Hyppää pääsisältöön

Suomi tanssi 1970- ja 80-luvun taitteessa diskon ja koneiden tahtiin

Laulaja EIni esiintyy Iltatähti-ohjelmassa 1981.
Eini esiintymässä Iltatähdessä vuonna 1981. Laulaja EIni esiintyy Iltatähti-ohjelmassa 1981. Kuva: Antero Tenhunen/ Yle Eini,Iltatähti,1981 (musiikkikappale),musiikki,musiikkiohjelmat

Suomeen 1970-luvun puolivälin jälkeen vastustamattomasti tullut diskomusiikki villitsi diskoteekeissä ja jukeboxeissa. Genren saapuminen synnytti uusia tähtiä ja myös kokeneemmat iskelmätähdet ottivat repertuaariinsa Keski-Euroopasta tulleita vaikutteita. Elävän arkiston koosteeseen on koottu tanssittavia ikihelmiä sekä harvinaisempia herkkuja 1970- ja 1980-luvulta.

Diskomusiikin kulta-aika synnytti suomalaisen iskelmämusiikin tähtitaivaalle lukuisia uusia tähtiä, jotka ovat jääneet iskelmähistoriaan diskoartisteina. Maailmalta tulleiden vaikutteiden myötä Suomessa omaksuttiin eurodiskon 1/8-poljento, jota oli helppo tanssia myös humpan ja tangon askelin.

Vuosikymmenen puolivälissä diskot ja diskomusiikki alkoivat yleistyä, ja melko nopeasti niitä alettiin myös kritisoida kaupallisuudesta ja keinotekoisuudesta. Diskomusiikin tahtilajin sanottiin olevan jopa vaarallinen sydämelle.

Yksi ensimmäisiä suomalaisia diskobiisejä on Toivo Kärjen säveltämä Liljankukka, joka päivitettiin vuonna 1977 ajalle tyylillisellä diskotaustalla. Päivi Kautto-Niemen esittämä kappale upposi suureen yleisöön ja se olikin 1970-luvun lopun iso hitti. Koostessa oleva versio esitettiin Jyväskylän Kesäkoivu-karnevaaleilla 1991.

Suomalaiseksi käännösdiskoleidiksi nousi debyyttisinglellään 17-vuotias Eini Orajärvi Baccara-hitillä Yes sir, alkaa polttaa, joka oli käännös espanjalaisen tyttö-duo Baccaran vuoden 1977 hitistä Yes Sir, I Can Boogie.

Ylellä esitetty Iltatähti-ohjelma ansioitui ohjelmillaan tavallistakin kirjavammalla artistikoostumuksellaan ja oli mukana esittelemässä myös tanssittavaa "kansainvälistä humppaa", kuten juontaja Mikko Alatalo sanoi Anneli Pasasen diskohtavasta iskelmästä Hääkarnevaalit. Vaikka Iltatähdessä esiteltiin ajan diskoartisteja kiitettävällä laajudella, sai musiikkityyli myös runsaasti kritiikkiä.

Diskon tahdit synnyttivät myös huumorimusiikkia, kun Hepskukkuu-sarjassa nähtiin hilpeä musiikkivideo NMKY-kappaleesta. Biisi on käännös Village People -yhtyeen menestyskappaleesta Y.M.C.A., joka nousi Suomen listaykköseksi tammikuussa 1979. Siitä ovat tehneet tulkintansa myös Tapani Kansa (Laulumme soi) ja Frederik (Miesstrippari).

Joulukuussa 1980 Iltatähti-ohjelmassa nähtiin merkittävä uuden aallon rockin ja diskopopin risteytys, kun iskelmätähtenä tunnettu Taiska tulkitsi Pelle Miljoona & 1980:n Tahdon rakastella sinua -hitin seksikkäissä trikoissaan go-go-tanssijoiden tukemana. Uutta aaltoa ja diskopoppia kuultiin myös Jimi Suménin futuristisemmalla No More Home Movies -videolla, joka esitettiin Tuubi-ohjelmassa tammikuussa 1981.

Vuonna 1980 ensisinglensä julkaissut Steel City oli ensimmäisiä diskomusiikkia soittaneita suomalaisia rockyhtyeitä. Englanninkielisen debyyttilevyn jälkeen syntynyt esikoisalbumi oli kokonaan suomenkielistä funktyylistä diskomusiikkia. Vuonna 1982 Steel City vaihtoi jälleen englannin kieleen. Yhtyeestä ei koskaan tullut erityisen tunnettua, mutta soolouralle lähtenyt laulusolisti Kaija Kokkola nousi 1990-luvulla megasuosioon Kaija Koona.

Syyskuussa 1981 Satu Pentikäisen versio Billy Oceanin ja The Nolan'sin Who's Gonna Rock You -kappaleesta esitettiin Iltatähdessä diskohtavin visuaalisin tehokeinoin. Suomeksi kappale kääntyi nimellä Tuus vähäsen lähemmäs.

Kansainväliset virtaukset muuttuivat kotimaiseen makuun sopivaksi ja finnhitsit saavat elektronisimpia sävyjä

Iskelmä sai 1980-luvulla uuden ulottuvuuden maailmalta tulleiden mausteiden kanssa. 1970-luvun iskelmätuotantoa oli vielä tehtailtu hulppein orkesteritaustoin, mutta 1980-luvulla isot yhtyeet korvautuivat rumpukoneilla ja syntetisoijilla. Rohkein konemusiikin kokeilija oli Jori Sivonen, joka kuitenkin samalla osasi läpikotaisin Suomi-iskelmän perinteen.

Kahdeksankymmentäluvulla myös eteläeurooppalainen disko alkoi vyöryä Suomen maaperälle. Yksi herkullisimpia ajan tuotoksia on Emilian eli Anne Luodon debyyttilevy Emilia, joka sisältää muun muassa alun perin italialaisen La Bellinin vuonna 1978 levyttämän diskokappaleen Satan in Love suomenkielisen cover-version. Italodiskoon taipuvan, sensuellisen vaarallisen kappaleen seiskatuumainen single lienee yksi kansainvälisesti etsityimpiä suomalaisia diskolevytyksiä. Emilian esitys Satan in Lovesta nähtiin Iltatähdessä lokakuussa vuonna 1981.

Meijussa on annos naapuritytön vilpittömyyttä ja tuoreen tulokkaan laskelmoimatonta viehätystä.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 1982.
Meiju Suvas Iltatähdessä 1980.
Meiju Suvas Iltatähdessä 1982. Meiju Suvas Iltatähdessä 1980. Kuva: Antero Tenhunen/ Yle Meiju Suvas,Iltatähti,1980 (musiikkialbumi)

Meiju Suvaksen raikas ja energinen debyyttilevy Meiju vuodelta 1982 esitteli kuulijoille koneellisempaa iskelmätuotantoa. Elävän arkiston koosteeseen valikoitui Yks kaks kokonaan -kappale, joka on alun perin alankomaalaisen Darlin'-yhtyeen single Chicago.

Uudella riisutulla ja kansainvälisellä soundilla luotiin muun muassa Kake Randelinin Avaa hakas -kappale, joka oli 80-luvun jukeboxien kestosuosikki ja Randelinin ponnahduslauta iskelmätaivaalle. Artikkelin näytteessä kappale kuullaan bändisovituksena vuonna 1983 esitetystä viihdeohjelmasta Laulu keväälle. Sivosen läheinen yhteistyökumppani oli sanoittaja Raul Reiman, jonka kanssa syntyi myös muun muassa Frederikin Titanic .

Iskelmälaulaja Frederik esiintyy EUroviisujen karsinnoissa 1981.
"Junttidiskon kuningas" Frederik Euroviisujen Suomen karsinnoissa 1981. Iskelmälaulaja Frederik esiintyy EUroviisujen karsinnoissa 1981. Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Frederik,Euroviisut,1981
Kappaleen alkutahdit, samoin kuin sanojen aihepiiri viittaa vahvasti itään ja tuovat elävästi mieleen nuo Siperian pakkaset täällä Suomessakin joku aika sitten.― Timo T.A. Mikkonen esittelee Natalia-kappaleen Hittimittarissa

Sivosen ja Reimanin tuotantoa oli myös Tarja Jykylän esittämä Natalie, josta muodostui pienimuotoinen tanssihitti vuonna 1985. Kappale kuultiin Hittimittari-ohjelmassa samana vuonna. Hittimittari kunnostautui muutenkin varsin kattavalla edustuksella uudempien varteenotettavien ja vähemmän varteenotettavien esittäjien valikoimalla. Jo Hittimittarin ensimmäinen juonto kiteytti ohjelmasarjan idean: kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi!

Myös Kikka luotti saundissaan konemaiseen ilmaisuun. Uransa alkutaipaleella Kikka pääsi näyttämään kykynsä Hittimittarissa vuonna 1986 kappaleellaan Edes yhden kerran.

Brittiläissyntyinen Caron Barnes ja singaporelainen Nisa Soraya muuttivat Suomeen 1980-luvun alussa ja toivat härmäläiseen tanssimusiikkiin kansainvälisiä sävyjä. Söndagsöppet-ohjelmassa vuonna 1986 Caron Barnes esitti debyyttilevyltään kappaleet Room Service ja Dreamer of the Night. Lavaperjantai-ohjelmassa vuonna 1984 kuultiin Nisa Sorayan haikea tanssipala Helsingissä sataa.

Kommentit
  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto