Hyppää pääsisältöön

Musta hurmio – kolmiodraama epätoivon saarella

Pieni, eristynyt, toisiaan tarkkaileva yhteisö, jonka pinnan alla kuohuu. Pitkiä, kaipaavia katseita, jotka puhuvat paljon. Harmonian illuusio räjähtää, kun saarelle saapuu puutarhuri Joel (Markku Toikka), jonka taustat ovat hämärän peitossa.

Vuonna 1984 ilmestynyt Musta hurmio perustuu Toivo Pekkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1939. Tapio Suominen sovitti elokuvaksi Pekkasen traagisen kuvauksen kielletystä rakkaudesta. Heikki Valpolan musiikki korostaa saariyhteisön painostavaa ilmapiiriä.

"Se saattaa olla joku rikollinen, joka piileskelee täällä saaressa", mummot pohtivat, mutta palkatta puutarhurintöitä tekevä Joel ei pakene lain kouraa vaan kaupungin tehtaita. Arvoituksellinen puutarhuri kiinnittää paikallisen naisen (Anneli Ranta) huomion. Nainen on kuitenkin naimisissa Matti Renkosen (Heikki Määttänen) kanssa. Vaimoa taas on silmäillyt kauppias (Paavo Pentikäinen). Hän tarjoaa Joelille palkallisia töitä puutarhan rakentamisessa.

Puutarhuria ja Renkosen vaimoa tarkkaillaan Musta hurmio -elokuvassa
Kauppias tarkkailee Joelia ja Renkosen vaimoa. Puutarhuria ja Renkosen vaimoa tarkkaillaan Musta hurmio -elokuvassa Kuva: Yle kuvanauha Tapio Suominen,Markku Toikka,Anneli Ranta,Musta hurmio
Paavo Pentikäisen esittämä kauppias tarkkailee kiellettyä rakkautta
Paavo Pentikäinen tulkitsee mustasukkaista kauppiasta. Paavo Pentikäisen esittämä kauppias tarkkailee kiellettyä rakkautta Kuva: Yle kuvanauha Paavo Pentikäinen,Musta hurmio

Puutarhurin, Renkosen vaimon ja kauppiaan välille muodostuu hiljainen kolmiodraama. Renkosen vaimo ja kauppias elävät molemmat onnettomassa liitossa; Renkonen sivuuttaa puolisonsa ja viettää iltansa juopotellen. Hänen elämäänsä tulee käänne, kun työnteoksi äityneestä korttipeli-illasta seuraa kohtalokas sirkkelionnettomuus. Sen jälkeen työnteko sahalla saa jäädä.

Juoppo-Renkonen on kuitenkin muuttunut mies. Hän perustaa nuorisoseuran, joka kokoontuu lukemaan näytelmiä ja runoutta. Renkonen kerää ympärilleen innokkaiden seuraajien joukon, mutta yhteisön ahdasmielisemmät jäsenet eivät katso toimintaa hyvällä. Lauluista, runoista ja näytelmistä tulee Renkosen aseita; "Niillä me kivitetään tämän kylän asukkaat hereille."

Kukaan ei voi ottaa pois sitä, mitä meillä on.
Musta hurmio -elokuvan Matti Renkosen vaimo ikkunan edessä.
Matti Renkosen vaimo (Anneli Ranta). Musta hurmio -elokuvan Matti Renkosen vaimo ikkunan edessä. Kuva: Yle kuvanauha Anneli Ranta,Musta hurmio
Renkonen ja Joel istuvat kallioilla Musta hurmio -elokuvassa.
Renkonen ja puutarhuri Joel. Renkonen ja Joel istuvat kallioilla Musta hurmio -elokuvassa. Kuva: Yle kuvanauha Markku Toikka,Heikki Määttänen

Kun Matti keskittyy runoihin, hänen vaimonsa ja Joelin välille kehittyy suhde. Mustasukkainen kauppias tarkkailee kiellettyä rakkautta salaa. Paavo Pentikäinen viestii pitkillä hiljaisuuksilla ja merkitsevillä katseilla. Ilmassa on sähköä, kun kauppias tuijottaa kadehtimaansa Joelia, vapaata sielua. Kauppiaan hahmo toi Pentikäiselle parhaan miespääosan Jussi-palkinnon.

Kauppias saa esimiesasemallaan otteen Joelista ja alkaa kiusata häntä vihjailuilla ja raskaalla työtaakalla. Vaikka puutarhurille on luvattu kunnon palkka, kylän mummot tietävät, että ruokakin tarjoillaan miehelle nyt koirankupista. "Kukaan ei voi ottaa pois sitä, mitä meillä on", Renkosen vaimo toteaa, mutta onni saarella on lyhytaikaista.

Musta hurmio on katsottavissa Areenassa 5.7.2018 lähtien 12 kuukauden ajan.

Mustan hurmion tekijät

Näyttelijät:
Markku Toikka: Joel
Heikki Määttänen: Matti Renkonen
Anneli Ranta: Renkosen vaimo
Paavo Pentikäinen: Kauppias
Anja Pohjola: Kauppiaan vaimo
Sulevi Peltola: Suutari Javanainen

Tekijät:
Ohjaus, käsikirjoitus: Tapio Suominen
Kuvaus: Jouko Paavonen
Äänitys: Toivo Vilkkula
Lavastus: Reijo Puttonen
Puvustus: Mirja Traat
Leikkaus: Juhani Simonen
Musiikki: Heikki Valpola

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.