Hyppää pääsisältöön

Suomi tanssi 1970- ja 80-luvun taitteessa diskon ja koneiden tahtiin

Laulaja EIni esiintyy Iltatähti-ohjelmassa 1981.
Eini esiintymässä Iltatähdessä vuonna 1981. Laulaja EIni esiintyy Iltatähti-ohjelmassa 1981. Kuva: Antero Tenhunen/ Yle Eini,Iltatähti,1981 (musiikkikappale),musiikki,musiikkiohjelmat

Suomeen 1970-luvun puolivälin jälkeen vastustamattomasti tullut diskomusiikki villitsi diskoteekeissä ja jukeboxeissa. Genren saapuminen synnytti uusia tähtiä ja myös kokeneemmat iskelmätähdet ottivat repertuaariinsa Keski-Euroopasta tulleita vaikutteita. Elävän arkiston koosteeseen on koottu tanssittavia ikihelmiä sekä harvinaisempia herkkuja 1970- ja 1980-luvulta.

Diskomusiikin kulta-aika synnytti suomalaisen iskelmämusiikin tähtitaivaalle lukuisia uusia tähtiä, jotka ovat jääneet iskelmähistoriaan diskoartisteina. Maailmalta tulleiden vaikutteiden myötä Suomessa omaksuttiin eurodiskon 1/8-poljento, jota oli helppo tanssia myös humpan ja tangon askelin.

Vuosikymmenen puolivälissä diskot ja diskomusiikki alkoivat yleistyä, ja melko nopeasti niitä alettiin myös kritisoida kaupallisuudesta ja keinotekoisuudesta. Diskomusiikin tahtilajin sanottiin olevan jopa vaarallinen sydämelle.

Yksi ensimmäisiä suomalaisia diskobiisejä on Toivo Kärjen säveltämä Liljankukka, joka päivitettiin vuonna 1977 ajalle tyylillisellä diskotaustalla. Päivi Kautto-Niemen esittämä kappale upposi suureen yleisöön ja se olikin 1970-luvun lopun iso hitti. Koostessa oleva versio esitettiin Jyväskylän Kesäkoivu-karnevaaleilla 1991.

Suomalaiseksi käännösdiskoleidiksi nousi debyyttisinglellään 17-vuotias Eini Orajärvi Baccara-hitillä Yes sir, alkaa polttaa, joka oli käännös espanjalaisen tyttö-duo Baccaran vuoden 1977 hitistä Yes Sir, I Can Boogie.

Ylellä esitetty Iltatähti-ohjelma ansioitui ohjelmillaan tavallistakin kirjavammalla artistikoostumuksellaan ja oli mukana esittelemässä myös tanssittavaa "kansainvälistä humppaa", kuten juontaja Mikko Alatalo sanoi Anneli Pasasen diskohtavasta iskelmästä Hääkarnevaalit. Vaikka Iltatähdessä esiteltiin ajan diskoartisteja kiitettävällä laajudella, sai musiikkityyli myös runsaasti kritiikkiä.

Diskon tahdit synnyttivät myös huumorimusiikkia, kun Hepskukkuu-sarjassa nähtiin hilpeä musiikkivideo NMKY-kappaleesta. Biisi on käännös Village People -yhtyeen menestyskappaleesta Y.M.C.A., joka nousi Suomen listaykköseksi tammikuussa 1979. Siitä ovat tehneet tulkintansa myös Tapani Kansa (Laulumme soi) ja Frederik (Miesstrippari).

Joulukuussa 1980 Iltatähti-ohjelmassa nähtiin merkittävä uuden aallon rockin ja diskopopin risteytys, kun iskelmätähtenä tunnettu Taiska tulkitsi Pelle Miljoona & 1980:n Tahdon rakastella sinua -hitin seksikkäissä trikoissaan go-go-tanssijoiden tukemana. Uutta aaltoa ja diskopoppia kuultiin myös Jimi Suménin futuristisemmalla No More Home Movies -videolla, joka esitettiin Tuubi-ohjelmassa tammikuussa 1981.

Vuonna 1980 ensisinglensä julkaissut Steel City oli ensimmäisiä diskomusiikkia soittaneita suomalaisia rockyhtyeitä. Englanninkielisen debyyttilevyn jälkeen syntynyt esikoisalbumi oli kokonaan suomenkielistä funktyylistä diskomusiikkia. Vuonna 1982 Steel City vaihtoi jälleen englannin kieleen. Yhtyeestä ei koskaan tullut erityisen tunnettua, mutta soolouralle lähtenyt laulusolisti Kaija Kokkola nousi 1990-luvulla megasuosioon Kaija Koona.

Syyskuussa 1981 Satu Pentikäisen versio Billy Oceanin ja The Nolan'sin Who's Gonna Rock You -kappaleesta esitettiin Iltatähdessä diskohtavin visuaalisin tehokeinoin. Suomeksi kappale kääntyi nimellä Tuus vähäsen lähemmäs.

Kansainväliset virtaukset muuttuivat kotimaiseen makuun sopivaksi ja finnhitsit saavat elektronisimpia sävyjä

Iskelmä sai 1980-luvulla uuden ulottuvuuden maailmalta tulleiden mausteiden kanssa. 1970-luvun iskelmätuotantoa oli vielä tehtailtu hulppein orkesteritaustoin, mutta 1980-luvulla isot yhtyeet korvautuivat rumpukoneilla ja syntetisoijilla. Rohkein konemusiikin kokeilija oli Jori Sivonen, joka kuitenkin samalla osasi läpikotaisin Suomi-iskelmän perinteen.

Kahdeksankymmentäluvulla myös eteläeurooppalainen disko alkoi vyöryä Suomen maaperälle. Yksi herkullisimpia ajan tuotoksia on Emilian eli Anne Luodon debyyttilevy Emilia, joka sisältää muun muassa alun perin italialaisen La Bellinin vuonna 1978 levyttämän diskokappaleen Satan in Love suomenkielisen cover-version. Italodiskoon taipuvan, sensuellisen vaarallisen kappaleen seiskatuumainen single lienee yksi kansainvälisesti etsityimpiä suomalaisia diskolevytyksiä. Emilian esitys Satan in Lovesta nähtiin Iltatähdessä lokakuussa vuonna 1981.

Meijussa on annos naapuritytön vilpittömyyttä ja tuoreen tulokkaan laskelmoimatonta viehätystä.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 1982.
Meiju Suvas Iltatähdessä 1980.
Meiju Suvas Iltatähdessä 1982. Meiju Suvas Iltatähdessä 1980. Kuva: Antero Tenhunen/ Yle Meiju Suvas,Iltatähti,1980 (musiikkialbumi)

Meiju Suvaksen raikas ja energinen debyyttilevy Meiju vuodelta 1982 esitteli kuulijoille koneellisempaa iskelmätuotantoa. Elävän arkiston koosteeseen valikoitui Yks kaks kokonaan -kappale, joka on alun perin alankomaalaisen Darlin'-yhtyeen single Chicago.

Uudella riisutulla ja kansainvälisellä soundilla luotiin muun muassa Kake Randelinin Avaa hakas -kappale, joka oli 80-luvun jukeboxien kestosuosikki ja Randelinin ponnahduslauta iskelmätaivaalle. Artikkelin näytteessä kappale kuullaan bändisovituksena vuonna 1983 esitetystä viihdeohjelmasta Laulu keväälle. Sivosen läheinen yhteistyökumppani oli sanoittaja Raul Reiman, jonka kanssa syntyi myös muun muassa Frederikin Titanic .

Iskelmälaulaja Frederik esiintyy EUroviisujen karsinnoissa 1981.
"Junttidiskon kuningas" Frederik Euroviisujen Suomen karsinnoissa 1981. Iskelmälaulaja Frederik esiintyy EUroviisujen karsinnoissa 1981. Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Frederik,Euroviisut,1981
Kappaleen alkutahdit, samoin kuin sanojen aihepiiri viittaa vahvasti itään ja tuovat elävästi mieleen nuo Siperian pakkaset täällä Suomessakin joku aika sitten.― Timo T.A. Mikkonen esittelee Natalia-kappaleen Hittimittarissa

Sivosen ja Reimanin tuotantoa oli myös Tarja Jykylän esittämä Natalie, josta muodostui pienimuotoinen tanssihitti vuonna 1985. Kappale kuultiin Hittimittari-ohjelmassa samana vuonna. Hittimittari kunnostautui muutenkin varsin kattavalla edustuksella uudempien varteenotettavien ja vähemmän varteenotettavien esittäjien valikoimalla. Jo Hittimittarin ensimmäinen juonto kiteytti ohjelmasarjan idean: kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi!

Myös Kikka luotti saundissaan konemaiseen ilmaisuun. Uransa alkutaipaleella Kikka pääsi näyttämään kykynsä Hittimittarissa vuonna 1986 kappaleellaan Edes yhden kerran.

Brittiläissyntyinen Caron Barnes ja singaporelainen Nisa Soraya muuttivat Suomeen 1980-luvun alussa ja toivat härmäläiseen tanssimusiikkiin kansainvälisiä sävyjä. Söndagsöppet-ohjelmassa vuonna 1986 Caron Barnes esitti debyyttilevyltään kappaleet Room Service ja Dreamer of the Night. Lavaperjantai-ohjelmassa vuonna 1984 kuultiin Nisa Sorayan haikea tanssipala Helsingissä sataa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.