Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: "Mä menin sairaalaan, mut ilmoittauduin sisään kuolleena."

Maarit Tastulan haastattelema Finlandia-kirjailija Juha Hurme kuvailee psykoosiin vajonnutta mielenmaisemaa, suljetulla osastolla vietettyä kuukautta ja sitä seurannutta puolen vuoden vakavaa masennusta. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

Juuri minulle piti käydä näin.

“Tilanne oli sellanen, että mä rupesin näkemään omituisia asioita, siis ihan harhoja, joita mä en voinu järjellä enää selittää”, Juha Hurme avaa loppusyksyllä 2009 äkillisesti alkaneita oireitaan ja jatkaa: “Ja sitten tähän liitty tällanen suunnattoman suuri ahdistus, joka sai tämmösii fyysisiä muotoja kuin kuvotuksen muoto.”

Myös pystyssä pysyminen oli hankalaa. Pää tuntui laajenevan äkillisesti ja sitten taas supistuvan. Arkirutiineihin pakeneminen oli mahdotonta. “Mä tavallaan ymmärsin, että nyt mun henkisiä rakenteita luhistuu ja jyrkästi”, Hurme summaa.

Seuraavana aamuna Hurme käveli Kallion kodistaan Auroran sairaalaan ja oli perille päästyään täysin vakuuttunut olevansa kuollut. Manala otti mielisairaalan muodon, kun psykoosidiagnoosin saanut ohjaaja-kirjailija suljettiin suljetulle osastolle.

Psykoosi puhkesi Hurmeen äidin sairastuttua ja päättyi tämän kuolinhetkeen. “Mä lähdin sellaselle tietynlaiselle saattoretkelle äitini perässä ja meinasin mennä mukana."

Oman sairastumisensa Hurme kokee olleen “mielen takakomeroissa” käsittelemättöminä lymynneiden asioiden väistämätöntä seurausta. “Ellei tota noin hurjaa rysäystä olis tapahtunu, niin jollakin tavalla mä potisin tätä asiaa."

Psyykelääkkeet on huipputeknologian saavutuksia ja ne on ihan valtavasti perässä ihmisen monimutkaisuudesta.

“Hulluudesta” kirjan ja näytelmän kirjoittanut Hurme vetää jyrkän rajan teatterin ja todellisuuden välille. “Suljettu osasto on kohtalokas ja hyvin traaginen paikka.” Potilas lääkitään kiltiksi zombieksi ja tainnutetaan sänkyyn. "Se on musta se hoidonkuva", Hurme toteaa, mutta kertoo arvostavansa hoitajia, jotka “sankarillisesti tekevät minkä voivat”.

Suljetun osaston potilasjoukkiota Hurme luonnehtii rikkaaksi ja kirjavaksi otokseksi yhteiskunnasta, jolta löytyy myös huumorintajua. Yksi piirre kuitenkin yhdisti useita: "Mä olin niitä harvoja, jotka ei ollu siellä kovien huumeiden käytön johdosta."

Mulla ei oo koskaan ollu epäselvyyttä, etteikö päivänkakkarat ja muurahaiset ja sammakot olis samaa ku ihminen.

Psykoosin rajusta luonteesta huolimatta Hurme kokee masennuksen olevan todellinen tappaja. “Silloin elämä muuttuu niin rumaksi, kuin se ikinä voi olla.” Ainoa asia, josta Hurme sai sairautensa aikana pidettyä kiinni, oli lukeminen. “Mä ajattelin, että jos mä tän hukkaan, niin sit mä tuhoudun.”

Sitten, eräänä kauniina elokuisena aamuna Diapamin voimin Lapin hillasoille matkannut Hurme huomasi masennuksen kadonneen. “Tässä on näitä marjoja, mä hypin mättäältä toiselle ku Mikki Hiiri ja sit mä keksin, että mäpä rupeen kirjottelemaan yhtä juttuu."

Juha Hurmeen teoksia ja palkintoja

Proosateokset:

Volvo Amazon (2007)
Puupää (2009)
Hullu (2012)
Nyljetyt ajatukset (2014)
Niemi (2017)

Näytelmäkäsikirjoituksia:

Neuvostoliiton historia 1917–1990 (Yövieraat, 1990)
Juokse loppuun, Heikki! (Kajaanin kaupunginteatteri, 1993)
Terra Potatis (Ylioppilasteatteri, 1996)
Autotrilogia (Tikkurilan teatteri, 2000–2004)
Puupää (Kajaanin kaupunginteatteri, 2003)
Saunatrilogia (Teatteri Telakka, 2002–2004)
Pilven päällä seisoit (Turun ylioppilasteatteri, 2004)
Nelostie (Q-teatteri, 2005)
Lyhyt esitelmä kantrimusiikista (Nälkäteatteri, 2006)
Apinoiden kuningas Sun Vu Kung panee taivasten valtakunnan sekaisin (Kiinan Muuri, 2006)
Joutilas mies -libretto (Nivalan Oopperayhdistys, 2007)
Suomalaisten puolustus (Rakastajat-teatteri, 2013)
Europaeus (Kansallisteatteri, 2014)
Maailmankaikkeus (Teatteri Telakka, 2014)
Muuttomiehet (KOM-teatteri, 2015)
Töppöhörö (Kansallisteatteri, 2016)

Palkinnot:

2002 Kivipää-palkinto
2004 Varsinais-Suomen kriitikoiden punnus
2005 Alfred Kordelinin säätiön kannustuspalkinto
2006 Eino Leinon palkinto
2007 Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki -palkinto
2007 Draama 07 (vuoden näytelmä) -palkinto
2008 Taiteen valtionpalkinto 2008
2014 Eino Kalima -palkinto
2015 Jarkko Laine -palkinto
2017 Finlandia-palkinto
2017 Pro Finlandia -mitali

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.