämä ikimuistettavat reissut Satu Kiljunen teki etsiessään aiheita ja inspiraatiota teoksiinsa. Ensimmäisellä reissulla oli mukana tärkeä yhteistyökumppani, edesmennyt kuvataiteilija Risto Heikinheimo.

Tästä kumppanuudesta nousi monta yhteistä projektia, joista poikkitaiteellinen Jack Helen Brut -ryhmä lienee legendaarisin. Se menestyi myös maailmalla, jopa kriittisessä Madridissa, jossa sen taiteelliset meriitit nostettiin nimekkäiden Peter Brookin, Bob Wilsonin ja Nina Hagenin rinnalle.

1980-luvun alussa syntyneen Jack Helen Brutin performanssin ideana oli tuoda kuvataide näyttämölle poikkitaiteellisesti kuvataiteen, musiikin, tanssin ja valaistuksen keinoin. Tanssijoiden vartalot toimivat heijastuskankaina kuvataiteelle. Esiintyjät saattoivat itse olla kuin veistoksia menneiltä vuosisadoilta ja kulttuurin traditio nivoutui nykypäivään.

Poikkitaiteellisuus korkeakouluihin

Satu Kiljunen on ollut pioneeri taiteiden koulutuksessa ja taistellut taiteen tohtoriopintojen puolesta. Nyt Taideyliopistossa (2013) kohtaavat kaikki esittävät taiteet: kuvataiteet (Kuvataideakatemia), musiikki (Sibelius-Akatemia), tanssitaide ja teatteri (Teatterikorkeakoulu). Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana.

Nyt poikkitaiteellisuus on nykyisin myös Taideyliopistossa täysin luontevaa. Näin ei ole aina ollut. Nuoret ja hullut 1980-luvun performanssitaiteilijat, joista Satu Kiljunen oli yksi, raivasivat tätä hankalaa väylää, joka nyt tuottaa myös kansainvälisesti merkittäviä esityksiä. Kesäkuun 2018 promootiossa Satu Kiljunen vihittiin Taideyliopiston kunniatohtoriksi.

Ihmiskuva on elämäni juttu

Kuvataiteilija Satu Kiljusen yksi keskeisistä aiheista on aina ollut ihminen. Hän maalaa mielellään myös muotokuvia - kuvattavan elämän näköisenä ja myös aikakautensa dokumenttina. Hän painottaa, että muotokuvan tulee täyttää ennen kaikkea taideteoksen kriteerit.

Ahvenanmaalainen poliitikko Barbro Sundback 2012 Satu Kiljusen maalaamana.
Barbro Sundback, ahvenanmaalainen poliitikko Satu Kiljusen maalaamana 2012. Ahvenanmaalainen poliitikko Barbro Sundback 2012 Satu Kiljusen maalaamana. Kuva: Satu Kiljusen kokoelmat. Satu Kiljunen,muotokuva,kuvataide,henkilökuvaus,Barbro Sundback

– Haluan maalata ihmisiä elämäni loppuun asti. Ihminen on mitä haastavin. Jaksan hämmästellä, kuinka eri näköinen sama ihminen voi eri päivinä ja hetkinä olla. Ihmiskuvia voin tehdä sekä saaristossa Kökarissa että kaupunkikodissani Helsingissä - niin kauan kuin henki pihisee, sanoo Satu Kiljunen.

– Ihmiskuvat ovat vaikeita maalattavia, niissä on tarpeeksi haastetta. Minut on tehty tällaisia haasteita varten, niistä saan energiaa ja elinvoimaa.

Kartanon vanhaisäntä Patrick Hackman Satu Kiljusen maalaamana 2014.
Pekkalan kartanon vanhaisäntä Patrick Hackman Satu Kiljusen maalaamana 2014. Kartanon vanhaisäntä Patrick Hackman Satu Kiljusen maalaamana 2014. Kuva: Satu Kiljusen kokoelmat Satu Kiljunen,kuvataide,muotokuva

Satu Kiljusen CV

Itämeri taiteen luomisympäristönä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.