Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

Tanssiva karhu-raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä Kaukametsän salissa Kajaanissa Runoviikolla
Kirjailija, Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä Tanssiva karhu-raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä Kaukametsän salissa Kajaanissa Runoviikolla Kuva: Yle / Raili Tuikka Jukka Viikilä,Tanssiva karhu,runot,runous,Kajaanin Runoviikko

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018.

Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään. Runous on lahjoittamista, kielellisten löydösten jakamista muiden kanssa, ja parhaimmillaan runo on silloin kun se puhuu asioista, joista vain runon keinoin on mahdollista puhua.

Raati sai luettavakseen kiinnostavia oraallaan olevia poetiikkoja

Mitä vähemmän vuoden runoudesta on löydettävissä kokoavaa temaattisuutta tai sisäistä toisteisuutta, sen parempi. Runo syntyy siitä maailmasta missä runoilijakin elää, ja sallii aiheikseen ja materiaalikseen maailman kaikkinensa. Jos ennen modernistinen runo kuvasi kotimaista koivunlehteä putoamassa, nyt runoilija ottaa aiheistonsa koko maailmasta. Yllättävän monet runot on kirjoitettu matkoilla.

Otannan perusteella Suomessa kirjoitetaan ihailtavan monipuolista runoutta. Runouden kustantaminen on sirottunut suurilta kustantamoilta pienemmille ja vielä pienemmille. Kukaan tuskin pystyy hallitsemaan koko runon kustantamisen kokonaisuutta.

Kuka tahansa voi saada runonsa pienellä vaivalla kirjaksi. Tämä voi lisätä runouden diversiteettiä kun portinvartioita on yhä vähemmän, mutta myös vastakkaisesti luoda hallitsemattomuutta, jossa merkittävät säkeet hukkuvat väljemmin kriteerein kirjoitetun runouden tulvaan.

Runovuodessa onkin merkittävintä jo etabloitujen runoilijoiden poikkeuksellisen vahva taso. Monet heistä julkaisivat tämän otannan aikana parasta runouttaan. Raati olisi nostanut mielellään tuntemattomampia tekijöitä esiin ja saikin luettavakseen kiinnostavia oraallaan olevia poetiikkoja, mutta kokemus jyräsi tänä vuonna. Kustantajissa sen sijaan pienet loistivat.

Suomalaisella runoudella on mahtavia vuosia edessään

Oli miellyttävää liittyä raatiin, jolla on vuosien kokemus vuodenpaksuisten runopakettien arvioimisesta. Minkäänlaisia esteettisiä linjauksia ei ollut havaittavissa, ellei sitten linjauksena pidä hyvää kirjoittamista. Ainoastaan ääripään kokeilevuus sai raadin jakautumaan. Vallattomimmalla uudistusmielellä tai laboratoriorunoudella, niin kuin sitä kutsun, ei tämän vuoden mittelössä menestynyt, vaikka sellainenkin kopisi erityisen laadukkaana eteiseni lattialle.

Kiitän luottamuksesta ja onnittelen voittajia. Suomalaisella runoudella on mahtavia vuosia edessään.

Jukka Viikilä

Tanssiva karhu- voittaja Lassi Hyvärinen, Kääntäjäkarhun voittaja Kaisa Ahvenjärvi, Tanssiva karhu-raadin jäsenet Erja Manto, Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä puheenjohtaja Jukka Viikilä
Tanssiva karhu- voittaja Lassi Hyvärinen, Kääntäjäkarhun voittaja Kaisa Ahvenjärvi, Tanssiva karhu-raadin jäsenet Erja Manto, Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä puheenjohtaja Jukka Viikilä Kuva: Yle / Raili Tuikka Tanssiva karhu,Lassi Hyvärinen,Kaisa Ahvenjärvi,Erja Manto,Minna Joenniemi,Jukka Viikilä,Marit Lindqvist
Keskustele
  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri