Hyppää pääsisältöön

Kyy pöntöllä ja oudosti savuava kääpä

Luontoillan asiantuntijat
Luontoillan asiantuntijat Kuva: Yle / Kuvapalvelu Luontoilta,asiantuntijat

Onko kyy kirjosiepon pöntöllä hyvinkin yleinen ilmiö? Savuaako kääpä? Entä kuinka usein näkee närhen pesivän hirven sarvissa? Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä ja näin asiantuntijat vastasivat.

Kyy kirjosiepon pöntöllä

Kyy kirjosiepon pöntöllä
Kyy kirjosiepon pöntöllä Kuva: Jouko Aaltonen kyy,Luontoilta

"Kirjosieppoja kuvatessani ne ruokkivat poikasiaan. Hetken kuluttua havaitsin
kyykäärmeen pöntön suuaukossa."
Kuinka usein tällaista sattuu? Entä mistä johtuu tällainen käyttäytyminen, kysyy Jouko Aaltonen Raumalta.
Jouko kuvasi tilanteen Pyhärannan Rihtniemen lintutornin maisemissa kesäkuun lopulla.

Kysymykseen lähtee vastaamaan Ari Saura.

– Kyllä käärmeen ajaa pönttöön nälkä, Ari toteaa. Kyyn ruokavalioon kuuluvat hiiret, myyrät, päästäiset ja jonkun verran sammakot ja sisiliskot. Pääasiassa se syö pikkunisäkkäitä, mutta joskus myös pienten lintujen poikasia ja jopa munia.

– Kesäkuun loppupuolella kirjosiepon poikaset ovat olleet vielä aika pieniä. Kyy on saattanut niellä ne tuolla pöntössä. Luultavasti se on ensin käynyt puremassa poikasiin myrkkyä ja sitten palannut uudelleen pönttöön syömään ne.

– Jos poikaset ovat olleet pieniä ja höyhenettömiä, niin se on saattanut nielaista kaikki neljä tai viisi poikasta, Ari selvittää.

– En nyt sanoisi, että tämä on aivan tavatonta, mutta harvinaista kyllä. Kyy on toisaalta aika taitava kiipeilijä.

– Kuvan kyyn ruskeasta pohjaväristä ja koosta voi päätellä, että kyseessä on koiras.

Ari Saura lisää vielä, että jos kyy saa ravinnokseen kunnon kokoisia myyriä, niin se ei välttämättä tarvitse ravinnokseen koko kesänä kuin viisi tai kuusi myyrää.

– Viileänä kesänä saattaa riittää jopa viisi myyrää koko vuotena, mutta lämpimänä kesänä vaihtolämpöinen kyy saattaa syödä kymmenenkin myyrää. Ja talven horroksessa se ei sitten syö mitään.

Pystyyn kuivuneen kelon savuava kääpä

Kääpä savuaa?
Kääpä savuaa? Kuva: Pentti Alavaikko käävät,Luontoilta

"Tällainen "savuava" kääpä näkyi hyvin illan loivassa vastavalossa. Läheltä katsoessa sivuvaloon ilmiöitä ei näkynyt."
Onko kysymys mikroskooppisen pienistä itiöistä, kysyy Pentti Alavaikko, joka otti kuvan Roihuvuoressa toukokuussa.

Henry Väre toteaa heti aluksi, että kysymys on tosiaan mikroskooppisen pienistä itiöistä.

– Kuvassa näkyvä sieni näyttää taulakäävältä. Se on ihan yleinen laji ympäri Suomea.

– Taulakääpä kuuluu eniten itiöitä tuottaviin sieniin, Henry jatkaa. Muistelen lukeneeni sellaisen arvion, että taulakääpä pystyy yhdessä tunnissa pölläyttämään ilmaan lähes miljardin itiöitä eli jälkeläisiään.

Taulakääpä on monivuotinen ja se tuottaa elämänsä aikana kymmeniä ellei satoja miljardeja itiöitä. Jotkut itiöistä pääsevät sitten jatkamaan elämäänsä. Kun paljon tuottaa, niin joskus tärppää…

– Jotta itiöt leviäisivät tehokkaasti, tarvitaan sopivat lämpönosteet eli maasta nousevat ilmavirrat.

Studiossa kehutaan vielä Pentin ottamaa valokuvaa. Harvoin pääsee näkemään tällaista tilannetta.

Närhi pesii hirven sarviin

Närhi on rakentanut pesänsä hirven sarviin.
Närhi on rakentanut pesänsä hirven sarviin. Kuva: Jarmo Kemppinen närhi,Luontoilta

"Pesäpaikka etuoven yläpuolella hirven sarvessa kai ole ihan tyypillistä närhelle?"
Näin kysyy Jarmo Kemppinen Ylöjärveltä ja kertoo, että viime vuonna pesästä lähti viisi poikasta.
Montakohan poikasta tänä vuonna...

Kysymyksestä ottaa kopin Pirkka-Pekka Petelius, joka toteaa, että närhi on suhteellisen arka lintu pesinnän suhteen.

Närhi voi tehdä pesän myös jollekin seinustalle, mutta paikkaan missä ei ole paljoa liikennettä, kun pesää rakennetaan.

– Kyseessä on todennäköisesti sama yksilö, joka on oppinut luottamaan teihin, toteaa Jaakko Kullberg.

– Toisaalta se ehkä hakee myös turvaa ihmisympäristöstä. Monet linnut hakeutuvat ihan mielellään ihmisen läheisyyteen, koska silloin muut pedot eivät uhkaa niitä, Jaakko jatkaa.

Närhi on älykäs lintu, kuten varislinnut ovat. Se ei pesi useampaa kertaa samaan paikkaan ellei se toteaisi pesäpaikkaa hyväksi.

Ari Saura kertoo mielenkiintoisen tarinan amerikkalaisista tutkijoista ja närhistä. Vain tuntemattomat ryhmän jäsenet onnistuivat huijaamaan niitä.

Närhi on yksi meidän kauneimmista linnuistamme ja niinpä Jarmolle lähetetään studiosta kateelliset onnittelut!

Pesäpaikka saattaa periytyä myös tuleville närhisukupolville, kuten myös kolmen pisteen pesän lähestyminen – puu, pöytä, tolppa ja sitten vasta pesälle. Närhi on varovainen lintu…

Studiossa kysymyksiin vastaamassa olivat Luontoillan asiantuntijat:

Jaakko Kullberg – hyönteiset
Ari Saura – kalat ja matelijat
Henry Väre – kasvit

Illan isäntänä oli Pirkka-Pekka Petelius.

Luontoillan verkkosivut: yle.fi/luontoilta

Seuraava Luontoilta kuullaan keskiviikkona 15. elokuuta - kello 18.00-20.00.

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto