Hyppää pääsisältöön

Pertsa, Kilu ja ne kadonneet kesät, joina elämä oli yhtä seikkailua

Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa
Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Salaseura Kaanit perustetaan, kun seudulla liikkuu Pertsan ja Kilun merihädästä pelastama rikollinen, pelottava Arpinaama (Kari Kihlström).

Toivotut seikkailusarjat Viimeiset kaanit (1970) ja Trokarit (1971) julkaistiin kesäkuussa 2018 koostoversioina.

Miten pankkiryöstö, varastettu moottori ja nuoren naisen katoaminen liittyvät yhteen? Arpinaaman uhkailuista huolimatta Pertsa ja Kilu lähtevät selvittämään hämärää tapausta. Kaanien päällikkö Pertsa organisoi kyttäyskeikan, ja pian moottorirosvoa jahdataan ilmakiväärin ja heittokivien voimin.

Vanhemmat ovat korkeintaan lasten tiellä poliisia lukuun ottamatta. Poliisikin joutuu tosin myöntämään, ettei virkavalta saisi mitään aikaan ilman poikien apua. Kilun äitikin (Sylvi Salonen) pistää poikansa tiukoille, mutta isä (Reino Kalliolahti) sanoo tälle Trokareissa suorat sanat: "Muista, että tästä illasta lähtien pojalla pitää olla enemmän vapautta!"

Vapauden tunne taisi kummuta jo näyttelijöiden olosuhteista. Tommi Auvinen muisteli Arkistovieraana-sarjan haastattelussa, että Pertsan ja Kilun kuvaukset olivat "hienoimpia lomia, mitä niitten vuosien kesistä tulee mieleen." Pojat saivat yöpyä välillä hotellissa ja teltassa sekä ajella veneellä; pitkät päivät sarjaa kuvatessa eivät missään vaiheessa tuntuneet työltä.

Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa
Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Kun Viimeiset kaanit ovat päihittäneet Arpinaaman, edessä siintää uusi haaste. Pojat törmäävät syylänpoisto-operaatiossa keskellä yötä “naiskummitukseen”. Nainen “pystyy hankkimaan kaikille tarvitseville jotakin. Nailonit, purkin ulkolaista kahvia, tupakkaa tai muuta sellaista.” Hän myy myös kukkia, jotka on pyyhkäisty hautausmaalta. Poliisi on taas äimänä, kun maakunnassa poltetaan suuria määriä ulkomaista tupakkaa ja juodaan muuta kuin verokahvia. Taustalla on luihu ja opportunistinen Manki (Veijo Pasanen), joka rikastuttaa itseään salakuljetushommilla.

Väinö Riikkilän luomien sankareiden välillä on Ohukainen ja Paksukainen -tyylistä dynamiikkaa; Pertsa on juonikas, johtajaluonteinen poika, jolta löytyy selitys joka tilanteeseen. Kilu on uskollinen toveri, joka aina välillä tahtoisi lähteä kotiin, mutta rohkaistuu Pertsan tarmosta. Rikollisia vastaan käyvien poikien puheessa voi särähtää korvaan Tampereen murre – etenkin, kun tarinan tapahtumat eivät sijoitu Tampereelle. Riikkilän kirjoissa seikkaillaan 1940-luvun Kotkassa ja Karhulassa.

Poikasankarit on roolitettu täydellisesti. Pertsaa tulkitsee ohjaajan poika Tommi Auvinen ja Kilua Jyrki Thil. Auvinen on sittemmin tehnyt pitkän uran teatterissa ja televisiossa. Pertsan äitiä esittää Auvisen oikea äiti Eila Roine. Ahti Haljalan tulkitsema isä ja Roine esittivät avioparia myös Rintamäkeläisissä.

Eino ”Arpinaama” Suokko ja Robert Manki ovat roistoja Pertsa ja Kilu -televisioinnissa
Eino ”Arpinaama” Suokko ja Robert Manki ovat roistoja Pertsa ja Kilu -televisioinnissa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu,Veijo Pasanen,Kari Kihlström

Pertsa ja Kilu -ohjelmat

  • Pertsa ja Kilu -ohjelmat pohjautuvat Väinö Riikilän kirjoittamiin lastenkirjoihin.
  • Sarjoja tehtiin 1970-luvulla neljä: kolmiosainen Pertsa ja Kilu (1970), neliosainen Pertsa ja Kilu (1971), kolmiosainen Pertsa ja Kilu kippareina (1972) ja neliosainen Pertsa ja Kilu ja timanttirosvot (1973).
  • Vuonna 1975 jokaisesta sarjasta koostettiin yhtenäinen elokuva. Silloin kaksi ensimmäistä sarjaa nimettiin uudelleen. Ensimmäisestä tuli Pertsa ja Kilu ja viimeiset kaanit sekä toisesta Pertsa ja Kilu ja trokarit.
  • Nyt Areenassa on katsottavissa kaikki sarjoista koostetut 1970-luvulla tehdyt elokuvat.
  • Pertsasta ja Kilusta on tehty myös uudempia versioita. Yle tilasi ulkopuoliselta tuotantoyhtiöltä 12-osaisen sarjan vuonna 2000. Se on Taavi Vartian ohjaama. Koska kyseessä on tilausohjelma, sitä ei näillä näkymin tulla julkaisemaan Areenassa. Uusin versio Pertsasta ja Kilusta kuvataan vuosien 2019 ja 2020 aikana. Myös uusimman elokuvan ohjaa Taavi Vartia.

Televisiointien huoleton ikikesä kuluu poikamaiseen veijarointiin ja haaveiluun, vaikka taustalla vaanii todellinen, paikoin henkeäkin vaarantava uhka. Pertsa ja Kilu ovat yritteliästä sorttia, eivätkä pojat jää laakereilleen makaamaan kun salaseura lakkautetaan. Pian pystyssä on tuottoisa, sataman väkeä palveleva pullakahvipalvelu. Unelmat moottoriveneellä saareen matkaamisesta paisuvat haaveiksi maailmanlaajuisesta bisneksestä. Poikien loputon energia heijastuu liikkumistyyliinkin – kaikkialle juostaan ja kovaa.

Pojilla on aikaa sivupoluillekin. Tässä Pertsan ja Kilun seikkailut palauttavat mieleen lapsuuden kesät. Eräs Viimeisten kaanien mieleenpainuvista kohtauksista lähtee kiireettömästä rupatteluhetkestä. Keskustelu kääntyy pian housuihin: Pertsa kysyy Kilulta, käyttääkö hän vyötä vai henkseleitä. Kilu vannoo henkseleiden nimeen, Pertsa vyön. Väittely äityy kisaksi ulkohuussissa, jossa pojat testaavat, kumpi ehtii housut kintuissa pöntölle ensin.

Välillä arjen askareet painavat päälle ja “elämä on mätää”, välillä taas kaikki on mahdollista. Meri on tarinoissa vahvasti läsnä, ja sitä myötä myös maailma. Pertsan ja Kilun kotikaupunki on sekä uhka että mahdollisuus: siellä elävät haaveet ulkomaan-seikkailuihin, mutta myös pelot suuren maailman mallisesta rikollisuudesta. Sarjoissa esiintyvät Arpinaama, Manki ja Miljoona-Blink ovat kaikki jollain tavoin kansainvälisen tyylisiä rosmoja. Vahvat päähenkilöt vaativat mittaisensa vastavoimat ja siinä on onnistuttu: Kari Kihlströmin ja Veijo Pasasen karisma puhaltaa eloa sinänsä pinnallisiin konnahahmoihin.

Pertsa ja Kilu makoilevat nurmella.
Pertsa ja Kilu makoilevat nurmella. Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Pertsa ja Kilu televisioitiin 1970-luvulla neljäksi sarjaksi, joista koostettiin yhtenäiset elokuvat vuonna 1975. Viimeisten kaanien ja Trokareiden jälkeen nähtiin vielä kaksi seikkailua, Pertsa ja Kilu kippareina ja Timanttirosvot. Ne julkaistaan toivottujen sarjassa myöhemmin.

Tommi Auvinen muisteli, että suureen suosioon noussut lastensarja haluttiin jopa kansainväliseen levitykseen. Viimeinen kesä kuvattiinkin värikalustolla. "Mutta eihän sitä voinu mihinkään pistää, kun siinä uhattiin lasta aseella!"

–Kukas me sitte hälytetään?
–Joukkue tietysti!
–Eihän meillä oo mitään joukkuetta.
–Pianhan me se saaraan!

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.