Hyppää pääsisältöön

Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

Perhe telltailee vesisateella.
Perhe telltailee vesisateella. Kuva: Dean Mitchell sade,leirielämä,perhe,kesä,loma

Säällä on iso vaikutus käyttäytymiseemme ja mielialaamme. Parhaimmillaan se saa meidät pursumaan energiaa, ja huonoimmillaan aiheuttaa jopa terveyshaittoja. Toiset kokevat päänsärkyä ukkosella, toisilla taas matalapaine ja kylmä sää aiheuttavat särkyjä.

Sään aiheuttamista terveyshaitoista ei ole kuitenkaan tutkimusnäyttöä, joka kertoisi ilmiön syy-seuraussuhteesta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Ihmiset, joilla on särkyjä ja kipuja, ovat kokeneet oireiden pahentuvan huonon sään aikana. Näitä on yritetty selvittää, mutta vaikutukset eivät ole niin selviä, että niistä voisi vetää johtopäätöksiä. Ihmisten kokemukset ovat kuitenkin todellisia, Partonen sanoo.

Useimmille meille pohjoisen asukkaille sään aiheuttamat terveyshaitat ovat lieviä. Olemme itse asiassa sopeutuneet erityisen hyvin valoisiin kesiin ja pimeään talvijaksoon. Lisäksi mukaudumme nopeisiin valon määrän ja lämpötilan vaihteluihin. Tutkimusten mukaan sisäisestä kellostamme löytyy enemmän joustoa kuin vaikkapa päiväntasaajalla asuvilta ihmisiltä. Aivojemme sisäinen kello ohjaa vuorokausirytmiämme.

– Mitä kauemmaksi päiväntasaajalta tullaan, sitä pidempi ihmisen sisäinen vuorokausi näyttäisi olevan. Pohjoisessa asuvilta ihmisiltä löytyy sisäisestä kellosta enemmän reagointikykyä ja joustovaraa, jos valon määrä tai lämpötila muuttuvat nopeasti, Partonen sanoo.

Toisaalta joustovara ei riitä loputtomiin ja pohjoisessa kärsitään eniten pimeiden talvien aiheuttamista oireista. Tutkimusten mukaan jopa 30–40 prosenttia suomalaisista aikuisista kärsii voimakkaista kaamosoireista.

– Sisäisen kellon jätättäminen tekee unesta kevyempää talvella, kun aamut ovat pimeitä, Partonen sanoo.

Aurinkoisella säällä on tutkimuksissa huomattu olevan vireystilaa nostava vaikutus.

Kesällä uni voi periaatteessa olla parempaa kuin talvella, jos valoisat illat ja yöt tai korkea lämpötila eivät pääse häiritsemään unta.

– Kun valo tulee verkkokalvon kautta silmänpohjaan, se ärsyttää hermosoluja, jotka kulkevat talamus-nimiselle aivoalueelle vaikuttaen siellä vireystilaa sääteleviin hermosoluihin. Valo nostaa välittömästi vireystilaa. Kun tullaan sisälle, virkistävä vaikutus lähtee pois valon määrän vähentyessä, Partonen kuvailee.

Valolla on vaikutusta myös unen laatuun. Kun perättäisinä päivinä auringonvaloa tulee silmiin aamupäivän aikana, se tahdistaa sisäistä kelloa. Tällöin uni on syvempää eikä siinä ole yhtä paljon katkoja. Kesällä uni on siis periaatteessa parempaa kuin talvella, jos valoisat illat ja yöt tai korkea lämpötila eivät pääse häiritsemään unta.

Säällä on selviä vaikutuksia mieleen

Lapsi katsoo sateisella säällä ikkunasta ulos.
Lapsi katsoo sateisella säällä ikkunasta ulos. Kuva: Pixabay Lapsi,sade,sää,kesä

Säätilalla on Partosen mukaan selviä psykologisia vaikutuksia:

– Yleensä lämpimät päivät koetaan miellyttäviksi ja omaa oloa kohentaviksi.

– Tutkimuksissa on huomattu, että ihmisistä tulee jonkin verran aktiivisempia ja sosiaalisempia kesää kohti tultaessa. Ihmiset hakeutuvat herkemmin kotoa pois ja viettävät aikaa enemmän muiden ihmisten seurassa, hän sanoo.

Jokainen reagoi säähän kuitenkin yksilöllisesti. Joillekin keväällä lisääntyvä auringonpaiste talven jälkeen saattaa tuottaa rauhattoman olon. Useimmilla elimistö sopeutuu valon määrän lisääntymiseen, mutta joillakin levottomuus jatkuu läpi kesän, jolloin olo ei tunnu miellyttävältä.

Suomen kesäsää on ihanteellinen terveydelle

Mies ja lapsi kävelevät sateenvarjojen alla sateisessa puistossa.
Mies ja lapsi kävelevät sateenvarjojen alla sateisessa puistossa. Kuva: Pixabay sade,Sateenvarjo,kävely,puistot

Moni haaveilee kuumista kesähelteistä, mutta Partonen muistuttaa, ettei kovin pitkä hellejakso ole terveydelle hyväksi.

– Jos lämpötila on pitkään yli 20 asteen, myös yöaikaan, se rasittaa elimistöä. Pitkät helleaallot voivat aiheuttaa kuolemia sydän- ja verisuonisairaille, sanoo Partonen.

Sama vaikutus on liian kylmällä säällä. Jos ulkona on pitkään pakkasta tai sisätiloissa jatkuvasti alle 10 astetta, elimistö rasittuu.

Vaikka moni kiroaa Suomen surullisenkuuluisaa kesäsäätä, on se Partosen mukaan ihanteellinen ihmiselle, jos vain sateet pysyvät poissa.

– Ihmisen terveydelle optimaalinen sää on, kun päivällä on lämpöä 15–20 astetta auringonpaisteessa eikä tuule liian kovaa, ja yöllä on viileämpää, Partonen sanoo.

Sattuiko sadesää? Näin nautit kesästä huonollakin säällä

1. Vietä aikaa hyvässä seurassa. Hyvien tyyppien kanssa juttu luistaa ja vie ajatukset pois huonosta säästä.

2. Ota iisisti. Katso elokuvia, lämmitä sauna ja kokkaa hyvää ruokaa. Sateisena päivänä on myös hyvä sauma nukkua kertyneet univelat pois.

3. Ulkoile säästä riippumatta. Vedä sadekamppeet päälle ja lähde ulkoilemaan, vaikka olisi huono sää. Ulkona liikkuminen kohottaa mielialaa ja antaa hyvän olon, satoi tai paistoi.

4. Tee niitä asioita, joita ei aurinkoisella säällä tule tehtyä. Siivoa koti, järjestä vaatekaappi tai tartu johonkin ikuisuusprojektiin. Huonolla säällä on mahdollisuus tehdä erilaisia asioita kuin hyvällä. Lähde teatteriin, museoon tai tee kirpputorikierros.

  • Akuutin kysely: Riitelevät lapset latistavat lomafiiliksen

    Kesälomassa ärsyttävät eniten riitelevät lapset.

    Ihana, kamala kesäloma! Vaikka lomaa usein odotetaan kuin kuuta nousevaa, saattaa se myös kuormittaa ja nostaa pintaan kielteisiä tunteita. Akuutin kyselyn mukaan suomalaisia ärsyttävät lomailussa eniten riitelevät lapset, loman vähyys ja huono sää.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.