Mira Selander
Yle
Hovinaisten kaihoisista rakkausviesteistä ravintolakiinan selityksiin. Heinäkuussa Aristoteleen kantapään itämainen heinäkuu katsoo ajallisesti ja maantieteellisesti kauas. Toiveena ymmärtää edes hiukan sitä kaikkea, mikä on meitä tässä ihan lähellä.
Tanka-runot toimivat aikoinaan salaisena viestinä rakastavaisten välillä ja sitä käyttivät erityisesti hovinaiset. Runolla ilmaistiin niitä kokevan henkilön kaihoisia tunteita ja kiitettiin yhdessä vietetyn yön iloista. Runo kirjoitettiin kauniisti kalligrafialla ja lähetettiin vastaanottajalle sanansaattajan avulla kiedottuna esimerkiksi puunoksaan tai kauniin kukan varteen. Vastaus oli tärkeä. Sillä piti vastata lähettäjän tunteisiin, saada toivottavaa vastakaikua. Eikä aikaa tunteiden analysoimiseen tai niiden ilmaisemiseen ollut aina paljon, koska sanansaattaja jäi usein odottelemaan, jotta saisi vastausviestin mukaansa toimitettavakseen.
Japanilaiset runoilijat elättivät itsensä opettamalla runoutta, pitämällä eräänlaisia workshoppeja, kertoo runoilija, suomentaja Kai Nieminen. He eivät saaneet työstään välttämättä rahallista korvausta, mutta heidän hyvinvoinnistaan huolehdittiin perusteellisesti. Yhä tänäkin päivänä japanilaiset opettelevat ulkoa runoja ja niitä opiskellaan koulussa.
Suomalaisille japanilaisten niukka ilmaisu sopii.
Eurooppaan japanilainen runous saapui jo 1900-luvun alkupuolella. Alunperin Saksaan. Siellä ei tosin tyydytty tankan niukkaan ilmaisuun, vaan siihen lisättiin usein eurooppalaistyylistä romanttista kehystä ja niitä riimiteltiin, kertoo runoilija, suomentaja Kai Nieminen. Suomalaiselle vähäeleinen ilmaisu toimii. Kuten epäilemättä myös japanilaisiin runoihin liitetyt luontokokemukset.
Ja tankarunon tiukasta ja selkeästä ilmaisusta olisi epäilemättä paljon hyötyä myös sosiaalisessa mediassa. Twitterissä on tiukasti määritelty merkkimäärä ja sen sisällä olisi hyvä saada itsensä ilmaistua syvällisesti, ja älyllisesti. Tunnettakin olisi hyvä olla mukana. Sama pätee nettideittailuun, missä lähetetyllä viestillä tehdään matkaa kohti. Siihen saatu vastaus vaikuttaa siihen, jatkuuko viestittely treffeille asti. Usien kuulemma viestittely vaan loppuu ja mahdollinen ihastuksen kohde katoaa kuin savuna ilmaan. Kehottaisin ottamaan siinäkin käyttöön japanilaiset runousopit. Yksi tankarunon käyttötarkoituksistakin oli ei-toivotun kosijan tiehensä karkoittaminen ja siihen kannattaisi myös nykyihmisen pyrkiä. Turha odotus on epäkunnioittavaa ja väärin. Vuosituhannesta riippumatta.
Lyhyt johdatus japanililaisiin haiku- ja tankarunoihin Aristoteleen kantapäässä keskiviikkona 4.7 kello 17.10, uusinta lauantaina 7.7 kello 10.35. Haastateltavana on runoilija ja suomentaja Kai Nieminen.
Ravintolakiinaa länsimaalaisille
Vaikka Lootuksen puutarha tai Kultainen yksisarvinen voi kuulostaa suomalaisen ravintolakävijän korviin liki yliampuvalta, kiinalaiselle se on enemmän kuin luonnollista. Paitsi, että nimillä ylevöitetään itse syömistä sillä viitataan runollisuuteen ja kulttuuriin, kertoo kalligrafian tuntija ja sinologi Pertti Seppälä. Ravintoloissa se näkyy paitsi niiden nimissä, myös vaikkapa kalligrafiana ravintolan seinillä. Niiden sisältö on usein kiinalaista klassista runoutta 1800 - ja 1900- luvulta.
Ja vaikka meikäläisellä ei ole kana kung paota syödessään harmaata hajua kalligrafian runollisesta sisällöstä, sivistyneiden kiinalaisten ei sovi toimia samalla tavalla. Klassisten runojen hallitseminen on niin tärkeää, että kultivoituneet vanhemmat opettavat niitä naperoikäisille lapsilleen jo ennen näiden kouluunmenoa. Näin kuuliaiset lapset osaavat papattaa runot läpi kuin kertotaulut ja tulkita niiden syvällisempää merkitystä siinä vaiheessa, kun ymmärrys kasvaa. Ja tähän metodiin luotetaan vakaasti, kertoo Pertti Seppälä. Opetusmenetelmä on nimittäin ollut käytössä jo kahden vuosituhannen ajan.
Myös työpaikkojen tai isojen valtion virastoiden seinillä on runoutta. Tämä pohjaa keisarin aikaan. Silloin virkamieheksi haluavien oli hallittava yhtenä tutkinnon osana runoja. Niiden avulla kommunikoitiin kirjein ja viestein sosiaalisissa tilaisuuksissa.
Varsinaiseen älymystön joukkoon ei silti pelkällä klassisen runouden taitamisella pääse. Pitää hallita myös kalligrafia, jota arvostetaan taiteenlajina melkein yhtä paljon kuin maisemamaalausta. Kalligrafialla on usein historiaa tuhansien vuosien takaa ja jokainen tulkitsee sitä omalla tyylillään. Se on kuin taitava viulisti tai taitamaton pianisti tulkitsisi Mozartin sinfonian, selittää Seppälä.
Tatuoinneissa kalligrafia toimii ikäänkuin amulettina. Japanilainen tai kiinalainen merkki sisältää voimaa ja energiaa, joka ihoon piirrettynä liimataan ihmiseen kiinni. Se on osa animististista ajattelua, selittää Pertti Seppälä. 2000 vuotta sitten tatuoinneilla tosin merkittiin sotavangille rangaistus kasvoihin, ikäänkuin Kainin merkkinä. Ja vielä tänäkin päivänä tatuoinneilla on Japanissa vaarallinen kaiku. Ne yhdistetään vaaralliseen rikollisjengi Yakuzaan ja esimerkiksi paikallisiin kylpylöihin on tatuoituna turha pyrkiä.
Kiinan kieltä osaamattoman kannattaa olla tarkkana tatuointia tai vaikkapa kotinsa kaunista sisustustaulua hankkiessaan
Mutta ei kalligrafia ole pelkästään runoutta tai mystisyyttä. Merkkejä on 85 000 kappaletta ja kiinalaiset ovat hyvin suorasukaista kansaa, muistuttaa sinologi Pertti Seppälä. He eivät kaihda ilmaista selkeästi vaikkapa sellaisia aiheita kuin ulostaminen ja raha.
Lyhyt opastus ravintolakiinaan, kalligrafian ymmärtämiseen ja kiinalaiseen sivistykseen Aristoteleen kantapäässä 11.7.klo 17.10 ja lauantaina 14.7 klo 10.35. Haastateltavana on sinologi,kiinalaisen kulttuurin asiantuntija Pertti Seppälä.
Mandariinikiina on Kiinan ja maailman puhutuin kieli ja sen kirjoitusjärjestelmä vanhin yhtäjaksoisesti olemassa oleva järjestelmä. Alunperin sitä tosin käytti vain hallitsija, joka otti shamaanien avulla yhteyden jumaliin tai henkiin. Kilpikonnan kuoreen kaiverretuissa merkeissä esitettiin kysymyksiä liittyen vaikkapa tulevaan satoon tai säätilaan.
Sinologi ja kiinan kulttuurin asiantuntija tuntija Pertti Seppälä pitää kiinan kieltä mahdollisesti myös maailman vaikeimpana kielenä. Ja siltä se kieltämättä kaikesta kiehtovuudestaan huolimatta kuulostaakin. Radikaaleja eli niin kutsuttuja merkitysvihjeitä kuten vesi, ruoho, aurinko, kuu ja sade on 200 kappaletta. Kuvamerkkejä on suurinpiirtein puolet tuosta määrästä. Auringon ja kuun yhdistelmästä syntyy merkitys kirkas. Savupiippu ja katto yhdistettynä alla istuvaan porsaaseen tarkoittaa perhettä tai kotia ja neljä lohikäärmettä sijoitettuna päällekkäin tai rinnakkain merkitsee puheliasta ja suulasta.Kun Suomessa koululaiset opettelevat 29 aakkosta ja kielioppisäännöt päälle, kiinalaisen koululaisen on hallittava 5000 merkkiä ja sen päälle kaikki ne sanat, joita syntyy merkkejä yhdistelemällä.
Ehkäpä paikallisten emojein opetteleminen auttaisi myös kielenopiskelua?
Sitä Seppälä ei lupaa, mutta uskoo, että niiden avulla kiinaa taitamatonkin voisi viihdyttää itseään. Kiinalaiset emojit ovat hänen mielestään erittäin huumorintajuisia.
Lyhyt johdatus Kiinan kieleen Aristoteleen kantapäässä ke 18.7 kello 17.10 ja lauantaina 21.7 kello 10.35. Haastateltavana sinologi, Kiinan kulttuurin asiantuntija Pertti Seppälä.
Islamilais-arabialaisessa kulttuuripiirissä oli yliopistoja satoja vuosia ennen kuin niitä alettiin perustaa Länsi-Eurooppaan.Tunisiassa sijaitseva Zitounan moskeijayliopisto syntyi jo 730-luvulla ja Kairon Al-Azhari - yliopisto on peräisin vuodelta 972. Viimeksi mainittua pidetään yhtenä islamilaisen maailman merkittävimmistä opinahjoista.
Al-Azharissa oppiaineet oli jaettu islamilaisiin ja vieraisiin tieteisiin. Islamilaiseen tieteisiin kuuluivat muun muassa teologia, Muhammedia koskeva perimätieto, islamin oikeustiede ja Koraani selityksineen.
Niiden tukiaineina opiskeltiin arabian kieltä ja kirjallisuutta sekä arabimaiden historiaa. Vieraisiin tieteisiin luettiin luonnontieteet,lääketiede, filosofia ja matematiikka.
Arabia on maailman viidenneksi suurin valtakieli. Se on yli 200 miljoonan ihmisen äidinkieli lähi-idässä ja Afrikan pohjoisosissa. Kirjakielen ja paikallisten murteiden ero on jyrkempi kuin monessa muussa kielessä, mutta standardiarabia ja siihen liittyvä uskonto luo tunteen yhteisestä arabikulttuurista ja kansakunnasta.
Myös meillä on vaikutteita arabian kielestä, koska usein sanat ja asiat vaeltavat yhdessä paikasta toiseen, kertoo arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen- Anttila. . Arabialainen tiede ja korkeakulttuuri tosin saapui tänne hitaasti, koska eurooppalainen kulttuuri oli pitkään huomattavasti alhaisemmalla tasolla. Mutta tänä päivänä sen vaikutukset näkyvät myös useissa sanoissa tai sanonnoissa ja niiden välillä voi löytää yllättäviäkin yhteyksiä. Kuten vaikkapa sanoille alkoholi ja kajal.
Lyhyt johdatus persialaisten sanontojen ja aforismien perusteisiin Aristoteleen kantapäässä keskiviikkona 25.7 kello 17.10 ja lauantaina 28.7 klo 10.35. Haastateltavana on professori Jaakko Hämeen- Anttila.
