Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

Tanssiva karhu-raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä Kaukametsän salissa Kajaanissa Runoviikolla
Kirjailija, Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä Tanssiva karhu-raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä Kaukametsän salissa Kajaanissa Runoviikolla Kuva: Yle / Raili Tuikka Jukka Viikilä,Tanssiva karhu,runot,runous,Kajaanin Runoviikko

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018.

Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään. Runous on lahjoittamista, kielellisten löydösten jakamista muiden kanssa, ja parhaimmillaan runo on silloin kun se puhuu asioista, joista vain runon keinoin on mahdollista puhua.

Raati sai luettavakseen kiinnostavia oraallaan olevia poetiikkoja

Mitä vähemmän vuoden runoudesta on löydettävissä kokoavaa temaattisuutta tai sisäistä toisteisuutta, sen parempi. Runo syntyy siitä maailmasta missä runoilijakin elää, ja sallii aiheikseen ja materiaalikseen maailman kaikkinensa. Jos ennen modernistinen runo kuvasi kotimaista koivunlehteä putoamassa, nyt runoilija ottaa aiheistonsa koko maailmasta. Yllättävän monet runot on kirjoitettu matkoilla.

Otannan perusteella Suomessa kirjoitetaan ihailtavan monipuolista runoutta. Runouden kustantaminen on sirottunut suurilta kustantamoilta pienemmille ja vielä pienemmille. Kukaan tuskin pystyy hallitsemaan koko runon kustantamisen kokonaisuutta.

Kuka tahansa voi saada runonsa pienellä vaivalla kirjaksi. Tämä voi lisätä runouden diversiteettiä kun portinvartioita on yhä vähemmän, mutta myös vastakkaisesti luoda hallitsemattomuutta, jossa merkittävät säkeet hukkuvat väljemmin kriteerein kirjoitetun runouden tulvaan.

Runovuodessa onkin merkittävintä jo etabloitujen runoilijoiden poikkeuksellisen vahva taso. Monet heistä julkaisivat tämän otannan aikana parasta runouttaan. Raati olisi nostanut mielellään tuntemattomampia tekijöitä esiin ja saikin luettavakseen kiinnostavia oraallaan olevia poetiikkoja, mutta kokemus jyräsi tänä vuonna. Kustantajissa sen sijaan pienet loistivat.

Suomalaisella runoudella on mahtavia vuosia edessään

Oli miellyttävää liittyä raatiin, jolla on vuosien kokemus vuodenpaksuisten runopakettien arvioimisesta. Minkäänlaisia esteettisiä linjauksia ei ollut havaittavissa, ellei sitten linjauksena pidä hyvää kirjoittamista. Ainoastaan ääripään kokeilevuus sai raadin jakautumaan. Vallattomimmalla uudistusmielellä tai laboratoriorunoudella, niin kuin sitä kutsun, ei tämän vuoden mittelössä menestynyt, vaikka sellainenkin kopisi erityisen laadukkaana eteiseni lattialle.

Kiitän luottamuksesta ja onnittelen voittajia. Suomalaisella runoudella on mahtavia vuosia edessään.

Jukka Viikilä

Tanssiva karhu- voittaja Lassi Hyvärinen, Kääntäjäkarhun voittaja Kaisa Ahvenjärvi, Tanssiva karhu-raadin jäsenet Erja Manto, Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä puheenjohtaja Jukka Viikilä
Tanssiva karhu- voittaja Lassi Hyvärinen, Kääntäjäkarhun voittaja Kaisa Ahvenjärvi, Tanssiva karhu-raadin jäsenet Erja Manto, Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä puheenjohtaja Jukka Viikilä Kuva: Yle / Raili Tuikka Tanssiva karhu,Lassi Hyvärinen,Kaisa Ahvenjärvi,Erja Manto,Minna Joenniemi,Jukka Viikilä,Marit Lindqvist
Keskustele
  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri