Hyppää pääsisältöön

Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

nainen makaa sängyllä ja katsoo kameraan hiuksien takaa
nainen makaa sängyllä ja katsoo kameraan hiuksien takaa Kuva: Unsplash / Kinga Cichewicz Yle Tiede

Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla. Oppiminen ei kuitenkaan päättynyt, vaan aktiiviset aivot hakevat ympäristöstään jatkuvasti uutta opittavaa.

Aivot muovaantuvat, kun lapsi opettelee uimaan tai kun nuori seuraa espanjankielistä vloggaria. Uusi uimataito ja kohentuva kielitaito muodostavat kehittyessään uusia verkostoja aivoihin.

Nämä verkostot muodostuvat erityisesti yöllä, kun aivoilla on lapsen ja nuoren nukkuessa aikaa käsitellä päivän aikana opittua ja koettua. Tätä kutsutaan konsolidoinniksi.

Puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa! Ensin uutta asiaa harjoitellaan päivällä. Yöllä unen aikana aivot järjestävät uudet muistijäljet aiemmin opittujen tietoja ja taitojen lomaan.

Lapsen ja nuoren unta kannattaa siis suojella oppimisen vuoksi. Mutta muitakin tärkeitä syitä löytyy!

Me aikuiset olemme vastuussa lasten ja nuorten unesta.

Unta tarvitaan hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen, sillä unen aikana aivot käsittelevät ja suhteuttavat emootioita.

Uni on tärkeä vaikuttaja myös motivaation taustalla. Esimerkiksi liikkumisesta innostuminen tapahtuu helpommin hyvin nukuttujen öiden jälkeen.

jalat lepää riippumatossa
jalat lepää riippumatossa Kuva: Unsplash / Javien Penas Yle Tiede

Mutta mitä tehdä, kun nuori kukkuu lomalla aamupuolelle ja nukkuu iltapäivään asti? Tai kun lapsen nukkumaanmeno on kesällä vielä pahempaa kinaamista kuin talvella? Tilanne ei ole helppo, mutta tässä avuksi viisi vinkkiä parempaan uneen.

1) Hanki kunnon pimennysverhot – mökillekin!

Valon määrä vaikuttaa suoraan unen laatuun ja ajoitukseen. Suomen kesässä on iltamyöhälläkin valoa vuorokaudenaikaan nähden paljon ja se pitää virkeänä ja vaikeuttaa nukahtamista.

2) Ulkoilkaa aamulla ja päivällä!

Ulkoilu ja fyysinen tekeminen, vaikka kirjastosta lainattu mölkky, parantavat unen laatua. Vuorokausirytmin kannalta on hyvä, jos ulos lähdetään heti aamusta alkaen, sillä ulkoilu valoisassa illassa siirtää vuorokausirytmiä myöhäisemmäksi.

3) Keskustelkaa digilaitteista ja opetelkaa kohtuutta yhdessä!

Yrittäkää löytää hyviä tapoja käyttää digilaitteita kesällä. Anna lapsen tai nuoren opettaa sinulle uusia tapoja hallita laitteiden haittoja, esim. miten työsähköpostit saa puhelimen avausnäytöltä pois loman ajaksi. Jos lapsi tai nuori pelaa, pyydä häntä opettamaan pelejä sinullekin. Keskustelkaa siitä, miltä pelaaminen tuntuu ja miten se voi vaikuttaa vaikkapa uneen.

Aikuinen, hoida oma unesi kuntoon!

4) Aikuinen, hoida oma unesi kuntoon!

Unen laadun kannalta huonot tavat periytyvät mallioppimisen kautta perheen aikuisilta lapsille. Hankkiudu siis niistä eroon sekä itsesi että lapsesi vuoksi.

5) Muista kuunnella!

Lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen kuuntelevaa korvaa ja turvallista läsnäoloa. Joskus murheet ovat todella pieniä, joskus suurempia. Lapsi ja nuori vaistoaa erittäin tarkasti aikuisen kiireen ja stressin, ja jutut jäävät kertomatta. Ehkäpä kesällä, vaikka lautapelin äärellä, hänelle tulee tunne, että nyt voi puhua.

Jos nukkuminen alkaa onnistua kesällä, mieti, mitä uusia hyviä tapoja voisi siirtää syksyynkin.

Siinä missä kesällä haasteena on liika valo, talvella tilanne on päinvastoin. Silloin hyvään uneen tarvitaan lisävaloa aamu- ja keskipäivään. Syksyn ostoslistalle kannattaa siis jo nyt laittaa tarpeeksi kirkas sisävalaistus ja vaikka kirkasvalolamppu!

– Se on kuin panisi rahaa pankkiin, kun nuori mies nukkuu, sanoi Hilja-mummoni. Minusta tämä pätee meihin jokaiseen.

Siksi meidän aikuisten pitää suojella myös lasten ja nuorten unta.

aivotutkija Minna Huotilainen
Aivotutkija Minna Huotilainen aivotutkija Minna Huotilainen Kuva: Otavamedia/Kari Hautala Yle Tiede,Minna Huotilainen

Kirjoittaja: Minna Huotilainen

Aivotutkija Minna Huotilainen tietää, että aivot ovat koetuksella nykyisessä työelämässä. Siksi hän käy työpaikoilla luennoimassa ja on kirjoittanut kirjoja siitä, mitä aivot tarvitsevat toimiakseen hyvin. Minna rummuttaa myös musiikin harrastamisen merkityksestä aivoille ja soittaa itse pianoa bändikoulussa.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Tule mukaan kokeilemaan Ylen tiedekirjettä!

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

Uusimmat sisällöt - Tiede