Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -palkinnon voittanut Lassi Hyvärinen osuu runoteoksessaan kissuuden ytimeen

Tanssiva karhu-palkinnon voittaja 2018 runoilija Lassi Hyvärinen
Lassi Hyvärinen Tanssiva karhu-palkinnon voittaja 2018 runoilija Lassi Hyvärinen Tanssiva karhu,Lassi Hyvärinen

Runoilijan suhde sanoihin on sekoitus puhumaan opettelevan pikkulapsen ja kielitieteilijän asennetta, sanoo Ylen Tanssiva karhu -palkinnon voittanut Lassi Hyvärinen. Hänen kokoelmansa Tuuli ja kissa saa erityisesti kiitosta kissarunoistaan.

Koskaan kissarunoja ei ole tehty sellaisella poeettisella herkkyydellä ja taidolla kuin mitä Lassi Hyvärinen nyt palkittavassa kokoelmassaan Tuuli ja kissa. Näin luonnehtii raati Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon tämän vuotista voittajaa.

Hyvärisen kodissa Tohmajärvellä runoilijan työtä tarkkailee kaksi oikeaa kissaa.

- Ne ovat olevaisia, joiden läsnäolon kyllä tuntee. Mutta teoksen kissojen sukulaiset löytyvät enemmänkin kirjallisuushistoriasta.

Monista kirjallisista kissoista hän nostaa erityisesti esiin George Herrimanin sarjakuvakatin Krazy Kat, ja kehuu kissaa kirjailijan työvälineenä.

- Kissan voi inhimillistää, mutta sitten se voi palata omaan kissuuteensa.

Runous voi muuttaa ihmistä paljon.

Lassi Hyvärinen sai Ylen arvostetun runopalkinnon kolmannesta teoksestaan. Mutta jo esikoisrunoilijana hän itsevarmasti tohti kirjoittaa runon nimeltä Oikea runo. Liioitellun romanttisessa runossa runon minä kulkee suruissa suin ja haluaa rakentaa saunan suvivainiolle. Kokoelmasta Riippuvat puutarhat vuodelta 2007 löytyy myös Hyvärisen ironiset näytteet siitä, millainen on Vaikea runo tai Käsitteellinen runo.

- Se oli sellaista runoudelle ominaisen ajattelun ja ilmaisun vapauden löytämisen aikaa. Kokeilin kaikkea mahdollista. Tuntui että noiden muutaman kuukauden aikana mikä tahansa kevytkin kokeilu kääntyi runoksi.

Toisessa kokoelmassa Keisarin tie runoteksti on taitettu visuaaliseksi leikiksi, ja on täynnä ristiriitoja. Teos voitti Kalevi Jäntin palkinnon 2012. Nyt palkittu Tuuli ja kissa on perinteisemmän näköistä, tarinallista runoutta. Hyvärinen on luonut oman anarkistisen miniatyyrimaailmansa.

Esikoiskirjasta on kulunut yli 10 vuotta. Paljon on muuttunut.

- Ehkä olen kotiutunut runouteen ja ylipäänsä taiteeseen. Runous voi muuttaa ihmistä paljon.

Hyvärinen hakee sanoja sille, miten runous on häntä muuttanut.

- Runouteen liittyy paljon hiljaista tietoa, jota on vaikea kuvailla. Kirjoittaminen vaikuttaa ajatteluun. Mieli etsii esimerkiksi eläviä mielikuvia ja yllättäviä mielleyhtymiä. Ennen kaikkea se etsii säkeitä ja lauseita. Suhde sanoihin on sekoitus puhumaan opettelevan pikkulapsen ja kielitieteilijän asennetta.

Runoteoksia Hyväriseltä on ilmestynyt harvakseltaan, mutta suhdettaan sanoihin hän on työstänyt julkisesti jo yli 10 vuotta blogissaan Herra Nutz. Tänä vuonna merkintöjä on kertynyt jo yli 100.

Se runous, jota etsin, on jotain, mitä en vielä tunne.

Kissa, Tuuli ja muut nyt palkitun runokirjan hahmot eivät löydy blogista, sillä kirja teoksena vaatii tekijältään erilaista keskittymistä.

- Blogiteksti lähtee yleensä kevyistä lähtökohdista, mutta voi kääntyä odottamattomiin suuntiin. Samalla blogin julkinen luonne ohjaa lopuksi viimeistelemään tekstin.

Millaisia tavoitteita Lassi Hyvärisellä on runoilijana?

- Se runous, jota etsin, on jotain, mitä en vielä tunne.

Lue täältä Lassi Hyvärisen haastattelu palkitusta teoksesta Tuuli ja Kissa.

Ylen Tanssiva karhu ja Kääntäjäkarhu 2018

Yleisradion vuoden 2018 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty 4.7. Lassi Hyväriselle kokoelmasta Tuuli ja kissa. Kääntäjäkarhun sai Kaisa Ahvenjärvi saamelaisrunouden antologiasta Tuulisolmut.

Tässä raadin perustelut:

Tanssiva karhu: Lassi Hyvärinen: Tuuli ja kissa

Kissoilla on ikiajat ollut korkeakirjallinen roolinsa niin runossa kuin proosassakin. Nyt - kissavideoiden aikakautena- on ilahduttavaa saada päivitys tähän oikukkaseen traditioon, jolla on kissojen tavoin yhdeksän elämää.

Lassi Hyvärisen tasamittaisiin säkeisiin asetellut kissarunot ovat päältä katsoen hallittuja, mutta riveillä ja niiden väleissä kohtaamme anarkistisen miniatyyrimaailman, jota hallinnoivat sellaiset henkilöt kuin tuuli, kissa, mehiläistarhuri ja nainen sipulinvarsihameessa.

Tuulen ja Kissan maailmaa voi sanoa absurdiksi tai sen toimivan unen logiikalla, mutta siellä missä lukija tuntee kulkevansa hämärissä, kissa näkee tarkasti ja runo piirtyy yllättävin ja itsestään selvin kuvin. Poeettisen kuvittelun resurssit saavat lukijan haukkomaan henkeä.

Tuuli ja kissa on mielikuvituksen runoutta, joka ei nosta aiheitaan ainakaan ilmitasolla tästä päivästä, mutta tulee kertoneeksi siitäkin kaiken keskeisen. Teoksen kuriton faabeli kasvattaa huomaamatta suuria teemoja ystävyydestä ja luonnon tilasta.

Koskaan kissarunoja ei ole tehty sellaisella poeettisella herkkyydellä ja taidolla kuin mitä Lassi Hyvärinen nyt palkittavassa kokoelmassaan Tuuli ja Kissa.

Kääntäjäkarhu: Kaisa Ahvenjärvi: Tuulisolmut

Kaisa Ahvenjärven toimittama ja suomentama Tuulisolmut esittelee ansiokkaasti saamelaista nykyrunoutta. Se on katsaus neljän norjansaamelaisen runouden uudistajan, Hege Sirin, Rawdna Carita Eiran, Irene Larsenin ja Sigbjørn Skådenin tuotantoon.

Kukin runoilija saa teoksessa laajan ja keskittyneen osastonsa, joiden kautta piirtyy kuva saamelaisesta runoudesta moniääisenä ja korkealaatuisena.

Runoissa on merkitsevää nykyhetken ja menneen erityinen yhtäaikaisuus, kun vaikkapa poronhoitokultturin perinteet saavat rinnalleen internetkielen tai Shakespearen aikaiset runomitat.

Keskeisin ja riipaisevin teema runoissa on suhde menetettyyn äidinkieleen. Vielä 1970-luvulle asti saamelaiset eivät saaneet kouluissa käyttää muuta kuin valtakieltä ja jopa välitunneilla oman kielen puhuminen oli kiellettyä.

Kaisa Ahvenjärven taidokkaasti suomenkielelle kirjoittama saamelainen nykyrunous on runokulttuuriamme rikastava teko ja saa toivomaan, että saamme jatkossakin lukea merkittävää saamelaista runoutta suomeksi.

Palkintoraadin jäsenet:

Puheenjohtajana kirjailija/dramaturgi Jukka Viikilä, Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä/tuottaja Erja Manto.

Vuonna 1994 perustettu Tanssiva karhu -palkinto jaettiin 4.7.2018 Kajaanin runoviikolla. Tanssivan karhun palkintosumma on 4000 euroa, Kääntäjäkarhun 1500 euroa.

Lue lisää:

Kääntäjäkarhun voittaja 2018

Poronhoidosta deittichattiin - Kääntäjäkarhulla palkittu Kaisa Ahvenjärven kokoama runoteos avaa nykysaamelaisuuden solmuja suomeksi

Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon saanut suomentaja Kaisa Ahvenjärvi uskoo, että runous voi olla someräyhäämiseen verrattuna hiljainen kuiskauspuheenvuoro saamelaisuudesta.

Kommentit
  • Onko videopelaaminen Suomen seuraava menestystarina?

    Kilpapelaaja harjoittelee kuin kuka tahansa urheilija.

    Ilouutinen viikonlopputurnauksiin kyllästyneille futismammoille ja jääkiekkovarustekassien alle rusentuville lätkäfaijoille: myös videopelien räiskiminen on urheilua, jossa voi edetä ammattilaisuralle asti.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Avaruusromua: Musiikkia kokemuksista ja muistoista

    Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista?

    Millaista on elää maailmassa, joka aiheuttaa voimattomuuden tunnetta ja huolta? Millaista on elää vaaran ja uhan keskellä? Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista? Entä jos nuo muistot ovat surullisia ja traagisia, tai eivät ainakaan yksinomaan aurinkoisia? Juha-Matti Rautiainen sanoo albuminsa olevan kunnianosoitus yksilön persoonan ikuiselle koskemattomuudelle ympäröivän yhteiskunnan vainoista huolimatta. Musiikki on yhteinen ja vapaa tila kaikille tunteille. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri