Hyppää pääsisältöön

Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

Rabbi Simon Livson pihalla
Rabbi Simon Livson Rabbi Simon Livson pihalla Kuva: Lisa Enckell Simon Livson,Kuusi kuvaa

New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven Suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Hänen näkemyksensä mukaan se onnistuu hyvin siksi, että hänellä on viisas vaimo.

Simon Livson on Suomen ylirabbiini eli käytännössä sekä Helsingin että Turun juutalaisten seurakuntien ainoa rabbi. Seurakuntien tehtävät pitävät hänet kiireisenä, mutta aikaa pitää jäädä myös perheelle, neljälle lapselle ja lääkärivaimolle.

Varhaislapsuus Välimeren ilmastossa makuineen ja hajuineen

Simon Livson syntyi Israelissa 1980 luvun alussa. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet maahan aikaisemmin. Varhaislapsuus kului Välimeren ilmastossa makuineen ja hajuineen. Isä Ariel unelmoi kuitenkin elämästä maaseudulla, sillä hän halusi viljellä maata. Niinpä perhe muutti takaisin Suomeen ja löysi Savosta paikan jossa toteuttaa unelmia.

Perhe Livsonin uusi koti löytyi Korpijärven kylästä Lapinlahdelta Pohjois-Savosta. Siellä Simon Livson aloitti suomen kieltä osaamattomana koulunsa. Pian kuitenkin heprea vaihtui savon kieleen ja lapsuuden elämä asettui uomilleen. Lomamökkien vuokraus, hevostallit ja luomuviljely työllistivät vähitellen perheen. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan ja armeijapalveluksen suoritettuaan Simon päätyi opiskelemaan, omasta mielestä yleishyödyllistä liiketaloutta.

Kiinnostus juutalaisuuteen uskontona ja filosofiana heräsi Helsingissä

Livsonin perheellä ja suvulla on juutalainen tausta, mutta se ei nuoressa Simonissa herättänyt sen suurempia intohimoja. Vasta kun hän Helsingissä tutustui Yhdysvalloista Suomeen muuttaneeseen rabbiin ja hänen perheeseensä, joka eli juutalaisuutta arjessaan, häntä alkoi kiinnostaa myös juutalaisuus uskontona ja filosofiana. Ystäväperhe edusti ultraortodoksista Chabad Lubavitch -suuntausta.

Simon Livson alkoi opiskella juutalaista uskontoa ja luki sen lakia koskevia kirjoja.Tämä huomattiin myös juutalaisessa seurakunnassa. Liiketalousopintojen päätyttyä synagogan portilla vartijana työskennelleeltä Livsonilta kysyttiin, haluaisiko hän jatkaa opiskelua ja opiskella seurakunnan tuella rabbiksi Israelissa. Koska vastaus oli myönteinen alkoi matka juutalaisuuden ytimeen.

Rabbi-koulut Israelissa ja Yhdysvalloissa antoivat eväät työhön

Ensin hän vietti neljä vuotta opiskelujen parissa Israelissa, hyvin tiukassa päivärytmissä. Rabbi-koulussa opiskelu ja vapaa-aika olivat lähes tunnin tarkkuudella ohjelmoituja. Sen jälkeen seurasi parin vuoden opinnot Yhdysvalloissa. Siellä Simonin oma perspektiivi juutalaisuuteen laajeni ja mm. paljon psykologiaa sisältäneiden opintojen myötä hänen kykynsä kohdata erilaisia ihmisiä syveni. Oman elämän läpikäyminen ryhmäpsykoanalyysissa antoi myös välineitä ymmärtää omaa elämää.

Kipa-päähine kertoo halusta elää käskyjen mukaista elämää

Juutalaisuus avautui opintojen myötä. Tänä päivänä rabbina Simon Livson haluaa yhä syvemmin ymmärtää Jumalan totuutta ja sitä miten tehdään hyvää toisille ihmisille. Kipa-päähine muistuttaa häntä että juutalaisuus perimmältään tarkoittaa sitä, että elää Jumalan käskyjen mukaista elämää.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen Turan tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen Turan tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

  • ”Jos Akseli Gallen-Kallela eläisi, hän maalaisi Teidät”, sanoi rouva Aivi Sirén Ruoveden taiteilijakodissa, kun Esa Kallion tuohihatussaan näki

    Kotiseutuhistorian tuntija Esa Kallio vaalii vanhoja taloja.

    Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa hän on vieraillut usein. Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.

  • Suvi-Anne Siimekseltä!

    Kesäkuun vieraana Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes

    Miltä näyttää työeläkejärjestelmämme kestävyys? Entä mikä tekee Suvi-Anne Siimekselle kesän?

  • Työt Euroopan juutalaisten historia- ja holocaust-museoiden parissa pitävät professori Rainer Mahlamäen kiireisenä

    Arkkitehtuurin professori rakastaa monipuolista työtään.

    Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Viime vuosien mielenkiintoiset kansainväliset työt Euroopan juutalaisten historian ja holocaust museoiden myötä pitävät hänet kiireisenä.