Hyppää pääsisältöön

Pertsa, Kilu ja ne kadonneet kesät, joina elämä oli yhtä seikkailua

Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa
Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Salaseura Kaanit perustetaan, kun seudulla liikkuu Pertsan ja Kilun merihädästä pelastama rikollinen, pelottava Arpinaama (Kari Kihlström).

Toivotut seikkailusarjat Viimeiset kaanit (1970) ja Trokarit (1971) julkaistiin kesäkuussa 2018 koostoversioina.

Miten pankkiryöstö, varastettu moottori ja nuoren naisen katoaminen liittyvät yhteen? Arpinaaman uhkailuista huolimatta Pertsa ja Kilu lähtevät selvittämään hämärää tapausta. Kaanien päällikkö Pertsa organisoi kyttäyskeikan, ja pian moottorirosvoa jahdataan ilmakiväärin ja heittokivien voimin.

Vanhemmat ovat korkeintaan lasten tiellä poliisia lukuun ottamatta. Poliisikin joutuu tosin myöntämään, ettei virkavalta saisi mitään aikaan ilman poikien apua. Kilun äitikin (Sylvi Salonen) pistää poikansa tiukoille, mutta isä (Reino Kalliolahti) sanoo tälle Trokareissa suorat sanat: "Muista, että tästä illasta lähtien pojalla pitää olla enemmän vapautta!"

Vapauden tunne taisi kummuta jo näyttelijöiden olosuhteista. Tommi Auvinen muisteli Arkistovieraana-sarjan haastattelussa, että Pertsan ja Kilun kuvaukset olivat "hienoimpia lomia, mitä niitten vuosien kesistä tulee mieleen." Pojat saivat yöpyä välillä hotellissa ja teltassa sekä ajella veneellä; pitkät päivät sarjaa kuvatessa eivät missään vaiheessa tuntuneet työltä.

Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa
Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Kun Viimeiset kaanit ovat päihittäneet Arpinaaman, edessä siintää uusi haaste. Pojat törmäävät syylänpoisto-operaatiossa keskellä yötä “naiskummitukseen”. Nainen “pystyy hankkimaan kaikille tarvitseville jotakin. Nailonit, purkin ulkolaista kahvia, tupakkaa tai muuta sellaista.” Hän myy myös kukkia, jotka on pyyhkäisty hautausmaalta. Poliisi on taas äimänä, kun maakunnassa poltetaan suuria määriä ulkomaista tupakkaa ja juodaan muuta kuin verokahvia. Taustalla on luihu ja opportunistinen Manki (Veijo Pasanen), joka rikastuttaa itseään salakuljetushommilla.

Väinö Riikkilän luomien sankareiden välillä on Ohukainen ja Paksukainen -tyylistä dynamiikkaa; Pertsa on juonikas, johtajaluonteinen poika, jolta löytyy selitys joka tilanteeseen. Kilu on uskollinen toveri, joka aina välillä tahtoisi lähteä kotiin, mutta rohkaistuu Pertsan tarmosta. Rikollisia vastaan käyvien poikien puheessa voi särähtää korvaan Tampereen murre – etenkin, kun tarinan tapahtumat eivät sijoitu Tampereelle. Riikkilän kirjoissa seikkaillaan 1940-luvun Kotkassa ja Karhulassa.

Poikasankarit on roolitettu täydellisesti. Pertsaa tulkitsee ohjaajan poika Tommi Auvinen ja Kilua Jyrki Thil. Auvinen on sittemmin tehnyt pitkän uran teatterissa ja televisiossa. Pertsan äitiä esittää Auvisen oikea äiti Eila Roine. Ahti Haljalan tulkitsema isä ja Roine esittivät avioparia myös Rintamäkeläisissä.

Eino ”Arpinaama” Suokko ja Robert Manki ovat roistoja Pertsa ja Kilu -televisioinnissa
Eino ”Arpinaama” Suokko ja Robert Manki ovat roistoja Pertsa ja Kilu -televisioinnissa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu,Veijo Pasanen,Kari Kihlström

Pertsa ja Kilu -ohjelmat

  • Pertsa ja Kilu -ohjelmat pohjautuvat Väinö Riikilän kirjoittamiin lastenkirjoihin.
  • Sarjoja tehtiin 1970-luvulla neljä: kolmiosainen Pertsa ja Kilu (1970), neliosainen Pertsa ja Kilu (1971), kolmiosainen Pertsa ja Kilu kippareina (1972) ja neliosainen Pertsa ja Kilu ja timanttirosvot (1973).
  • Vuonna 1975 jokaisesta sarjasta koostettiin yhtenäinen elokuva. Silloin kaksi ensimmäistä sarjaa nimettiin uudelleen. Ensimmäisestä tuli Pertsa ja Kilu ja viimeiset kaanit sekä toisesta Pertsa ja Kilu ja trokarit.
  • Nyt Areenassa on katsottavissa kaikki sarjoista koostetut 1970-luvulla tehdyt elokuvat.
  • Pertsasta ja Kilusta on tehty myös uudempia versioita. Yle tilasi ulkopuoliselta tuotantoyhtiöltä 12-osaisen sarjan vuonna 2000. Se on Taavi Vartian ohjaama. Koska kyseessä on tilausohjelma, sitä ei näillä näkymin tulla julkaisemaan Areenassa. Uusin versio Pertsasta ja Kilusta kuvataan vuosien 2019 ja 2020 aikana. Myös uusimman elokuvan ohjaa Taavi Vartia.

Televisiointien huoleton ikikesä kuluu poikamaiseen veijarointiin ja haaveiluun, vaikka taustalla vaanii todellinen, paikoin henkeäkin vaarantava uhka. Pertsa ja Kilu ovat yritteliästä sorttia, eivätkä pojat jää laakereilleen makaamaan kun salaseura lakkautetaan. Pian pystyssä on tuottoisa, sataman väkeä palveleva pullakahvipalvelu. Unelmat moottoriveneellä saareen matkaamisesta paisuvat haaveiksi maailmanlaajuisesta bisneksestä. Poikien loputon energia heijastuu liikkumistyyliinkin – kaikkialle juostaan ja kovaa.

Pojilla on aikaa sivupoluillekin. Tässä Pertsan ja Kilun seikkailut palauttavat mieleen lapsuuden kesät. Eräs Viimeisten kaanien mieleenpainuvista kohtauksista lähtee kiireettömästä rupatteluhetkestä. Keskustelu kääntyy pian housuihin: Pertsa kysyy Kilulta, käyttääkö hän vyötä vai henkseleitä. Kilu vannoo henkseleiden nimeen, Pertsa vyön. Väittely äityy kisaksi ulkohuussissa, jossa pojat testaavat, kumpi ehtii housut kintuissa pöntölle ensin.

Välillä arjen askareet painavat päälle ja “elämä on mätää”, välillä taas kaikki on mahdollista. Meri on tarinoissa vahvasti läsnä, ja sitä myötä myös maailma. Pertsan ja Kilun kotikaupunki on sekä uhka että mahdollisuus: siellä elävät haaveet ulkomaan-seikkailuihin, mutta myös pelot suuren maailman mallisesta rikollisuudesta. Sarjoissa esiintyvät Arpinaama, Manki ja Miljoona-Blink ovat kaikki jollain tavoin kansainvälisen tyylisiä rosmoja. Vahvat päähenkilöt vaativat mittaisensa vastavoimat ja siinä on onnistuttu: Kari Kihlströmin ja Veijo Pasasen karisma puhaltaa eloa sinänsä pinnallisiin konnahahmoihin.

Pertsa ja Kilu makoilevat nurmella.
Pertsa ja Kilu makoilevat nurmella. Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Pertsa ja Kilu televisioitiin 1970-luvulla neljäksi sarjaksi, joista koostettiin yhtenäiset elokuvat vuonna 1975. Viimeisten kaanien ja Trokareiden jälkeen nähtiin vielä kaksi seikkailua, Pertsa ja Kilu kippareina ja Timanttirosvot. Ne julkaistaan toivottujen sarjassa myöhemmin.

Tommi Auvinen muisteli, että suureen suosioon noussut lastensarja haluttiin jopa kansainväliseen levitykseen. Viimeinen kesä kuvattiinkin värikalustolla. "Mutta eihän sitä voinu mihinkään pistää, kun siinä uhattiin lasta aseella!"

–Kukas me sitte hälytetään?
–Joukkue tietysti!
–Eihän meillä oo mitään joukkuetta.
–Pianhan me se saaraan!

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.