Hyppää pääsisältöön

Pertsa, Kilu ja ne kadonneet kesät, joina elämä oli yhtä seikkailua

Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa
Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Salaseura Kaanit perustetaan, kun seudulla liikkuu Pertsan ja Kilun merihädästä pelastama rikollinen, pelottava Arpinaama (Kari Kihlström).

Toivotut seikkailusarjat Viimeiset kaanit (1970) ja Trokarit (1971) julkaistiin kesäkuussa 2018 koostoversioina.

Miten pankkiryöstö, varastettu moottori ja nuoren naisen katoaminen liittyvät yhteen? Arpinaaman uhkailuista huolimatta Pertsa ja Kilu lähtevät selvittämään hämärää tapausta. Kaanien päällikkö Pertsa organisoi kyttäyskeikan, ja pian moottorirosvoa jahdataan ilmakiväärin ja heittokivien voimin.

Vanhemmat ovat korkeintaan lasten tiellä poliisia lukuun ottamatta. Poliisikin joutuu tosin myöntämään, ettei virkavalta saisi mitään aikaan ilman poikien apua. Kilun äitikin (Sylvi Salonen) pistää poikansa tiukoille, mutta isä (Reino Kalliolahti) sanoo tälle Trokareissa suorat sanat: "Muista, että tästä illasta lähtien pojalla pitää olla enemmän vapautta!"

Vapauden tunne taisi kummuta jo näyttelijöiden olosuhteista. Tommi Auvinen muisteli Arkistovieraana-sarjan haastattelussa, että Pertsan ja Kilun kuvaukset olivat "hienoimpia lomia, mitä niitten vuosien kesistä tulee mieleen." Pojat saivat yöpyä välillä hotellissa ja teltassa sekä ajella veneellä; pitkät päivät sarjaa kuvatessa eivät missään vaiheessa tuntuneet työltä.

Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa
Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Kun Viimeiset kaanit ovat päihittäneet Arpinaaman, edessä siintää uusi haaste. Pojat törmäävät syylänpoisto-operaatiossa keskellä yötä “naiskummitukseen”. Nainen “pystyy hankkimaan kaikille tarvitseville jotakin. Nailonit, purkin ulkolaista kahvia, tupakkaa tai muuta sellaista.” Hän myy myös kukkia, jotka on pyyhkäisty hautausmaalta. Poliisi on taas äimänä, kun maakunnassa poltetaan suuria määriä ulkomaista tupakkaa ja juodaan muuta kuin verokahvia. Taustalla on luihu ja opportunistinen Manki (Veijo Pasanen), joka rikastuttaa itseään salakuljetushommilla.

Väinö Riikkilän luomien sankareiden välillä on Ohukainen ja Paksukainen -tyylistä dynamiikkaa; Pertsa on juonikas, johtajaluonteinen poika, jolta löytyy selitys joka tilanteeseen. Kilu on uskollinen toveri, joka aina välillä tahtoisi lähteä kotiin, mutta rohkaistuu Pertsan tarmosta. Rikollisia vastaan käyvien poikien puheessa voi särähtää korvaan Tampereen murre – etenkin, kun tarinan tapahtumat eivät sijoitu Tampereelle. Riikkilän kirjoissa seikkaillaan 1940-luvun Kotkassa ja Karhulassa.

Poikasankarit on roolitettu täydellisesti. Pertsaa tulkitsee ohjaajan poika Tommi Auvinen ja Kilua Jyrki Thil. Auvinen on sittemmin tehnyt pitkän uran teatterissa ja televisiossa. Pertsan äitiä esittää Auvisen oikea äiti Eila Roine. Ahti Haljalan tulkitsema isä ja Roine esittivät avioparia myös Rintamäkeläisissä.

Eino ”Arpinaama” Suokko ja Robert Manki ovat roistoja Pertsa ja Kilu -televisioinnissa
Eino ”Arpinaama” Suokko ja Robert Manki ovat roistoja Pertsa ja Kilu -televisioinnissa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu,Veijo Pasanen,Kari Kihlström

Pertsa ja Kilu -ohjelmat

  • Pertsa ja Kilu -ohjelmat pohjautuvat Väinö Riikilän kirjoittamiin lastenkirjoihin.
  • Sarjoja tehtiin 1970-luvulla neljä: kolmiosainen Pertsa ja Kilu (1970), neliosainen Pertsa ja Kilu (1971), kolmiosainen Pertsa ja Kilu kippareina (1972) ja neliosainen Pertsa ja Kilu ja timanttirosvot (1973).
  • Vuonna 1975 jokaisesta sarjasta koostettiin yhtenäinen elokuva. Silloin kaksi ensimmäistä sarjaa nimettiin uudelleen. Ensimmäisestä tuli Pertsa ja Kilu ja viimeiset kaanit sekä toisesta Pertsa ja Kilu ja trokarit.
  • Nyt Areenassa on katsottavissa kaikki sarjoista koostetut 1970-luvulla tehdyt elokuvat.
  • Pertsasta ja Kilusta on tehty myös uudempia versioita. Yle tilasi ulkopuoliselta tuotantoyhtiöltä 12-osaisen sarjan vuonna 2000. Se on Taavi Vartian ohjaama. Koska kyseessä on tilausohjelma, sitä ei näillä näkymin tulla julkaisemaan Areenassa. Uusin versio Pertsasta ja Kilusta kuvataan vuosien 2019 ja 2020 aikana. Myös uusimman elokuvan ohjaa Taavi Vartia.

Televisiointien huoleton ikikesä kuluu poikamaiseen veijarointiin ja haaveiluun, vaikka taustalla vaanii todellinen, paikoin henkeäkin vaarantava uhka. Pertsa ja Kilu ovat yritteliästä sorttia, eivätkä pojat jää laakereilleen makaamaan kun salaseura lakkautetaan. Pian pystyssä on tuottoisa, sataman väkeä palveleva pullakahvipalvelu. Unelmat moottoriveneellä saareen matkaamisesta paisuvat haaveiksi maailmanlaajuisesta bisneksestä. Poikien loputon energia heijastuu liikkumistyyliinkin – kaikkialle juostaan ja kovaa.

Pojilla on aikaa sivupoluillekin. Tässä Pertsan ja Kilun seikkailut palauttavat mieleen lapsuuden kesät. Eräs Viimeisten kaanien mieleenpainuvista kohtauksista lähtee kiireettömästä rupatteluhetkestä. Keskustelu kääntyy pian housuihin: Pertsa kysyy Kilulta, käyttääkö hän vyötä vai henkseleitä. Kilu vannoo henkseleiden nimeen, Pertsa vyön. Väittely äityy kisaksi ulkohuussissa, jossa pojat testaavat, kumpi ehtii housut kintuissa pöntölle ensin.

Välillä arjen askareet painavat päälle ja “elämä on mätää”, välillä taas kaikki on mahdollista. Meri on tarinoissa vahvasti läsnä, ja sitä myötä myös maailma. Pertsan ja Kilun kotikaupunki on sekä uhka että mahdollisuus: siellä elävät haaveet ulkomaan-seikkailuihin, mutta myös pelot suuren maailman mallisesta rikollisuudesta. Sarjoissa esiintyvät Arpinaama, Manki ja Miljoona-Blink ovat kaikki jollain tavoin kansainvälisen tyylisiä rosmoja. Vahvat päähenkilöt vaativat mittaisensa vastavoimat ja siinä on onnistuttu: Kari Kihlströmin ja Veijo Pasasen karisma puhaltaa eloa sinänsä pinnallisiin konnahahmoihin.

Pertsa ja Kilu makoilevat nurmella.
Pertsa ja Kilu makoilevat nurmella. Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Pertsa ja Kilu televisioitiin 1970-luvulla neljäksi sarjaksi, joista koostettiin yhtenäiset elokuvat vuonna 1975. Viimeisten kaanien ja Trokareiden jälkeen nähtiin vielä kaksi seikkailua, Pertsa ja Kilu kippareina ja Timanttirosvot. Ne julkaistaan toivottujen sarjassa myöhemmin.

Tommi Auvinen muisteli, että suureen suosioon noussut lastensarja haluttiin jopa kansainväliseen levitykseen. Viimeinen kesä kuvattiinkin värikalustolla. "Mutta eihän sitä voinu mihinkään pistää, kun siinä uhattiin lasta aseella!"

–Kukas me sitte hälytetään?
–Joukkue tietysti!
–Eihän meillä oo mitään joukkuetta.
–Pianhan me se saaraan!

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.