Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Internet muutti maailman radikaalisti – Nyt on ruoan vuoro

Nainen syö voileipää.
Nainen syö voileipää. Kuva: Unsplash ruoka,nainen,syöminen

Ennen internettiä oli vaikea kuvitella maailmaa sen kanssa. Samalla tavalla on lähes mahdotonta kuvitella, miltä maailma näyttää, kun elintarviketalous mullistuu, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan.

Takana pitkä päivä ja edessä marketin hevi-osasto. Silmässä kuiva tuijotus ja päässä tyhjää. Pitäisi tehdä hyviä valintoja itselle ja ympäristölle. Mieli huutaa pakastepitsaa. Internet on helpottanut arkea järisyttävällä tavalla muutamassa kymmenessä vuodessa. Miksi ruokaostosten tekeminen on jämähtänyt paikoilleen?

Disruptio on nopea muutos pelisäännöissä. Uusi teknologia, tuote tai liiketoimintamalli voi kääntää kaiken ympäri. Instagramin jälkeen harva käyttää filmiä, tennarit ostetaan nyt verkkokaupasta ja hammasimplantit tehdään 3D-tulostamalla. Samat teknologiat disruptoivat seuravaksi ruokaa: uudet tuotteet syrjäyttävät vanhat, digitaaliset alustat syrjäyttävät marketin ja yksilölliset tuotteet syrjäyttävät massatuotannon.

Kuvitellaan yksi kerrallaan.

1. Kauramaidosta tulee ruoan instagram

Instagram syrjäytti filmin, vaikka itse tuote on ihan erilainen. Digikamera yksin ei riittänyt. Tarvittiin internet ja sosiaalinen media, jossa kuvia pystyi jakamaan. Yhdessä ne mahdollistavat kokemusten tallentamisen ja jakamisen samalla tavalla kuin paperinen valokuva. Mutta vähän paremmin.

Kasvipohjaiset maitotuotteet ovat jo arkea. Kahvin sekaan on aivan sama lorauttaa kauramaitoa, mutta juustoksi se ei vielä taivu. Seuraavaksi biotekniikka tuottaa ne viimeiset puuttuvat osat, maidon proteiinit, ilman lehmää. Pian nähdään uusia tuotteita, jotka ajavat lehmästä lypsetyn maidon asian täydellisesti. Kun uusi juusto on vähän parempi minulle, lehmälle ja ympäristölle, ei ole enää mitään syytä ostaa sitä vanhaa.

vaahdotettua maitoa lasissa
vaahdotettua maitoa lasissa Kuva: Unsplash / Frank Luca Yle Tiede

Uudet tuotteet eivät ole keinotekoisia versioista vanhasta. Digikuva ei ole keinokuva, eikä uusi maito ole keinomaitoa. Ne ovat jotain parempaa ja usein monikäyttöisempää. Amerikkalainen Beyond Meat tekee kasveista jauhelihaa, jota ei enää myydä tofunurkassa vaan jauhelihahyllyssä. Sitä myydään paljon - ja tästä kesästä lähtien myös Euroopassa.

2. Verkkokauppa on enemmän kuin kauppa verkossa

Zalando tarjoaa paljon isomman valikoiman kuin kivijalan kenkäkauppa. Siellä on tosi erikoisiakin juttuja. Verkossa voin määritellä, mitkä tuotteet haluan nähdä: kengät, tennarit, oranssi, koko 43, hinta 50-80€. Valitseminen on heti helpompaa. Seuraavalla kerralla näen heti asiat, jotka kiinnostavat. Verkkokauppa poistaa myös välikäsiä. Halvemmasta tuotteesta voi jäädä tuottajalle isompi siivu.

Kahden ketjun maassa kaupoilla on tieto jokaisesta banaanista, jonka olen koskaan ostanut. Silti joka ikinen kerta joudun valitsemaan ostokseni uudelleen kaikkien tuotteiden joukosta ja jokainen allergikko joutuu tihrustamaan satoja tuoteselosteita. Nyt tieto helpottaa hyllyjen täyttämistä, mutta ei valintojen tekemistä.

ostoskärryjä
ostoskärryjä Kuva: Unsplash / Ali Yahua Yle Tiede

Jokainen meistä tekee yli 220 ruokaan liittyvää valintaa joka päivä. Melkein kaikki tiedostamatta. Kun katsoo keskimäärin ylipainoista suomalaista ja ruoasta ympäristölle aiheutuvaa harmia, on aivan selvää, ettei valinnat oikein onnistu. Digitaalinen alusta yhdistelee tietoja sinusta ja tuotteista ja palvelee jokaista yksilöllisesti. Se pystyy pitämään parempaa huolta ja vähentämään huolia.

3. Ruoan 3D-tulostaminen ei ole pelkkää koristelua

3D-tulostaminen ja digitaalinen valmistaminen ovat jo rutiinia monella teollisuuden alalla. Ennen oli halpaa tuottaa massoittain identtisiä tuotteita ja niiden oli parempi sopia kaikille. Nyt jokainen tuote voi olla erilainen, eikä niitä tarvitse valmistaa yhdessä tehtaassa.

Adidas ja Nike 3D-tulostavat tennareita jo nyt. Ei enää jossain Aasiassa valmistettujen tossujen kokeilua! Nyt kenkä voidaan tulostaa liikkeessä omaan jalkaan sopivaksi. Ajattele rautakaupan maalihyllyä. Pelkkää valkoista. Se Amaretton ruskea sekoitetaan vasta pitkän väriliuskojen tuijottelun jälkeen. Saat oikean sävyn, eikä maalitehtaan tarvitse tehdä kaikkia värejä happanemaan hyllyyn.

Miltä näyttää marketti, kun sama tehdään jogurtille? VTT:llä rakennetaan jo automaattia, joka tulostaa juuri sinulle sopivan välipalan. Sopivasti proteiinia, rasvoja, kuituja ja D-vitamiinia.

smoothie-bowleja lasissa
smoothie-bowleja lasissa Kuva: Unsplash / Brooke Lark Yle Tiede

Ruokaympyrä ja yhdenlautasentaktiikka ovat eilistä. Kohta lounasravintolassa on robotti, joka kasaa annoksen kaikkien taiteen ja tieteen sääntöjen mukaan - jokaiselle sopivasti. Tiedot se kerää aktivisuusrannekkeesta ja iholla kulkevista sensoreista, DNA:sta, terveystietokannoista ja eilisen twiiteistä. Oikeaa ruokaa, oikealle ihmiselle ja oikeaan aikaan. Vähemmän hävikkiä ja vähemmän huonoja valintoja.

Ruoka on nyt kypsä muutoksille

Meillä on edessä valtavia ongelmia sekä ympäristön että väestön terveyden kanssa. Aina välillä ne tuntuvat ylivoimaisen suurilta. Joskus ainoa tapa voittaa on muuttaa sääntöjä. Tarvitaan fiksuja disruptioita!

Disruptiot tuntuvat äkillisiltä, mutta usein ne ovat vain odottaneet tapahtumistaan. Digikamera keksittiin jo 70-luvulla ja 3D-tulostaminen samoihin aikoihin. Internet oli olemassa jo kauan ennen Zalandoa. Isot muutokset tapahtuvat kuitenkin vasta, kun kaikki osat ovat kohdallaan. Ja sitten ne tapahtuvat yllättävän nopeasti. Disruptioita tapahtuu nyt joka suunnassa: pankkipalveluissa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Myös ruoka on nyt kypsä muutoksille.

Vähän vähemmän väsyneinä hetkinä nautin ruokakaupoista. Hyllyjä tuijotellessa on kiehtovaa ajatella, että tämä kaikki on kymmenen vuoden päästä jo historiaa. Arkiostokset tehdään verkossa ilman päättämisen tuskaa. Toivottavasti kaupasta on tullut paikka jossa, inspiroidutaan ja maistellaan uusia elämyksiä. Ehkä siellä kohdataan ihmisiä ja hymyillään enemmän.

biotekniikan tohtori Lauri Reuter
Biotekniikan tohtori Lauri Reuter biotekniikan tohtori Lauri Reuter Kuva: Anna Autio Yle Tiede

Kirjoittaja: Lauri Reuter

Biotekniikan tohtori ja disruptiivisten teknologioiden erikoisasiantuntija Lauri Reuter visioi tulevaisuutta, jossa ruoka voidaan tuottaa ympäristöä vahingoittamatta sekä tällä planeetalla että seuraavalla. Lauri pitää jalkansa maassa hoitamalla mehiläisiä Helsingin keskustassa.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Tule mukaan kokeilemaan Ylen tiedekirjettä!

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.