Hyppää pääsisältöön

Pertsa, Kilu ja ne kadonneet kesät, joina elämä oli yhtä seikkailua

Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa
Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Salaseura Kaanit perustetaan, kun seudulla liikkuu Pertsan ja Kilun merihädästä pelastama rikollinen, pelottava Arpinaama (Kari Kihlström).

Toivotut seikkailusarjat Viimeiset kaanit (1970) ja Trokarit (1971) julkaistiin kesäkuussa 2018 koostoversioina.

Miten pankkiryöstö, varastettu moottori ja nuoren naisen katoaminen liittyvät yhteen? Arpinaaman uhkailuista huolimatta Pertsa ja Kilu lähtevät selvittämään hämärää tapausta. Kaanien päällikkö Pertsa organisoi kyttäyskeikan, ja pian moottorirosvoa jahdataan ilmakiväärin ja heittokivien voimin.

Vanhemmat ovat korkeintaan lasten tiellä poliisia lukuun ottamatta. Poliisikin joutuu tosin myöntämään, ettei virkavalta saisi mitään aikaan ilman poikien apua. Kilun äitikin (Sylvi Salonen) pistää poikansa tiukoille, mutta isä (Reino Kalliolahti) sanoo tälle Trokareissa suorat sanat: "Muista, että tästä illasta lähtien pojalla pitää olla enemmän vapautta!"

Vapauden tunne taisi kummuta jo näyttelijöiden olosuhteista. Tommi Auvinen muisteli Arkistovieraana-sarjan haastattelussa, että Pertsan ja Kilun kuvaukset olivat "hienoimpia lomia, mitä niitten vuosien kesistä tulee mieleen." Pojat saivat yöpyä välillä hotellissa ja teltassa sekä ajella veneellä; pitkät päivät sarjaa kuvatessa eivät missään vaiheessa tuntuneet työltä.

Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa
Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Kun Viimeiset kaanit ovat päihittäneet Arpinaaman, edessä siintää uusi haaste. Pojat törmäävät syylänpoisto-operaatiossa keskellä yötä “naiskummitukseen”. Nainen “pystyy hankkimaan kaikille tarvitseville jotakin. Nailonit, purkin ulkolaista kahvia, tupakkaa tai muuta sellaista.” Hän myy myös kukkia, jotka on pyyhkäisty hautausmaalta. Poliisi on taas äimänä, kun maakunnassa poltetaan suuria määriä ulkomaista tupakkaa ja juodaan muuta kuin verokahvia. Taustalla on luihu ja opportunistinen Manki (Veijo Pasanen), joka rikastuttaa itseään salakuljetushommilla.

Väinö Riikkilän luomien sankareiden välillä on Ohukainen ja Paksukainen -tyylistä dynamiikkaa; Pertsa on juonikas, johtajaluonteinen poika, jolta löytyy selitys joka tilanteeseen. Kilu on uskollinen toveri, joka aina välillä tahtoisi lähteä kotiin, mutta rohkaistuu Pertsan tarmosta. Rikollisia vastaan käyvien poikien puheessa voi särähtää korvaan Tampereen murre – etenkin, kun tarinan tapahtumat eivät sijoitu Tampereelle. Riikkilän kirjoissa seikkaillaan 1940-luvun Kotkassa ja Karhulassa.

Poikasankarit on roolitettu täydellisesti. Pertsaa tulkitsee ohjaajan poika Tommi Auvinen ja Kilua Jyrki Thil. Auvinen on sittemmin tehnyt pitkän uran teatterissa ja televisiossa. Pertsan äitiä esittää Auvisen oikea äiti Eila Roine. Ahti Haljalan tulkitsema isä ja Roine esittivät avioparia myös Rintamäkeläisissä.

Eino ”Arpinaama” Suokko ja Robert Manki ovat roistoja Pertsa ja Kilu -televisioinnissa
Eino ”Arpinaama” Suokko ja Robert Manki ovat roistoja Pertsa ja Kilu -televisioinnissa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu,Veijo Pasanen,Kari Kihlström

Pertsa ja Kilu -ohjelmat

  • Pertsa ja Kilu -ohjelmat pohjautuvat Väinö Riikilän kirjoittamiin lastenkirjoihin.
  • Sarjoja tehtiin 1970-luvulla neljä: kolmiosainen Pertsa ja Kilu (1970), neliosainen Pertsa ja Kilu (1971), kolmiosainen Pertsa ja Kilu kippareina (1972) ja neliosainen Pertsa ja Kilu ja timanttirosvot (1973).
  • Vuonna 1975 jokaisesta sarjasta koostettiin yhtenäinen elokuva. Silloin kaksi ensimmäistä sarjaa nimettiin uudelleen. Ensimmäisestä tuli Pertsa ja Kilu ja viimeiset kaanit sekä toisesta Pertsa ja Kilu ja trokarit.
  • Nyt Areenassa on katsottavissa kaikki sarjoista koostetut 1970-luvulla tehdyt elokuvat.
  • Pertsasta ja Kilusta on tehty myös uudempia versioita. Yle tilasi ulkopuoliselta tuotantoyhtiöltä 12-osaisen sarjan vuonna 2000. Se on Taavi Vartian ohjaama. Koska kyseessä on tilausohjelma, sitä ei näillä näkymin tulla julkaisemaan Areenassa. Uusin versio Pertsasta ja Kilusta kuvataan vuosien 2019 ja 2020 aikana. Myös uusimman elokuvan ohjaa Taavi Vartia.

Televisiointien huoleton ikikesä kuluu poikamaiseen veijarointiin ja haaveiluun, vaikka taustalla vaanii todellinen, paikoin henkeäkin vaarantava uhka. Pertsa ja Kilu ovat yritteliästä sorttia, eivätkä pojat jää laakereilleen makaamaan kun salaseura lakkautetaan. Pian pystyssä on tuottoisa, sataman väkeä palveleva pullakahvipalvelu. Unelmat moottoriveneellä saareen matkaamisesta paisuvat haaveiksi maailmanlaajuisesta bisneksestä. Poikien loputon energia heijastuu liikkumistyyliinkin – kaikkialle juostaan ja kovaa.

Pojilla on aikaa sivupoluillekin. Tässä Pertsan ja Kilun seikkailut palauttavat mieleen lapsuuden kesät. Eräs Viimeisten kaanien mieleenpainuvista kohtauksista lähtee kiireettömästä rupatteluhetkestä. Keskustelu kääntyy pian housuihin: Pertsa kysyy Kilulta, käyttääkö hän vyötä vai henkseleitä. Kilu vannoo henkseleiden nimeen, Pertsa vyön. Väittely äityy kisaksi ulkohuussissa, jossa pojat testaavat, kumpi ehtii housut kintuissa pöntölle ensin.

Välillä arjen askareet painavat päälle ja “elämä on mätää”, välillä taas kaikki on mahdollista. Meri on tarinoissa vahvasti läsnä, ja sitä myötä myös maailma. Pertsan ja Kilun kotikaupunki on sekä uhka että mahdollisuus: siellä elävät haaveet ulkomaan-seikkailuihin, mutta myös pelot suuren maailman mallisesta rikollisuudesta. Sarjoissa esiintyvät Arpinaama, Manki ja Miljoona-Blink ovat kaikki jollain tavoin kansainvälisen tyylisiä rosmoja. Vahvat päähenkilöt vaativat mittaisensa vastavoimat ja siinä on onnistuttu: Kari Kihlströmin ja Veijo Pasasen karisma puhaltaa eloa sinänsä pinnallisiin konnahahmoihin.

Pertsa ja Kilu makoilevat nurmella.
Pertsa ja Kilu makoilevat nurmella. Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Pertsa ja Kilu televisioitiin 1970-luvulla neljäksi sarjaksi, joista koostettiin yhtenäiset elokuvat vuonna 1975. Viimeisten kaanien ja Trokareiden jälkeen nähtiin vielä kaksi seikkailua, Pertsa ja Kilu kippareina ja Timanttirosvot. Ne julkaistaan toivottujen sarjassa myöhemmin.

Tommi Auvinen muisteli, että suureen suosioon noussut lastensarja haluttiin jopa kansainväliseen levitykseen. Viimeinen kesä kuvattiinkin värikalustolla. "Mutta eihän sitä voinu mihinkään pistää, kun siinä uhattiin lasta aseella!"

–Kukas me sitte hälytetään?
–Joukkue tietysti!
–Eihän meillä oo mitään joukkuetta.
–Pianhan me se saaraan!

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.