Hyppää pääsisältöön

Roskasta rantamuotia ja viisi muuta erikoista tapaa elättää itsensä

Hanna ja Salla esittelevät suunnittelemaansa rantamuotia.
Hanna ja Salla keksivät Balilla ekologiset uikkarit. Hanna ja Salla esittelevät suunnittelemaansa rantamuotia. Kuva: Valokuva Niko Soikkeli, grafiikka Yle / Tuuli Laukkanen yrittäjät,muotisuunnittelijat

Ihan uskomatonta, miten monin tavoin ihmiset elättävät itsensä ja usein muutaman muunkin. Resepti on selkeä: tarvitaan innostusta, ennakkoluulottomuutta, positiivista asennetta. Oivallus elannosta saattaa lymytä lähempänä kuin arvaatkaan - lähikoivikossa, mopoajeluissa, kaverin uudessa keppihevosessa tai vaikka vapaaehtoistyön kautta saadussa ideassa.

Meressä kelluvasta muoviroskasta syntyy rantamuotia

Olipa kerran kaksi surffityttöä Balilla. Aurinko paistoi, meri kimmelsi ja suurin murhe tuntui olevan, ettei löydy sopivia uikkareita, jotka pysyisivät päällä myös surffatessa.

Ei me yhdellä bikinillä tätä maailmaa välttämättä paranneta. Mutta ainakin me tuomme vaihtoehdon.― Salla Valkonen ja Hanna Chalvet

Onneksi Salla ja Hanna eivät olleet mitä tahansa satunnaisia matkailijoita, vaan designer-stylisteiksi kouluttautuneita, omasta vaatemerkista haaveilijoita. Mieltä tosin kaihersi epäilys tuottaa lisää tavaraa valmiiseen maailmaan. Kunnes he törmäsivät kankaaseen, jota tehdään merestä haalitusta muoviroskasta. Tänä päivänä Hallahallan rantamuotimallistoja jonotetaan ympäri maailmaa.

Petäjäveden päristelijöillä on neljännesmiljoona seuraajaa

Janne, Juha ja Juhana työllistyvät moottoripyörien parissa
Janne, Juha ja Juhana tekivät harrastuksesta työn Janne, Juha ja Juhana työllistyvät moottoripyörien parissa Kuva: Yle / Päivi Leino, Tuuli Laukkanen yrittäjät,moottoripyörät

Mopopoikien keulimisharjoituksia paheksuttiin aikanaan lähikaupan parkkipaikalla. Nyt Stunt Freaks Teamin moottoripyörätemppuja seuraa verkossa ja somessa neljännesmiljoona fania. Vaikka yleisö on ympäri maailmaa, SFT:n kotipesä on metallifirman kyljessä Petäjävedellä Keski-Suomessa.

Siinä vaiheessa, kun kaverit valitsivat opiskelupaikkoja peruskoulun jälkeen, Juha Ruokolaista kiinnosti lähinnä vapaa-aika mopon ja sen kanssa tehtävien, toinen toistaan hurjempien temppujen parissa. Lopulta Juhan isä tarjosi oppisopimuspaikkaa metallialan yrityksessään - ja siitä temput saivat ilmaa alleen. Lopputuloksena syntyi yritys nimeltä Stunt Freaks Team.

Tänä päivänä osakkaita firmassa on Juhan lisäksi kaksi muuta. Lisäksi yrityksessä on palkattuja työntekijöitä ja kuskeja pitkin Suomea. Netissä SFT:n näyttäviä moottoripyörävideoita seuraa neljännesmiljoona silmäparia eri puolilla maailmaa.

Eihän tätä tee Suomessa kukaan muu.― Juha Ruokolainen ja Janne Myllyoja

“Mitä vaan voi tehdä, mutta on mietittävä, onko valmis uhrauksiin, joita se vaatii,” tuumaa Juha Ruokolainen näyttäviä videoita moottoripyörätempuista ilmalentoineen ja tulenlieskoineen tekevästä Stunt Freaks Teamista.

Asenne työhön hurjapäillä on kohdillaan: “Se on juuri sitä se sinun työsi, millaiseksi itse sen luot. Jos tuntuu, että on menossa väärään suuntaan, pitää arvioida, onko tämä se juttu, mihin työtä halutaan viedä”, muistuttaa Janne Myllyoja samasta firmasta. Hän on se, joka teki moottorikelkalla takaperinvoltin ja heräsi viikon päästä teholta. “Vähän olen koittanut vähentää riskien ottamista, kun tuli niin paljon loukkaantumisia”, toteaa Juhakin. Temppuja todellakin silti riittää ja videoilla seuraajia - mutta onko mitään, mitä moottoripyörällä ei voi tehdä?

Keppihevosompelimo hukkuu tilauksiin

Julia ja Virva tekevät keppihevosia
Keppihevoset työllistävät Julian ja Virvan Julia ja Virva tekevät keppihevosia Kuva: Yle / Päivi Leino, Tuuli Laukkanen keppihevoset,yrittäjät

Työn touhussa ennen kouluunlähtöä ja lauantainakin heti aamusta. Tällaista on suomalainen lapsityövoima.

Keppihevosinnostus puraisi Juliaa niin lujasti, että hän tempaisi äitinsäkin mukaan bisnekseen. Nyt yritys nimeltä Taikakeppari on vallannut jo entisen elokuvahuoneen ja osan olohuonetta Julian kotona Lepaalla Kanta-Hämeessä.

Aitoa suomalaista lapsityövoimaa...

Taikakeppari-yrittäjä on vielä alaikäinen ja oppia yrittäjyydestä on tullut molemmille.

Julia ja Virva perustivat maailman ensimmäiseen pelkästään keppihevosia myyvän verkkokaupan. Heistä on tullut keppihevosmaailman julkkiksia. Tähän mennessä kantahämäläisiä taikakeppareita on nähty jo Australiassa asti.

Elokuvan äänet syntyvät Pohjois-Karjalassa

Tapio Liukkonen tekee ääniä elokuviin
Tapio Liukkonen tekee ääniä elokuviin Tapio Liukkonen tekee ääniä elokuviin Kuva: Valokuva Tuukka Pakarinen, grafiikka Tuuli Laukkanen /Yle yrittäjät,elokuvat

Hollywood-leffan äänet kuuluvat Hammaslahdesta Pohjois-Karjalasta - ja se Hollywood sijaitsee nykyään Bulgariassa!

Kun toimintasankarin laukaistua aseensa hylsy tipahtaa asfalttiin, oikeasti kilahdus kuuluu hallista Pohjois-Karjalassa. Kun elokuvan sankaritar juoksee kadulla korot kopisten ja leninki kahahtaen, Tapio Liukkonen vetää jalkaansa mustaa Metallica-paita- ja verkkariasuyhdistelmäänsä koristamaan valkoiset korkokengät. Yhden miehen yrityksen elokuviin tekemät äänet kantautuvat valkokankailta ympäri maailmaa.

Kauhuelokuvissa on paljon purjoa. Sen kun katkaisee niin on kuin luu menisi poikki.― Tapio Liukkonen

Tapio Liukkonen voi tuoda työpaikalleen ihan mitä tahansa. Vanhan kassakoneen, auton konepellin, peruukin ja erinäisen määrän silkkaa paperiroskaa. Ne kaikki ovat täysin korvaamattomia hänen työssään, joka on elokuvan äänien teko. Kun Texasin moottorisahamurhaaja Leatherface seikkailee kauhuelokuvassa, Tapio sen kummemmin kakomatta käyttää kuollutta possua äänien lähteenä.

Mutta jossain kulkee myös foley artistin raja. Mitä tahansa ääniä ei Tapiokaan suostu tekemään...

Kuunneltuasi Tapio Liukkosen työpaikalla vietettävän Työtäpäivää-puolituntisen, elokuvien katselukokemuksesi ei ole ennallaan. Tosin se palautuu siinä vaiheessa, kun elokuvaa on kulunut noin minuutti. Tarina vie jo mukanaan ja unohdat kiinnittää huomiota ääniin, koska ne ovat niin luonnollisia - veneen köyden narahdus, haarukan osuminen salaattilautaseen - foley artist on jälleen kerran onnistunut työssään eli tehnyt itsestään näkymättömän.

Vanerista vaikka solmio kaulaan

Jasmiinan materiaali on koivuvaneri
Jasmiinan materiaali on koivuvaneri Jasmiinan materiaali on koivuvaneri Kuva: Yle / Päivi Leino, Tuuli Laukkanen yrittäjät

Jasmiina Kolehmainen ei vielä ole ehtinyt edes valmistua koulusta, kun on jo menestyvä yrittäjä. “Ei mulla ollu ikinä mitään sellasta että haluaisin yrittäjäksi. Tosi vahingossa.”

Se vahinko kävi synnytyslaitoksella. Tyylistä tarkka sisustaja mietti, mistä löytäisi vaikka pituusmitan tai muuta lastenhuonetavaraa, jonka pystyisi kelpuuttamaan kotiinsa. Ja vastaushan on: kun tekee itse, saa sellaista kuin haluaa. Muutama kuva Instagramiin, kun jo alkoi tulla kyselyitä, että minäkin tarvitsen, minäkin haluan!

Oon mä vissiin jotain tehnyt oikein kun se noin leviää.― Jasmiina Kolehmainen

Puutekniikan insinööriopintojen kyljessä Jasmiina ilmoittautui nuorten yrittäjäkurssille testaamaan ideaansa. Vuoden mittaista kurssia ehti kulua vain kaksi kuukautta, kun kurssitöille asetettu 10 000 euron maksimituloraja ylittyi. “Oli pakko päättää, pistetäänkö pillit pussiin vai jatketaanko.”

Lahtelainen Puine on voinut palkata Jasmiinan avuksi jo kaksi työntekijääkin. Mutta paineita Jasmiina ei suostu yrityksestään ottamaan. “Niin kauan kuin tämä tuntuu hyvältä, niin kauan tätä teen.”

Designrullalautoja maahanmuuttajavoimin

Jalla Board tekee rullalautoja
Arttu, Saman ja Mika ovat Jalla Boardlaisia Jalla Board tekee rullalautoja Kuva: Yle / Päivi Leino, Tuuli Laukkanen yrittäjät

Voiko rullalautoja tekemällä pelastaa maailmaa? Kyllä voi, uskotaan Suomen Tuirassa Oulussa.

Miltei kaveriporukalla ja melkein harrastuksena polkaistiin pystyyn yritys, joka tarjoaa töitä ihmisille, joiden on vaikea sellaista löytää - on syynä sitten asuinpaikka, ennakkoluulot tai vaikka puutteellinen suomenkielen taito.

Ollaan startupissa. Eli kaikki tekevät kaikkea.― Arttu Tavio ja Mika Ylilehto

Jalla Board on yritys, johon ei headhuntattu ketään. Pääsykriteerinä on ollut innostus. Designrullalautoja suomalaisesta puusta syntyy vanhassa veistoluokassa Oulun Tuirassa.

Turvapaikahakijoille polkaistu puutyökerho entisessä veistoluokassa kylvi siemenen yritykselle, joka voi tarjota töitä vaikeasti työllistyville. Taitaa kyseessä olla Suomen ainut firma, joka on syntynyt Euroopan sosiaalirahaston hankkeen sivutuotteena.

Ei ole tärkeää, että yrityksen tulos on miljardi, jos se tarkoittaa tylsää työtä.― Juha Ruokolainen ja Janne Myllyoja

Kierrän Työtäpäivää -sarjassa pitkin maata ihmettelemässä, mistä ihmiset ovat yhtäkkiä ja usein myös yllättäen kehittäneet itselleen töitä. Eivätkä ideat ja toteutuksetkaan ole ihan tavallisimmasta päästä. Kenties tapaan tai olen jo tavannut seuraavan nokian tai nyhtökauran...
Jaksoja karttuu lisää elo-syyskuussa, ole siis kuulolla Yle Areenassa milloin tahansa tai Radio Suomessa lauantaisin klo 12.08.

Lisää ohjelmasta

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.