Hyppää pääsisältöön

Roskasta rantamuotia ja viisi muuta erikoista tapaa elättää itsensä

Hanna ja Salla esittelevät suunnittelemaansa rantamuotia.
Hanna ja Salla keksivät Balilla ekologiset uikkarit. Hanna ja Salla esittelevät suunnittelemaansa rantamuotia. Kuva: Valokuva Niko Soikkeli, grafiikka Yle / Tuuli Laukkanen yrittäjät,muotisuunnittelijat

Ihan uskomatonta, miten monin tavoin ihmiset elättävät itsensä ja usein muutaman muunkin. Resepti on selkeä: tarvitaan innostusta, ennakkoluulottomuutta, positiivista asennetta. Oivallus elannosta saattaa lymytä lähempänä kuin arvaatkaan - lähikoivikossa, mopoajeluissa, kaverin uudessa keppihevosessa tai vaikka vapaaehtoistyön kautta saadussa ideassa.

Meressä kelluvasta muoviroskasta syntyy rantamuotia

Olipa kerran kaksi surffityttöä Balilla. Aurinko paistoi, meri kimmelsi ja suurin murhe tuntui olevan, ettei löydy sopivia uikkareita, jotka pysyisivät päällä myös surffatessa.

Ei me yhdellä bikinillä tätä maailmaa välttämättä paranneta. Mutta ainakin me tuomme vaihtoehdon.― Salla Valkonen ja Hanna Chalvet

Onneksi Salla ja Hanna eivät olleet mitä tahansa satunnaisia matkailijoita, vaan designer-stylisteiksi kouluttautuneita, omasta vaatemerkista haaveilijoita. Mieltä tosin kaihersi epäilys tuottaa lisää tavaraa valmiiseen maailmaan. Kunnes he törmäsivät kankaaseen, jota tehdään merestä haalitusta muoviroskasta. Tänä päivänä Hallahallan rantamuotimallistoja jonotetaan ympäri maailmaa.

Petäjäveden päristelijöillä on neljännesmiljoona seuraajaa

Janne, Juha ja Juhana työllistyvät moottoripyörien parissa
Janne, Juha ja Juhana tekivät harrastuksesta työn Janne, Juha ja Juhana työllistyvät moottoripyörien parissa Kuva: Yle / Päivi Leino, Tuuli Laukkanen yrittäjät,moottoripyörät

Mopopoikien keulimisharjoituksia paheksuttiin aikanaan lähikaupan parkkipaikalla. Nyt Stunt Freaks Teamin moottoripyörätemppuja seuraa verkossa ja somessa neljännesmiljoona fania. Vaikka yleisö on ympäri maailmaa, SFT:n kotipesä on metallifirman kyljessä Petäjävedellä Keski-Suomessa.

Siinä vaiheessa, kun kaverit valitsivat opiskelupaikkoja peruskoulun jälkeen, Juha Ruokolaista kiinnosti lähinnä vapaa-aika mopon ja sen kanssa tehtävien, toinen toistaan hurjempien temppujen parissa. Lopulta Juhan isä tarjosi oppisopimuspaikkaa metallialan yrityksessään - ja siitä temput saivat ilmaa alleen. Lopputuloksena syntyi yritys nimeltä Stunt Freaks Team.

Tänä päivänä osakkaita firmassa on Juhan lisäksi kaksi muuta. Lisäksi yrityksessä on palkattuja työntekijöitä ja kuskeja pitkin Suomea. Netissä SFT:n näyttäviä moottoripyörävideoita seuraa neljännesmiljoona silmäparia eri puolilla maailmaa.

Eihän tätä tee Suomessa kukaan muu.― Juha Ruokolainen ja Janne Myllyoja

“Mitä vaan voi tehdä, mutta on mietittävä, onko valmis uhrauksiin, joita se vaatii,” tuumaa Juha Ruokolainen näyttäviä videoita moottoripyörätempuista ilmalentoineen ja tulenlieskoineen tekevästä Stunt Freaks Teamista.

Asenne työhön hurjapäillä on kohdillaan: “Se on juuri sitä se sinun työsi, millaiseksi itse sen luot. Jos tuntuu, että on menossa väärään suuntaan, pitää arvioida, onko tämä se juttu, mihin työtä halutaan viedä”, muistuttaa Janne Myllyoja samasta firmasta. Hän on se, joka teki moottorikelkalla takaperinvoltin ja heräsi viikon päästä teholta. “Vähän olen koittanut vähentää riskien ottamista, kun tuli niin paljon loukkaantumisia”, toteaa Juhakin. Temppuja todellakin silti riittää ja videoilla seuraajia - mutta onko mitään, mitä moottoripyörällä ei voi tehdä?

Keppihevosompelimo hukkuu tilauksiin

Julia ja Virva tekevät keppihevosia
Keppihevoset työllistävät Julian ja Virvan Julia ja Virva tekevät keppihevosia Kuva: Yle / Päivi Leino, Tuuli Laukkanen keppihevoset,yrittäjät

Työn touhussa ennen kouluunlähtöä ja lauantainakin heti aamusta. Tällaista on suomalainen lapsityövoima.

Keppihevosinnostus puraisi Juliaa niin lujasti, että hän tempaisi äitinsäkin mukaan bisnekseen. Nyt yritys nimeltä Taikakeppari on vallannut jo entisen elokuvahuoneen ja osan olohuonetta Julian kotona Lepaalla Kanta-Hämeessä.

Aitoa suomalaista lapsityövoimaa...

Taikakeppari-yrittäjä on vielä alaikäinen ja oppia yrittäjyydestä on tullut molemmille.

Julia ja Virva perustivat maailman ensimmäiseen pelkästään keppihevosia myyvän verkkokaupan. Heistä on tullut keppihevosmaailman julkkiksia. Tähän mennessä kantahämäläisiä taikakeppareita on nähty jo Australiassa asti.

Elokuvan äänet syntyvät Pohjois-Karjalassa

Tapio Liukkonen tekee ääniä elokuviin
Tapio Liukkonen tekee ääniä elokuviin Tapio Liukkonen tekee ääniä elokuviin Kuva: Valokuva Tuukka Pakarinen, grafiikka Tuuli Laukkanen /Yle yrittäjät,elokuvat

Hollywood-leffan äänet kuuluvat Hammaslahdesta Pohjois-Karjalasta - ja se Hollywood sijaitsee nykyään Bulgariassa!

Kun toimintasankarin laukaistua aseensa hylsy tipahtaa asfalttiin, oikeasti kilahdus kuuluu hallista Pohjois-Karjalassa. Kun elokuvan sankaritar juoksee kadulla korot kopisten ja leninki kahahtaen, Tapio Liukkonen vetää jalkaansa mustaa Metallica-paita- ja verkkariasuyhdistelmäänsä koristamaan valkoiset korkokengät. Yhden miehen yrityksen elokuviin tekemät äänet kantautuvat valkokankailta ympäri maailmaa.

Kauhuelokuvissa on paljon purjoa. Sen kun katkaisee niin on kuin luu menisi poikki.― Tapio Liukkonen

Tapio Liukkonen voi tuoda työpaikalleen ihan mitä tahansa. Vanhan kassakoneen, auton konepellin, peruukin ja erinäisen määrän silkkaa paperiroskaa. Ne kaikki ovat täysin korvaamattomia hänen työssään, joka on elokuvan äänien teko. Kun Texasin moottorisahamurhaaja Leatherface seikkailee kauhuelokuvassa, Tapio sen kummemmin kakomatta käyttää kuollutta possua äänien lähteenä.

Mutta jossain kulkee myös foley artistin raja. Mitä tahansa ääniä ei Tapiokaan suostu tekemään...

Kuunneltuasi Tapio Liukkosen työpaikalla vietettävän Työtäpäivää-puolituntisen, elokuvien katselukokemuksesi ei ole ennallaan. Tosin se palautuu siinä vaiheessa, kun elokuvaa on kulunut noin minuutti. Tarina vie jo mukanaan ja unohdat kiinnittää huomiota ääniin, koska ne ovat niin luonnollisia - veneen köyden narahdus, haarukan osuminen salaattilautaseen - foley artist on jälleen kerran onnistunut työssään eli tehnyt itsestään näkymättömän.

Vanerista vaikka solmio kaulaan

Jasmiinan materiaali on koivuvaneri
Jasmiinan materiaali on koivuvaneri Jasmiinan materiaali on koivuvaneri Kuva: Yle / Päivi Leino, Tuuli Laukkanen yrittäjät

Jasmiina Kolehmainen ei vielä ole ehtinyt edes valmistua koulusta, kun on jo menestyvä yrittäjä. “Ei mulla ollu ikinä mitään sellasta että haluaisin yrittäjäksi. Tosi vahingossa.”

Se vahinko kävi synnytyslaitoksella. Tyylistä tarkka sisustaja mietti, mistä löytäisi vaikka pituusmitan tai muuta lastenhuonetavaraa, jonka pystyisi kelpuuttamaan kotiinsa. Ja vastaushan on: kun tekee itse, saa sellaista kuin haluaa. Muutama kuva instagramiin, kun jo alkoi tulla kyselyitä, että minäkin tarvitsen, minäkin haluan!

Oon mä vissiin jotain tehnyt oikein kun se noin leviää.― Jasmiina Kolehmainen

Puutekniikan insinööriopintojen kyljessä Jasmiina ilmoittautui nuorten yrittäjäkurssille testaamaan ideaansa. Vuoden mittaista kurssia ehti kulua vain kaksi kuukautta, kun kurssitöille asetettu 10 000 euron maksimituloraja ylittyi. “Oli pakko päättää, pistetäänkö pillit pussiin vai jatketaanko.”

Lahtelainen Puine on voinut palkata Jasmiinan avuksi jo kaksi työntekijääkin. Mutta paineita Jasmiina ei suostu yrityksestään ottamaan. “Niin kauan kuin tämä tuntuu hyvältä, niin kauan tätä teen.”

Designrullalautoja maahanmuuttajavoimin

Jalla Board tekee rullalautoja
Arttu, Saman ja Mika ovat Jalla Boardlaisia Jalla Board tekee rullalautoja Kuva: Yle / Päivi Leino, Tuuli Laukkanen yrittäjät

Voiko rullalautoja tekemällä pelastaa maailmaa? Kyllä voi, uskotaan Suomen Tuirassa Oulussa.

Miltei kaveriporukalla ja melkein harrastuksena polkaistiin pystyyn yritys, joka tarjoaa töitä ihmisille, joiden on vaikea sellaista löytää - on syynä sitten asuinpaikka, ennakkoluulot tai vaikka puutteellinen suomenkielen taito.

Ollaan startupissa. Eli kaikki tekevät kaikkea.― Arttu Tavio ja Mika Ylilehto

Jalla Board on yritys, johon ei headhuntattu ketään. Pääsykriteerinä on ollut innostus. Designrullalautoja suomalaisesta puusta syntyy vanhassa veistoluokassa Oulun Tuirassa.

Turvapaikahakijoille polkaistu puutyökerho entisessä veistoluokassa kylvi siemenen yritykselle, joka voi tarjota töitä vaikeasti työllistyville. Taitaa kyseessä olla Suomen ainut firma, joka on syntynyt Euroopan sosiaalirahaston hankkeen sivutuotteena.

Ei ole tärkeää, että yrityksen tulos on miljardi, jos se tarkoittaa tylsää työtä.― Juha Ruokolainen ja Janne Myllyoja

Kierrän Työtäpäivää -sarjassa pitkin maata ihmettelemässä, mistä ihmiset ovat yhtäkkiä ja usein myös yllättäen kehittäneet itselleen töitä. Eivätkä ideat ja toteutuksetkaan ole ihan tavallisimmasta päästä. Kenties tapaan tai olen jo tavannut seuraavan nokian tai nyhtökauran. Jaksoja karttuu lisää elo-syyskuussa. Vinkkejä saa antaa paivi.leino@yle.fi

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Gian Majidi 21.7. Kirsti Kirjavainen 14.7.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Elämä