Hyppää pääsisältöön

Turvaton työmaa oli viedä Heikin hengen – isä pelkää ettei poika toivu koskaan ennalleen

Nuori rakennusmies Heikki sai vakavia vammoja, kun kymmenien kilojen ovikuorma putosi hänen päälleen rakennustyömaalla Helsingissä. Hän on ollut kuukausia sairaalassa ja hoito voi jatkua vuosia. Onnettomuudesta tehdystä selvityksestä nousee esiin kysymys siitä, onko työturvallisuudessa tehty laiminlyöntejä. Pääurakoitsija YIT ei halua kommentoida turmaa tai siihen johtaneita syitä.

Rakennusmies Heikin työpäivä lähestyy loppuaan ammattikorkeakoulu Metropolian uuden kampuksen työmaalla Helsingin Myllypurossa huhtikuussa. Hän avustaa työparinsa kanssa ajoneuvonosturikuljettajaa, joka siirtää työmaalle tavaraa läheiseltä parkkipaikalta.

Työmaakypärä murskautuu iskusta.

Myöhään illalla nostoon lähtee kaksi kuljetusalustalle kiinnitettyä ovea. Jokin menee pahasti pieleen: kuljetusalusta irtoaa nosturin nokasta ja kymmenien kilojen painoinen lasti syöksyy 25 metrin korkeudesta kohti maata. Heikki jää alle ja putoava kuorma osuu häntä kovalla voimalla keskelle päätä. Työmaakypärä murskautuu iskusta.

Videolta voit katsoa Heikin isän haastattelun.

Ambulanssi saapuu työmaalle, ja ensiapuhenkilökunta toteaa, että paikalle olisi pitänyt kutsua Mononen. He tarkoittavat helsinkiläistä hautausurakoitsijaa. Tilanne on niin vakava, että Heikkiä joudutaan pitämään hengissä tunnin ajan rakennustyömaalla ennen kuin hänet voidaan kiidättää teho-osastolle.

– Täällä hänet pelastettiin. En ikinä pysty olemaan liian kiitollinen sairaalalle, Heikin työkaverille ja ambulanssihenkilökunnalle heidän hienosta työstään, Heikin isä Jari Granqvist huokaa kaksi kuukautta onnettomuuden jälkeen Töölön sairaalan edessä.

Mietin tätä asiaa 15–16 tuntia päivässä.― Heikin isä

Heikki selvisi eloonjäämiskamppailustaan, mutta toinen taistelu on vasta alussa. Raju isku päähän aiheutti niin vakavat vammat, että Heikin hoito sairaalassa ja kuntoutuksessa voi isän mukaan kestää jopa kolme vuotta. Vauriot aivoissa ovat lääkärien mukaan mahdollisesti laaja-alaisia.

– Perheemme pikkuveli oli mukana sairaalassa, kun Heikki pystyi ensimmäistä kertaa puhumaan. Puhe oli sellaista sekamelskaa, että pikkuveli lähti itkien pois.

Tapaturma vai työsuojelurikos?

Alkuvuosi on ollut rakennustyömailla murheellinen. Palkansaajien työtapaturmia tilastoivan Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan rakentamisessa on kuollut tänä vuonna jo enemmän ihmisiä kuin koko viime vuoden aikana.

Kuluvana vuonna henkensä on menettänyt kolme työntekijää, kun 2017 kuolleiden määrä oli kaksi. Myös loukkaantumiseen johtaneiden tapaturmien määrä on ollut viime vuodet rakentamisen alalla kasvussa.

Vain se, että nostosta pudonnut ovi osui matkalla ilmeisesti rakennustarvikenippuun, esti sen, että kuolintilastoihin olisi jouduttu kirjaamaan 25-vuotiaan Heikin nimi.

Miten on mahdollista, että raskas kuorma putoaa työntekijän päähän? Onko vakavaan loukkaantumiseen johtaneessa tapauksessa kyse työtapaturmasta vai työsuojelurikoksesta?

Pääurakoitsija vastuussa turvallisuudesta

Arviolta 165 miljoonaa euroa maksavan Metropolian uuden kampuksen työmaan pääurakoitsijana toimii YIT, joka on yksi suomalaisen rakennusteollisuuden jäteistä.

Ehkä yhteiskunnassa ajatellaan, että se on sitä rakentamista. Että on hyväksyttävämpää, että raksaäijä lähtee.― Tapio Jääskeläinen, Rakennusliitto

Pääurakoitsijan on lain mukaan "jatkuvasti tarkkailtava työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien toimintoja ja niiden yhteensovittamista, velvoitteiden täytäntöönpanoa, työturvallisuuden tilaa ja työtapojen turvallisuutta".

Kampuksen työmaalla sattunutta turmaa on selvittänyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jonka raportti tapauksesta valmistui kesäkuun alussa.

Työnjohto ei ollut paikalla

Raportista selviää, että työmaalla ei ollut turman sattuessa erillistä kirjallista nostosuunnitelmaa, vaikka lain mukaan sellainen pitää tarvittaessa laatia vaikeita nostotöitä varten. Kyseisessä tapauksessa ovien nosto tehtiin niin sanotusti sokkona eli nosturikuljettaja ei nähnyt, mihin taakka lasketaan, vaan häntä ohjattiin radiopuhelimen avulla.

– Mielestäni tämä oli kyllä aika vaarallinen nosto, työsuojeluraportin tehnyt Heimo Niva aluehallintovirastosta sanoo.

Sekä loukkaantunut rakennusmies että nosturikuljettaja olivat töissä alihankkijan kautta. Laki velvoittaa pääurakoitsijan valvomaan töiden yhteensovittamista, mutta turman aikaan paikalla ei Avin raportin mukaan ollut YIT:n työnjohtoa, joka olisi voinut toteuttaa valvontatehtävää.

Turma saattaa edetä poliisitutkintaan

Avin raportissa arvioidaan, että kuorma pääsi todennäköisesti putoamaan sen takia, että se osui johonkin. Myös väärällä sidontatavalla, mahdollisella kiireellä saada työt tehdyksi ja kommunikaatio-ongelmilla taakansitojan, nosturikuljettajan ja tavaroiden vastaanottajien välillä saattoi raportin mukaan olla tekemistä turman kanssa.

Tämän yksityiskohtaisempaa tietoa selvitys ei kuitenkaan turman syistä tarjoa. Avin rakentamisryhmä tekee yhdessä lainoppineiden kanssa seuraavaksi päätöksen siitä, rikottiinko työsuojelumääräyksiä siinä määrin, että poliisin olisi aihetta aloittaa esitutkinta. Avin päätöksessä voi kestää neljä kuukautta. Poliisi voi aloittaa esitutkinnan myös itsenäisesti, mutta Helsingin poliisista kommentoidaan, että pallo on tällä hetkellä työsuojeluviranomaisilla.

Rakennustyömaalla nostetaan kuormaa
Metropolian kampuksen on tarkoitus valmistua ensi vuonna. Rakennustyömaalla nostetaan kuormaa Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,rakennustyömaa

Vaarallista työntekoa

MOT haastatteli YIT:n työntekijää, joka on töissä kampuksen rakennustyömaalla. Hän haluaa pysyä jutussa nimettömänä. Työntekijän mukaan Heikin vakavaan loukkaantumiseen johtaneessa onnettomuudessa meni pieleen moni asia.

Taakan sitomisesta vastannut työntekijä käytti ovikuorman kiinnittämisessä riskialtista työtapaa.

– Nostona käytettiin niin sanottua U-lenkkiä eli kuormaa ei varsinaisesti sidottu millään tavoin. Parempi sidontatapa olisi ollut kuristus, jossa kuorma kuristuu kiinni liinoihin. Näin ei tehty, koska pelättiin, että ovilehdet vaurioituvat. Sen estämiseksi on kulmasuojia, mutta niitä ei hyödynnetty. U-lenkkinostoja ei pitäisi tehdä ollenkaan, lähde sanoo.

Nosturikuljettaja oli tehnyt ennen turmaa yli 15 tunnin työpäivän.

Kyseisen sidonnan tehnyt työmies kertoo, että hän oli käyttänyt työtapaa jo pitkään ennen onnettomuutta ilman, että kukaan oli puuttunut asiaan.

– Sanallakaan ei ollut puhetta, että U-lenkkiä ei voi käyttää. Nostimme kaikki tavarat samalla tavalla. Onnettomuuden jälkeen emme ole enää tehneet U-lenkkejä, työmies sanoo.

Infografiikka
Infografiikka MOT

Lähteen mukaan nosturikuljettaja lähti nostamaan ovilastia ilmoittamatta siitä kuormaa vastaanottaville niin sanotuille ylämiehille, jollaisena Heikki työskenteli. Nostossa ollut kuorma osui ilmeisesti kaiteisiin ja luiskahti lenkistä. Heikki oli yhä purkamassa vanhaa kuormaa alapuolella ja katastrofi oli valmis.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat nyt täysin auki.

Nosturikuljettaja oli tullut töihin kello seitsemältä aamulla. Hän oli siis tehnyt ennen turmaa yli 15 tunnin työpäivän.

– Työaikalaki ei tätä säätele, mutta 11 tunnin vuorokausilepo pitää jäädä. Terveen järjen pitäisi säädellä sitä, että ei tehdä ylipitkiä päiviä. Kyllä väsymys pakosti vaikuttaa, sopimusalavastaava Matti Korhonen Rakennusliitosta sanoo.

YIT vaikenee – selvitys kesken

Loukkaantunut Heikki ja taakan sitonut työmies ovat Rakentajapalvelu Heinon työntekijöitä, ja nosturikuljettaja työskentelee Nostopalvelu J.Helaakosken leivissä. Kumpikaan alihankkijoista ei halua kommentoida tapausta ja siihen johtaneita syitä millään tavalla.

Onnettomuuteen liittyy useita avoimia kysymyksiä ja aluehallintoviraston selvitysmiehen saamat tiedot ovat osittain ristiriitaisia. Silminnäkijöitä ei ollut.

Työmaakamera sammui hetkeä ennen turmaa

Työmaalle sijoitettu videokamera kuvasi vielä sen, kun kuormana olleita ovia alettiin nostaa, mutta sitten kuva katkeaa. Tämä johtuu siitä, että Avin mukaan kamera lopettaa kuvaamisen automaattisesti kello kymmenen aikaan illalla.

Työmaakamerakuva Metropolian kampuksen työmaalle.
Muutama minuutti ennen turmaa. Kampuksen työmaakamerassa näkyy, kun kuorma lähtee nousuun, mutta ei enää onnettomuushetkeä. Työmaakamerakuva Metropolian kampuksen työmaalle. rakentaminen

Pääurakoitsijan ja työturvallisuudesta vastuussa olevan YIT:n toimitilarakentamisen johtajan Kari Alavillamon mukaan YIT ei kommentoi tapausta tässä vaiheessa. Hän vetoaa siihen, että yhtiön selvitys tapahtumien kulusta on kesken.

– Olemme erittäin pahoillamme tapahtuneesta. Jokainen työtapaturma on liikaa. Turvallisuustyömme keskeisenä tavoitteena on vähentää tapaturmien määrää. Käymme jokaisen työtapaturman läpi, tavoitteena löytää parannuskeinoja työmaidemme toimintaan sekä ehkäistä jatkossa vastaavien tilanteiden syntymisen, Alavillamo kirjoittaa lähettämässään sähköpostissa.

Turhautunut tilanteeseen

Heikki ei ole pystynyt kertomaan juuri mitään onnettomuudesta tai sitä edeltävistä hetkistä.

– Hän kuvailee sitä suureksi räjähdykseksi, mikä ehkä viittaa päähän tulleeseen iskuun, isä Jari Granqvist kertoo.

Lääkärit ovat kertoneet isälle, että vauriot Heikin aivoissa ovat mahdollisesti laaja-alaisia. Aivovammat ja niistä toipuminen on monimutkainen prosessi, eikä ennusteesta tai tarkasta diagnoosista voi tässä vaiheessa sanoa mitään varmaa.

Heikki pystyy tällä hetkellä liikkumaan pyörätuolilla ja kommunikoimaan jonkun verran, mutta puhe on yhä hakemista. Hän on turhautunut tilanteeseen.

Olen pahoillani, että tässä kyseisessä tapauksessa omaiset saivat odottaa soittoamme.― Kari Alavillamo, YIT

Hyvänä päivänä ja oikean lääkityksen aikana toipuminen näyttää valoisalta, mutta huonot päivät ovat isän mukaan hyvin synkkiä.

Isä olisi toivonut YIT:ltä edes jonkinlaista yhteydenottoa pojalle sattuneen onnettomuuden jälkeen.

– Mielestäni vastuu on ensisijaisesti heillä. Siellä on annettu tehdä kaikenlaisia töitä ja etenkin nostotöitä aika ylimalkaisesti, kun taakkaa ei ole sidottu kunnolla. Työnjohtoa pitäisi olla paikalla niin kauan kuin töitä tehdään.

YIT:n toimitilarakentamisen johtaja Alavillamo soitti Heikin isälle samana päivänä, kun MOT pyysi YIT:ltä kommentteja tapauksesta eli noin kaksi kuukautta onnettomuuden jälkeen. Alavillamon mukaan isän välittämä toive yhteydenotosta jäi organisaation pyörteisiin.

– Katsoin, että tiedon saatuani velvollisuuteni yritykseni edustajana sekä yksityisenä henkilönä oli soittaa isälle, vaikkakin jälkijättöisesti. Tämä valitettava tapahtuma on jo johtanut yrityksessämme keskusteluun siitä, mikä olisi hienotunteinen ja välittävä tapa olla yhteydessä kriisitilanteissa yksityishenkilöihin ja heidän läheisiinsä. Tässä tapaturmassa virallista ohjenuoraa ei sinänsä olisi tarvittu, vaan meidän olisi pitänyt myös itse ymmärtää kontaktoida perhe tapaturman vakavuuden takia. Olen pahoillani, että tässä kyseisessä tapauksessa omaiset saivat odottaa soittoamme, Alavillamo kirjoittaa.

Rakentamisessa edelleen paljon tapaturmia

Rakentamisen turvallisuus on parantunut huimasti takavuosikymmenistä. Vielä 70-luvulla kuoli kymmeniä rakentajia vuodessa. Edelleen rakentamisessa tapaturmataajuus eli tapaturmien määrä suhteessa tehtyihin työtunteihin on kuitenkin yli kaksinkertainen verrattuna toimialojen keskiarvoon.

Nostotyöt kuuluvat rakentamisessa kaikkein vaarallisimpiin töihin.

Vuonna 2016 palkansaajille sattui rakentamisessa 13 302 korvattua työpaikkatapaturmaa. Kuluvan vuosikymmenen synkkä vuosi kuolintilastojen osalta oli 2015, kun rakentamisessa kuoli peräti 13 työntekijää.

– Alaspäin on menty selkeästi, mutta määrät ovat edelleen katastrofaalisia. Ehkä yhteiskunnassa ajatellaan, että se on sitä rakentamista. Että on hyväksyttävämpää, että raksaäijä lähtee. Vaikka rakentaminen on ollut kasvussa, tapaturmien määrän pitäisi silti mennä johdonmukaisesti alaspäin, Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen sanoo.

Näkisin asian mielelläni niin, että kyllä tässä jonkinlaiseen torjuntavoittoon on pystytty.― Juha Suvanto, Rakennusteollisuus RT

Nostotyöt kuuluvat rakentamisessa kaikkein vaarallisimpiin töihin. Jääskeläinen sanoo, että muualla maailmassa alamieheksi laitetaan yleensä työmaan kokeneimpia työntekijöitä. Alamiehen tehtävä on muun muassa hoitaa taakan sidonta sekä nosturikuljettajan ohjaaminen radiopuhelinliikenteen ja käsimerkkien avulla.

– Meillä Suomessa on ollut pitkään perinteenä, että siihen hommaan heitetään kesäpoika tai se joka kynnelle kykenee. Sitä ei tunnisteta vaativaksi ammattityöksi. Tästä pitäisi tehdä lainsäädännössä ammattitutkinnon osa kuten nosturikuljettajilla on. Näyttötutkinnolla pitäisi osoittaa, että osaa tehtävät.

Esimerkiksi teollisuudessa tapaturmien määrä on laskenut viime vuosina, vaikka tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut. Rakentamisessa ei ole pystytty samaan.

Huolettaa, että minkälainen poika sieltä tulee.― Heikin isä

– Hyvä kehitys, jonka saimme aikaiseksi, ei ole valitettavasti jatkunut sellaisena. Näkisin asian mielelläni niin, että kyllä tässä jonkinlaiseen torjuntavoittoon on pystytty. Tapaturmataajuus on pudotettu 5–10 vuoden aikana puoleen aikaisemmasta, työnantajapuolen edustaja Juha Suvanto Rakennusteollisuus RT:stä sanoo.

– Rakennustyömaa on joka aamu uudenlainen työpaikka. Meillä on suuremmat haasteet kuin kiinteissä työpaikoissa, mutta ne vaan pitää pystyä hallitsemaan.

Kova paikka perheelle

Heikin oli kesän alussa tarkoitus ostaa uusi asunto avovaimonsa kanssa, mutta nyt kaikki tulevaisuuden suunnitelmat ovat täysin auki. Isää huolettaa mahdollisuus siitä, että Heikki ei koskaan toivu ennalleen.

Jari Granqvist
Jari Granqvistin mukaan hänen poikansa on ottanut harppauksia toipumisessa, mutta ei ole varmaa, toipuuko Heikki koskaan täysin. Jari Granqvist Kuva: Kati Pehkonen / Yle MOT

– Toivon, että aika tekisi tehtävänsä ja hän muuttuisi niin paljon takaisin omaksi itsekseen kuin mahdollista. Että olisi yhteiskuntakelpoinen, eikä tarvitsisi loppuelämää syödä lääkkeitä. Huolettaa, että minkälainen poika sieltä tulee.

– Mietin tätä asiaa 15–16 tuntia päivässä. Tämä on ollut todella raskasta koko perheelle ja lähipiirille, Heikin isä sanoo itku kurkussa.

Heikin nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojelemiseksi.

Onko sinulla kokemusta turvattomasta rakentamisesta? Voit ottaa yhteyttä osoitteeseen jouni.munukka@yle.fi