Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Eija Vilpas ja Vesa-Matti Loiri ovat sanasodan mestareita – Putkinotko nyt Areenassa

Kaksi kuvaa. Vasemmalla on Juutas Käkriäinen eli Vesa-Matti Loiri. Miehellä on rahjäiset vaatteet yllään. Hän heristää nyrkkiään. Oikealla on vaimo Rosita eli Eija Vilpas. Hän on vihainen ja hänen sylissään on alaston vauva.
Vesa-Matti Loiri esittää Juutas Käkriäistä ja Eija Vilpas hänen kärkästä vaimoaan Rosinaa. Kaksi kuvaa. Vasemmalla on Juutas Käkriäinen eli Vesa-Matti Loiri. Miehellä on rahjäiset vaatteet yllään. Hän heristää nyrkkiään. Oikealla on vaimo Rosita eli Eija Vilpas. Hän on vihainen ja hänen sylissään on alaston vauva. Kuva: Antero Tenhunen/Yle. Kollaasi: Hannele Yli-Viitala Vesa-Matti Loiri,Eija Vilpas,Putkinotko

Nokiset varpaat, repaleiset vaatteet ja eriskummalliset nimet kuvittavat kesäistä maisemaa huumoriin taipuvassa draamassa Putkinotko. Eija Vilpas ja Vesa-Matti Loiri näyttelevät Rosina ja Juutas Käkriäistä sarjassa, jonka on ohjannut Reima Kekäläinen. Sarja on nyt vuoden verran katsottavissa Areenassa.

Toivotut: Putkinotko

Rosina ja Juutas Käkriäinen tekevät kaiketi epävirallisen perheriidan suomenennätyksen heti Putkinotkon alussa. Pariskunnalla kun eivät äänet rähise käheiksi, vaikka sanasota on julistettu heti aamun alkajaisiksi.

Missäs on se kahvikuppi? Ei suinkaa tässä töihin, kun maha huutaa kurria!― Juutas Käkriäinen (Vesa-Matti Loiri)
Mikä kuningas sinä tässä luulet olevasi? Komentaja, kämpyräjalka!― Rosina Käkriäinen (Eija Vilpas)
Käkriäisen perhe Putkinotkosta. Isännän ja emännän ympärillä on kymmenen lasta sekä mummo. Kesäinen pihamaa, puurakennuksia, yllä rähjäiset vaatteet 1800-luvulta.
Rosina ja Juutas Käkriäisen perheessä on kymmenen lasta. Käkriäisen perhe Putkinotkosta. Isännän ja emännän ympärillä on kymmenen lasta sekä mummo. Kesäinen pihamaa, puurakennuksia, yllä rähjäiset vaatteet 1800-luvulta. Kuva: Antero Tenhunen/Yle Kuvapalvelu Putkinotko,Eija Vilpas,Vesa-Matti Loiri,Panu Vauhkonen,Mikko Nousiainen

Sarja seuraa Putkinotkossa asuvan pariskunnan suurperheen arkea, jossa leipä on tiukassa ja lapsia liuta. Sarja perustuu Joel Lehtosen kirjaan Putkinotko.

Emäntä Rosina on keksinyt oivan tavan, jolla perhe voisi tienata jonkun roposen enemmän. Viinatrokari-isäntä voisi ryhtyä kuljettajasta tuottajaksi! Juutas ei ole kovin suopein mielin vaimonsa ehdotukseen. Siitä kun voisi jäädä kiinni. Saattaapa Juutas olla myös hieman lorvimiseen taipuvainen.

Putkinotko pohjautuu romaanisarjaan, jonka on kirjoittanut Joel Lehtonen vuosina 1917-1920. Tarinassa käytetään runsaasti voimasanoja, eikä muistakaan sanoista puutu voimaa, sen verran konstikkaita sananparsia dialogissa viljellään.

Laitetaanko kipsjaakoppia? Viidakon liuskaa? Kärpäsen maitoa? Kuparossia? Pyy-Pekan rintatippoja? Juutalaisen piritystä? Kurpmeijaa?― Farmaseutti

Tarina ajoittuu aikaan ennen sisällissotaa ja siinä liikutaan Putkinotkon lisäksi sen läheisen kartanon tilalle. Joel Lehtosen kirjoittama kirja on kolmas teos Putkinotko-sarjassa, johon kuuluvat myös romaani Kerran kesällä (1917) ja novellikokoelma Kuolleet omenapuut (1918). Teos ilmestyi alun perin vuosina 1919–1920 kahdessa osassa, Putkinotkon metsäläiset ja Putkinotkon herrastelijat.

Ohjaaja Reima Kekäläinen kertoo Putkinotkosta

Viime vuosikymmenen vaihteessa tein laajan lukukierroksen etsiessäni Kakkosen linjaan sopivaa uutta kansallista suurtuotantoa Rauta-ajan, Seitsemän veljeksen ja Huojuvan talon jälkeen. Sen tuloksena käteeni jäivät Joel Lehtosen Putkinotko -sarjaan kuuluvat teokset, koska ne sisälsivät paljon tuoretta materiaalia yhteiskunnan murroksesta vuosisadan alussa, jota ei vielä ollut toteutettu television keinoin. Mitään niiden kaltaista ei myöskään ollut muilla 230 kanavilla suunnitteilla.

Päädyin sittemmin siihen, että on keskityttävä itse Putkinotko -romaaniin, joka on melko tuntematon klassikko, vaikka siitä monella onkin jokin mielikuva. Romaani on jo yksinään laajempi kokonaisuus kuin mitä kesäteatteriversiossa tai sen pohjalta 50 -luvulla tehdyssä elokuvassa on voitu esittää. Suuri osa kirjan toiminnasta tapahtuu rappeutuvan pientilan ja samoilla mailla sijaitsevan huvilan tuntumassa, mutta kertomus etenee ympäröivään maaseutumiljööseen, vauraan kartanon maille ja vie laivalla vilkkaaseen kaupunkiin, missä on tivoli ja kulkee vielä keskustasta syrjäkulmille, työläisten hökkelikylään.
Joel Lehtonen haluaa näyttää Putkinotkon suhteessa muuhun maailmaan, jossa on vilinää ja väkeä piikatytöistä turisteihin ja laivamiehistä apteekin henkilökuntaan. Putkinotkon maailma ei ole pysähtynyt. Siinä eletään keskellä kaaosta, joka kuhisee elämää. Romaani on niin runsas, että se julkaistiin alun perin kahdessa osassa nimillä “Putkinotkon metsäläiset“ ja “Putkinotkon herrastelijat“.

Yhteiskunnallisesti suuntautuneena kirjailijana ja lehtimiehenä Lehtonen kytki Putkinotkonsa sisällissodan jälkeiseen päivänkohtaisista tapahtumista käytyyn sosiaalipoliittiseen keskusteluun, mutta teos perustuu niin tarkasti havainnoituun ja komiikan kautta suodatettuun konkreettiseen todellisuuteen, että se on monella tapaa ajaton - ja edelleen ajankohtainen.

En näe Putkinotkoa aatehistoriallisena esityksenä tai ajankuvauksena siinä mielessä, että pitäisi olla perehtynyt torpparilaitoksen olemukseen tai työväenliikkeen syntyyn pystyäkseen eläytymään kertomuksen henkilöiden tilanteeseen. Putkinotkolla on suorempaa sanottavaa nykyään, kun ollaan jakauduttu A- ja B-kansalaisiin, eikä kukaan tiedä, miten tulee käymään.

Reima Kekäläinen, ohjaaja

Lue alkuperäinen esittely täältä.

Kommentit
  • Areenan kenties kasarein tapaus on Mummo

    Mummo-sarja nyt Areenassa.

    Mummo-sarjassa Annan rakas ystävä on mummi. Tämä mummi ei vain leivo pullaa tai kudo sukkaa, vaan hakkeroi pankkiin ja varastaa rahaa, maalaa graffiteja sekä eläytyy koiraksi niin vahvasti, että perhe unohtaa, että mummi on mummi. Mummo-sarja on nyt vuoden verran katsottavissa ja se on kenties eniten 1980-luvun loppua huokuva ohjelma, mitä Areenasta löytyy.

  • Muutoksia Areenan audiosisältöjen RSS-syötteissä

    Audiojaksot näyttäytyvät uusina podcast-sovelluksissa.

    Radion julkaisualustan muutos muuttaa myös Areenan RSS-syötteitä. Radion tallennesisältöjä ollaan parhaillaan siirtämässä uudelle suoratoistoalustalle, jossa Areenan videosisällöt ovat jo jonkin aikaa majailleet. Tällä hetkellä sisällöistä on siirretty vajaa viidennes. Siirron yhteydessä kunkin sisällön yksilöivä sisältö-ID muuttuu.

  • Arki on niin hassua, siksi tehtiin Kätevä emäntä – neljä kautta nyt Areenassa

    Kätevän emännän neljä kautta nyt Areenassa.

    Vaikka Kätevä emäntä oli ensimmäisiä pääasiassa naisten tekemiä sketsisarjoja, ei sen huumori ollut miesvastaista, muistuttaa tuottaja Sirpa Bertling. Päinvastoin, piikin saivat usein tuntea naiset itse. Monesta hahmosta, kuten toimiston Raijasta, tuli niin suosittu, että näyttelijä Minna Kivelä esittää erikoista hahmoa yhä edelleen.