Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

Tanssiva karhu-raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä Kaukametsän salissa Kajaanissa Runoviikolla
Kirjailija, Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä Tanssiva karhu-raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä Kaukametsän salissa Kajaanissa Runoviikolla Kuva: Yle / Raili Tuikka Jukka Viikilä,Tanssiva karhu,runot,runous,Kajaanin Runoviikko

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018.

Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään. Runous on lahjoittamista, kielellisten löydösten jakamista muiden kanssa, ja parhaimmillaan runo on silloin kun se puhuu asioista, joista vain runon keinoin on mahdollista puhua.

Raati sai luettavakseen kiinnostavia oraallaan olevia poetiikkoja

Mitä vähemmän vuoden runoudesta on löydettävissä kokoavaa temaattisuutta tai sisäistä toisteisuutta, sen parempi. Runo syntyy siitä maailmasta missä runoilijakin elää, ja sallii aiheikseen ja materiaalikseen maailman kaikkinensa. Jos ennen modernistinen runo kuvasi kotimaista koivunlehteä putoamassa, nyt runoilija ottaa aiheistonsa koko maailmasta. Yllättävän monet runot on kirjoitettu matkoilla.

Otannan perusteella Suomessa kirjoitetaan ihailtavan monipuolista runoutta. Runouden kustantaminen on sirottunut suurilta kustantamoilta pienemmille ja vielä pienemmille. Kukaan tuskin pystyy hallitsemaan koko runon kustantamisen kokonaisuutta.

Kuka tahansa voi saada runonsa pienellä vaivalla kirjaksi. Tämä voi lisätä runouden diversiteettiä kun portinvartioita on yhä vähemmän, mutta myös vastakkaisesti luoda hallitsemattomuutta, jossa merkittävät säkeet hukkuvat väljemmin kriteerein kirjoitetun runouden tulvaan.

Runovuodessa onkin merkittävintä jo etabloitujen runoilijoiden poikkeuksellisen vahva taso. Monet heistä julkaisivat tämän otannan aikana parasta runouttaan. Raati olisi nostanut mielellään tuntemattomampia tekijöitä esiin ja saikin luettavakseen kiinnostavia oraallaan olevia poetiikkoja, mutta kokemus jyräsi tänä vuonna. Kustantajissa sen sijaan pienet loistivat.

Suomalaisella runoudella on mahtavia vuosia edessään

Oli miellyttävää liittyä raatiin, jolla on vuosien kokemus vuodenpaksuisten runopakettien arvioimisesta. Minkäänlaisia esteettisiä linjauksia ei ollut havaittavissa, ellei sitten linjauksena pidä hyvää kirjoittamista. Ainoastaan ääripään kokeilevuus sai raadin jakautumaan. Vallattomimmalla uudistusmielellä tai laboratoriorunoudella, niin kuin sitä kutsun, ei tämän vuoden mittelössä menestynyt, vaikka sellainenkin kopisi erityisen laadukkaana eteiseni lattialle.

Kiitän luottamuksesta ja onnittelen voittajia. Suomalaisella runoudella on mahtavia vuosia edessään.

Jukka Viikilä

Tanssiva karhu- voittaja Lassi Hyvärinen, Kääntäjäkarhun voittaja Kaisa Ahvenjärvi, Tanssiva karhu-raadin jäsenet Erja Manto, Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä puheenjohtaja Jukka Viikilä
Tanssiva karhu- voittaja Lassi Hyvärinen, Kääntäjäkarhun voittaja Kaisa Ahvenjärvi, Tanssiva karhu-raadin jäsenet Erja Manto, Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä puheenjohtaja Jukka Viikilä Kuva: Yle / Raili Tuikka Tanssiva karhu,Lassi Hyvärinen,Kaisa Ahvenjärvi,Erja Manto,Minna Joenniemi,Jukka Viikilä,Marit Lindqvist
Kommentit
  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Teema ja Areena Helsingin kirjamessuilla 2018

    Suora messulähetys perjantaina ja lauantaina 26. ja 27.10.

    Yle Teema ja Areena ovat läsnä Helsingin kirjamessuilla perjantaina ja lauantaina 26. ja 27.10.2018. Molempina päivinä suoraa lähetystä voi seurata sekä televisiossa että Areenassa. Toimittajina Anna Tulusto, Aleksis Salusjärvi ja J. P. Pulkkinen. Kaikki keskustelut jäävät myös jälkikäteen katsottaviksi Areenaan.

  • Kymmenen timanttista keikkaa, kymmenen artistia

    Kotimaiset huiput ainutlaatuisilla keikoilla G Livelabissa.

    Timanttinen keikka -musiikkiohjelmassa nähdään kotimaisia artisteja ainutlaatuisella klubikeikalla. Teema tiistaisin 23.10. alkaen klo 22, Areenassa pysyvästi Timanttinen keikka -sarja on kunnianosoitus suomalaiselle musiikkimaailmalle ja tarjoaa elämyksiä, joita ei muuten voi kokea. Artistit esiintyvät akustisesti tai puoliakustisesti ja yllättävilläkin kokoonpanoilla.

  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

    G. J. Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa.

    Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi. G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta. Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J.

  • Nukkumatti oli lasten sankari, sosialismin lähettiläs ja DDR:n kauniit kasvot

    Lasten sankari esitteli DDR:n arkea ja menestystä.

    Itäsaksalainen Nukkumatti tunnetaan kymmenissä maissa. Kylmän sodan aikana se oli Itä-Saksan ja sosialismin lähettiläs, joka kohotti itäblokin arjen hohdokkaaksi, esitteli teknologista edistystä ja matkusti aina avaruuteen asti. Asuin vuoden Berliinissä, olin Nukkumatin jäljillä ja tein aiheesta kolmeosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • “Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle” – Kuu-elokuvien vyöry ei lopu koskaan

    Kävikö Neuvostoliitto Kuussa vuonna 1938?

    Apollo 11:n kuumatkasta on kohta kulunut 50 vuotta. Tuore Ensimmäisenä kuussa -elokuva kertoo astronautti Neil Armstrongin näkökulmasta ihmiskunnan ison askelen tarinan. Avaruuden kilpajuoksu Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä on synnyttänyt paljon jännittäviä ja jopa kahjoja elokuvia ja dokumentteja. Syöksy kuumatkalle, lähtölaskenta on alkanut!

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.