Hyppää pääsisältöön

Tajuissaan teuraalle

Taintumattomia broilereita, linnun lyöminen ja eläviä lintuja raatojen joukossa. Naapurin Maalaiskana on saanut viranomaisilta useita huomautuksia eläinten huonosta kohtelusta teurastamossaan. Eettiseksi profiloitunut yritys on kasvanut muutamassa vuodessa kolmanneksi suurimmaksi broilerintuottajaksi Suomessa.

Teurastamon työntekijät sanovat ensimmäistä vaihetta tainnutus- ja tapporadaksi. Broilerit tuodaan teurastamoon sinisen ultraviolettivalon hohteessa. Valo pitää linnut rauhallisena, kun haalareihin pukeutuneet ripustajat nostavat broilerit jaloistaan metallisiin koukkuihin.

Joulukuussa 2017 yksi ripustajista menetti malttinsa. Hän sanoi suuttuneensa, kun broileri nokkaisi häntä. Hän löi lintua.

Teurastamossa työskentelevä lihantarkastusavustaja näki lyönnin sattumalta. Hän ilmoitti asiasta teurastamon tarkastuseläinlääkärille.

Seuraavana päivänä pidetyssä tapaamisessa tarkastuseläinlääkäri kertoi ripustajalle, että linnuille ei saa aiheuttaa millään tavalla tarpeetonta kipua. Ripustajan todettiin osoittaneen piittamattomuutensa eläinten hyvinvointia kohtaan.

Tiedot selviävät kahden Eviran tarkastuseläinlääkärin tekemästä eläinsuojelupäätöksestä. Toukokuussa 2018 annetussa päätöksessä he huomauttivat Liedossa toimivaa Naapurin Maalaiskanaa myös neljästä muusta eläinsuojelulainsäädännön vastaisesta asiasta.

Tarkastuseläinlääkäreiden mukaan eläviä lintuja oli heitetty raatolaatikkoon. Eläviä lintuja oli pudonnut lattialle. Broileri oli päässyt läpi tainnutuksesta taintumatta.

MOT on haastatellut yhteensä kymmentä Naapurin Maalaiskanan entistä ja nykyistä työntekijää, jotka kertovat kokemuksiaan teurastamosta.

Tarkastuseläinlääkäreiden mukaan eläviä lintuja oli heitetty raatolaatikkoon. Eläviä lintuja oli pudonnut lattialle. Broileri oli päässyt läpi tainnutuksesta taintumatta.

Tavoitteena oli muuttaa tehotuotantoa

Sinapinkeltaisen teurastamon edustalla ei ole kylttiä kertomassa, mitä rakennuksessa tapahtuu. Muuten Naapurin Maalaiskana on kuitenkin viimeiseen yksityiskohtaan asti brändätty. Yrityksen tunnus on oranssi kettu, joka nuolee suupieltään mairea hymy huulillaan.

Teurastamon toiminta alkoi vuonna 2014 nimellä Huttulan kukko. Yksi sen osakkaista oli julkkiskokki Jyrki Sukula. Hänen mukaansa tarkoitus oli vastata kuluttajien tarpeeseen saada aikaisempaa eettisemmin tuotettua siipikarjaa. Sukula jätti yrityksen operatiivisen toiminnan viime vuonna.

Toiminta ei ole ollut voitollista vielä yhtenäkään vuonna. Vuonna 2015 Huttulan Kukko myi toiminnan ruotsalaistaustaiselle Kronfågel Oy:lle. Senkin toiminta on yskinyt. Sekä vuonna 2016 että 2017 toiminta on ollut tappiollista.

Kuvakaappaus sivustolta naapurinmaalaiskana.fi
Naapurin Maalaiskanan filosofia on hyvin yksinkertainen. Haluamme tehdä asiat koko ajan vähän paremmin ja tuottaa kotimaista kanaa kaikilta osin kestävämmin ja laadukkaammin, lukee yrityksen nettisivuilla. Kuvakaappaus sivustolta naapurinmaalaiskana.fi Kuva: kuvakaappaus sivustolta naapurinmaalaiskana.fi MOT,Broileri,kuvakaappaus

Silloinen toimitusjohtaja Mikko Karell kommentoi asiaa Ilta-Sanomille viime vuonna.

– Lähdimme yrityksen alkuaikana ehkä liiankin kunnianhimoisesti muuttamaan tehotuotantoa. Törmäsimme kuitenkin muuriin. ”Paljonko maksaa?” Se oli ensimmäinen kysymys. Siitä jouduimme ottamaan muutaman askeleen taaksepäin.

Nyt yritys toimii nimellä Naapurin Maalaiskana Oy. Se on osa ruotsalaista Scandi Standard -konsernia.

Yritys on kasvattanut osuutensa Suomen siipikarjamarkkinoista muutamassa vuodessa noin kymmeneen prosenttiin. Liedossa toimivan teurastamon työntekijämäärä on kasvanut noin 150 työntekijään. Yrityksen valmistamia tuotteita myydään ympäri Suomen.

Naapurin Maalaiskana on äärimmilleen romantisoitu nimi yrityksen tuotteille. Totta on, että linnut tuotetaan maantieteellisesti varsin lähellä Liedossa sijaitsevaa teurastamoa.

Kyseessä on kuitenkin käytännössä tehotuotettu broileri. Niiden elämä eroaa muiden broilereiden elämästä ennen kaikkea ravinnon osalta. Yrityksen mukaan kolme neljäsosaa lintujen ruoasta on kotimaista kauraa ja vehnää, loput kotimaista härkäpapua ja GMO-vapaata soijaa.

Kartta: Lieto
Kartta: Lieto Kuva: Yle MOT,Lieto,piirroskartta

Sähkötainnutus ei ole koskaan sataprosenttisen luotettava

Kylki kyljessä riippuvat broilerit kulkevat rataa pitkin kohti vesitainnutusallasta. Moni broilereista tarkkailee tilannetta silmät auki. Lintujen pää osuu altaan veteen, josta ne saavat tajunnan vievän sähköiskun.

Jotkut linnuista räpyttelevät siipiään veteen osuessaan. Silloin ne voivat saada voimakkaan sähköiskun esimerkiksi siipeensä ennen tajuntansa menettämistä. Joskus sähkötainnutus ei onnistu lainkaan.

– Jotkut kanat on niin pieniä ja pelästyneitä, että niillä on päät siiven alla. Näin niitä pääsee elävänä ohi sekä tainnutuksesta että leikkurista, kertoo teurastamossa työskennellyt Laura. Hän tai muut juttuun haastatellut työntekijät eivät halua antaa haastattelua omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Jotkut kanat on niin pieniä ja pelästyneitä, että niillä on päät siiven alla. Näin niitä pääsee elävänä ohi sekä tainnutuksesta että leikkurista.

Eviran Etelä-Suomen alueen lihantarkastuksen aluejohtaja Eeva Japisson vahvistaa, että linnut voivat nostaa päänsä vesialtaan yläpuolelle. Siksi sähkötainnutus ole koskaan sataprosenttisen luotettava.

– Sähkötainnutuksessa jotkut linnut tulevat sieltä väistämättä läpi osittain tai jopa kokonaan taintumatta. Vaikka se tehtäisiin niin hyvin kuin ikinä. Mutta silloin pitää olla varatainnutusjärjestelmä vesialtaan jälkeen.

Varatainnutusjärjestelmänä teurastamossa toimii viillonvarmistaja. Hänen tehtävänsä on tarkistaa, että kaikki linnut ovat taintuneita ja viillettyjä ennen teurastuksen seuraavia vaiheita. Tarvittaessa viillonvarmistaja tainnuttaa linnun murtamalla sen niskan ja viiltää sen verisuonet auki veren laskemiseksi.

Suomen suurimmissa teurastamoissa on siirrytty hiilidioksiditainnutukseen, jossa linnut taintuvat hengitettyään kaasuseosta. Hiilidioksidi on sähköä nopeampi tainnutusmenetelmä, mutta kalliimpi investointi. Kumpikin tainnutusmenetelmä on lainsäädännössä sallittu.

Tarvittaessa viillonvarmistaja tainnuttaa linnun murtamalla sen niskan ja viiltää sen verisuonet auki veren laskemiseksi.

“Mä olisin voinut olla eläinsuojelurikoksen tekijä”

Eviran tarkastuseläinlääkäri on huomauttanut Naapurin Maalaiskanaa tainnutuksen epäonnistumisesta vuosina 2015 ja 2017.

Syyskuussa 2015 taintumatta jäi peräti 20 prosenttia linnuista. Yritys oli säätänyt tainnutuslaitteen virtaa kertomatta asiasta tarkastuseläinlääkärille etukäteen. Päivän päätteeksi eläinlääkäri arvioi, että viillonvarmistajat olivat joutuneet murtamaan käsin yli 300 linnun niskat. Lisäksi eläinlääkäri huomasi, että viillonvarmistajat olivat viiltäneet huonosti taintuneilta linnuilta suoraan pään irti murtamatta ensin niiden niskoja taintumisesta varmistuakseen.

Viillonvarmistajilta vaaditaan osaamista suorittaa tehtävät aiheuttamatta eläimille vältettävissä olevaa kipua, tuskaa ja kärsimystä. Vuonna 2017 tarkastuseläinlääkäri antoi teurastamolle määräyksen, ettei tainnutusta varmistava henkilö saa tehdä tehtäviä ilman osaamisen todistavaa kelpoisuustodistusta. Kesällä teurastamoon oli tullut useita uusia työntekijöitä, joilta kelpoisuustodistus oli puuttunut.

Siinä mä tein niskamurtoja eläville linnuille kymmenen minuutin opastuksella.

Yksi MOT:n haastattelemista työntekijöistä kertoo jääneensä viillonvarmistajaksi muutamaksi tunniksi yksin vain hetken opastuksen jälkeen.

– Siinä mä tein niskamurtoja eläville linnuille kymmenen minuutin opastuksella.

Myös lintua lyönyt ripustaja oli toiminut tauottajana viillonvarmistajan paikalla. Tarkastuseläinlääkäri huomasi, että ripustaja kävi tarkastamassa taintumista ennen viiltoa korkeintaan kymmenen sekunnin ajan. Ripustaja sai suullisen huomautuksen ja hänelle ilmoitettiin, että seuraavalla kerralla tapauksesta tehdään kirjallinen eläinsuojelupäätös. Tarkastuseläinlääkärin mukaan työntekijän toimintaa on tämän jälkeen tarkkailtu asiallisen toiminnan varmistamiseksi.

– En mä tiedä, miten siinä voi pärjätä ilman koulutusta. Mä olisin voinut olla eläinsuojelurikoksen tekijä, yksi työntekijöistä kertoo.

Teurastamon saamat eläinsuojelupäätökset

2018 Tarkastuseläinlääkärit havaitsivat viisi puutetta koskien eläinten hyvinvointia: tainnutusaltaan jälkeen taintumaton lintu, ripustaja löi eläintä, lattialle putosi lintuja huonokuntoisten kuljetusmoduulien vuoksi, tainnutusta valvova työntekijä jätti työpisteensä tyhjäksi, jolloin eläinlääkäri huomasi taintumattoman linnun. Lisäksi raatojen seasta löytyi eläviä lintuja.
2017 Tarkastuseläinlääkäri huomautti laitosta työntekijöiltä puuttuvista kelpoisuustodistuksista.
2016 Tarkastuseläinlääkäri löysi navetasta edellisenä päivänä teurastettavaksi tarkoitetun kanan. Se oli ollut ravinnotta ja vedettä noin 48 tuntia.
2015 Tarkastuseläinlääkäri havaitsi viisi puutetta koskien eläinten hyvinvointia: taintumatta jäi noin 20 prosenttia yhden erän broilereista, viiltäjät viilsivät huonosti taintuneilta linnuilta suoraan pään irti, ripustajat nostivat linjalle liian pieniä ja vahingoittuneita lintuja, hyvinvointivastaava valvonta oli riittämätöntä ja lintujen vastaanoton ilmanvaihto oli puutteellinen.

Luomuteurastus Naapurin Maalaiskanalle toisen teurastamon ongelmien jälkeen

Taintumisen epäonnistuminen aiheuttaa linnulle tarpeetonta kärsimystä. Viime vuoden lopulla Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi vesiallastainnutusta käyttävän säkyläläisen broileriteurastamon Keltasiipi Oy:n toisen omistajan ja hallituksen jäsenen sakkotuomioon.

Oikeuden mukaan puutteellisesti taintuneita lintuja ei ollut tainnutettu tarvittavilla varatainnutusmenetelmillä ja loukkaantuneita lintuja oli ripustettu ripustusradalle. Tarkastuseläinlääkäri oli antanut teurastamolle 14 eläinsuojelupäätöstä vuosina 2015–2017. Tuomittu on ilmoittanut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon.

Jo ennen käräjäoikeuden tuomiota, keväällä 2017, Keltasiipi menetti oikeutensa markkinoida teurastamiaan broilereita luomuna. Perusteena tälle olivat tehdyt eläinsuojelupäätökset.

Luomubroilereiden teurastus siirtyi Lietoon Naapurin Maalaiskanalle. Yritys on saanut yhden eläinsuojelupäätöksen liittyen puutteellisesti taintuneeseen luomubroileriin. Naapurin Maalaiskanaa vastaan ei ole kuitenkaan käynnissä rikosprosessia liittyen eläinsuojeluasioihin.

“Ihmettelin, että herranjumala, miksi kukaan ei reagoi”

Broilereiden tainnutus- ja tapporata päättyy kalttausaltaaseen. Linnut upotetaan kuumaan veteen, joka auttaa höyheniä irtoamaan. Kalttausaltaaseen päätyvien lintujen pitäisi olla kuolleita.

– Mutta kyllä siihen välillä tuli muutamia eläviä lintuja. Sitten oli se kamala päivä, kun 17 elävää lintua päätyi kalttaukseen, Laura kertoo.

Elävänä kalttausaltaaseen päätyneen linnun tunnistaa helposti. Linnun kaulassa ei ole viiltoa, joten sen veri ei ole päässyt vuotamaan pois. Linnun iho on punainen. Se on kuollut tukehtumalla veteen.

– Ihmettelin, että herranjumala, miksi kukaan ei reagoi, Laura kertoo.

Kaikissa teurastamoissa joudutaan tekemään eläinsuojelupäätöksiä.

Yrityksen mukaan tapaus ei ole heidän tiedossaan ja vastuu eläinsuojelupäätöksistä on tarkastuseläinlääkärillä. Laura kertoo ottaneensa tapahtumat esille myös hänen kanssaan, mutta asiasta ei ole tehty eläinsuojelupäätöstä.

Tarkastuseläinlääkäri ei kommentoi tapausta. Hänen mukaansa eläinsuojelupäätöksiä eli pakkokeinoja käytetään tilanteissa, joissa ohjauksella ja neuvonnalla ei saavuteta riittävän nopeasti haluttuja korjauksia.

– Itse tarkastuseläinlääkärinä monesti neuvottelen asioista, ja jos se johtaa hyvään lopputulokseen, ei välttämättä tarvita päätöksiä. Tärkeintä on, että yritys itse pyrkii riskejä ennakoivaan toimintaan ja hallitsee sitä kautta itse omaan toimintaansa liittyvät eläinsuojeluriskit.

Eviran Eeva Japissonin mielestä eläinsuojelupäätös olisi syytä tehdä, jos useita eläviä lintuja päätyy kalttaukseen.

– Sitä ei voi hyväksyä minkään eläinlajin kohdalla. Lainsäädäntö on siinä yksiselitteinen, sanoo Japisson.

Yhteensä tarkastuseläinlääkärit ovat tehneet yrityksessä vuosina 2015–2018 viisi eläinsuojelupäätöstä. Tänä keväänä annetun päätöksen kaikki tapahtumat ovat loppuvuodelta 2017. Tarkastuseläinlääkärit havaitsivat puutteita joulukuussa muutaman päivän välein.

Japissonin mielestä eläinsuojelupäätösten määrä ei ole poikkeuksellisen suuri.

– Kaikissa teurastamoissa joudutaan tekemään eläinsuojelupäätöksiä. Vakiintuneessa vanhassa teurastamossa vähemmän. Tämä on vielä suhteellisen uusi. Vesiallastainnutusmenetelmä on haasteellisempi kuin hiilidioksidimenetelmä. Se varmaan osaltaan aiheuttaa sitä, että näitä virheitä tulee esiin, ja niihin pitää puuttua.

“Aika pätevä saa olla, että siinä vauhdissa ehtii tarkastaa linnun”

Kuolleet linnut etenevät tarkastus- ja suolistusradalle. Linnut saapuvat lihantarkastusavustajille. Heidän on tarkastuseläinlääkärin valvonnan alaisuudessa huolehdittava siitä, että teurastetut broilerit ovat turvallisia ja hygieenisiä.

Naapurin Maalaiskanassa tarkastuspisteitä on kaksi. Ensimmäisessä linnut tarkistetaan ulkopuolelta, toisessa tarkistetaan myös eläimen sisäelimet. Työtä tehdään koneiden kovassa melussa.

– Oli päiviä, jolloin paikalla oli vain yksi lain edellyttämällä tavalla koulutettu tarkastusavustaja. Silloin hän käytännössä teki tarkastuksen yksin. Aika pätevä saa olla, että siinä vauhdissa ehtii tarkastaa linnun rinta- ja selkäpuolen sekä sisäelimet, Laura kertoo.

Työntekijöiden mukaan linjanopeus on noussut huomattavasti alkuajoista.

– Kahvihuoneessa ihmeteltiin, että onko vauhtia nostettu, nyt tulee niin paljon tuota lintua. Ei ehtinyt enää tarkastamaan jokaista lintua, kertoo yksi työntekijöistä.

Siipikarjateurastamoissa vauhti on todella kova.

Eviran Japisson huomauttaa, että linjavauhdit ovat teurastamoissa erittäin kovia niin maailmalla kuin Suomessakin.

– Siipikarjateurastamoissa vauhti on todella kova. Epäkurantit ruhot pitää poistaa, mutta se ei ole punaisen lihan tarkastusta. Siinä ruhot, joissa havaitaan muutoksia, voidaan ohjata sivuun jatkotarkastusta varten. Evira määrittelee henkilöstömäärän sellaiseksi, että tarkastus ehditään tekemään ja sairaat, elintarvikkeeksi kelpaamattomat ruhot ehditään poistaa linjasta.

Naapurin Maalaiskana ei kerro yrityksen linjanopeutta, mutta sanoo sen olevan alan suomalaista keskiarvoa selvästi pienempi.

“Sinne meni tautisia kanoja leikkaamon puolelle”

Kolme työntekijää arvioi, että huonokuntoisten lintujen lihaa on voinut päätyä puutteellisten tarkastusten vuoksi asiakkaille asti. MOT:n tiedossa ei ole, että liha olisi aiheuttanut asiakkaille terveysongelmia.

– Sinne meni tautisia kanoja leikkaamon puolelle, ihan semmosia, missä oli kaikki suolet sisällä. Ainakin selluliittia on mennyt. Sitten ihan kokonaisia suolinippuja kanojen sisässä.

Selluliitiksi kutsutaan kolibakteerin aiheuttamaa tulehdusta. Sen tunnistaa röpelöisestä ihosta. Selluliitti on yksi yleisimmistä tehotuotettujen broilereiden taudeista. Taudin aiheuttaa bakteerin pääseminen esimerkiksi naarmusta broilerin verenkiertoon.

MOT:n haastattelemat lihantarkastusavustajat kertovat kokeneensa myös, että heitä on joskus painostettu hyväksymään huonokuntoisia lintuja. Yksi työntekijöistä kertoo saaneensa moitteet liian isosta poistomäärästä. Tarkastuseläinlääkäri kiistää painostuksen.

Lauralle vakuutettiin, että huonot linnut huomataan kyllä leikkaamon puolella.

– Pyysin työnjohtoa selittämään, miten sairas lintu ei päädy ihmisille. Mä näen, että se on turvonnut tulehduksesta. Mutta jos se menee kahden tunnin ajaksi jäähdytykseen, tulehdus pienenee ja menee lähes näkymättömäksi. Mietin, miten ne leikkaamossa huomaa. En saanut siihen mitään vastausta.

Työntekijät sanovat harkinneensa asiasta ilmoittamisesta eteenpäin.

– Joskus ajattelin, että olisi pitänyt Eviralle ilmoittaa. Jotenkin oltiin niin arkoja, ettei tullut sinne ilmoitettua, sanoo eräs entinen työntekijä.

Teurastamon tarkastuseläinlääkärin ja yrityksen mielestä lihantarkastukseen on jäänyt aina riittävästi aikaa. Naapurin Maalaiskana halusi vastata MOT:n kysymyksiin sähköpostitse. Vastaukset välitti johtaja Petri Toivola.

– Meiltä ei koskaan lähde sairaita lintuja asiakkaille. Tämä ei suomalaisen siipikarjatuotannon piirissä ole mahdollista. Eläinten sairauksiin puututaan tehokkaasti tuotannon ja etukäteisvalvonnan puitteissa, teurastamon lihantarkastuksen tuplavarmistukselle jää lähinnä eläinten sisäisten muutosten todentaminen.

Joskus ajattelin, että olisi pitänyt Eviralle ilmoittaa. Jotenkin oltiin niin arkoja, ettei tullut sinne ilmoitettua.
En mä tiedä, miten siinä voi pärjätä ilman koulutusta. Mä olisin voinut olla eläinsuojelurikoksen tekijä.

“Tarkastuseläinlääkäri ei ole joka paikassa yhtä aikaa”

Teurastamot maksavat tarkastuseläinlääkäreiden palkkakulut, vaikka he ovat virallisesti Eviran työntekijöitä. Tarkastuseläinlääkäri on töissä teurastamossa. Hän valvoo eläinsuojelulain toteutumista. Lisäksi teurastamossa toimii yrityksen oma eläinten hyvinvoinnista vastaava työntekijä. Naapurin Maalaiskanassa tehtävässä on toiminut teurastamon esimies.

Työntekijöiden mukaan tarkastuseläinlääkäri puuttui asioihin harvoin. Kalttauksen jälkeisessä lihantarkastuksessa hän vietti työntekijöiden mukaan vain vähän aikaa.

– Hän saattoi päivän aikana tehdä kolme viiden minuutin käyntiä meidän puolelle. Koskaan hän ei puuttunut mihinkään tai huomauttanut mitään.

Japisson huomauttaa, ettei tarkastuseläinlääkäri voi olla läsnä joka paikassa yhtä aikaa.

– Hän on vain viranomainen, joka varmistaa, että laitos itse varmistaa oman toimintansa. Laitoksella on absoluuttinen vastuu, että henkilökunta on osaavaa ja asianmukaisesti koulutettua.

Tarkastuseläinlääkärit arvioivat tänä vuonna antamassaan eläinsuojelupäätöksessä, että suurin osa lintujen hyvinvoinnista vastaavan henkilön työajasta kului tuotantoprosessin varmistamiseen. Hän avusti työntekijöitä ripustamisessa, trukin kuljetuksessa ja moduulien pesussa sairastapauksissa ja taukojen aikana. Aikaa ei jäänyt eläinten hyvinvoinnin tarkistamiseen.

Yrityksen mukaan eläinsuojelupäätöksen taustalla oli “osaamisissa havaittu epäpätevyys”. Puutteet on korjattu työnjohdon pätevyyden varmistamisella ja henkilöstön systemaattisella koulutuksella.

– Olemme ottaneet opiksi mahdollisista aikaisemmista virheistä. Yhtiön johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet kaikin tavoin tuotantoeläinten hyvään kohteluun teurastusprosessissa. Mikäli epäilyjä väärinkäytöksistä ilmenee, otamme ne aina vakavasti ja puutumme toimintaan viipymättä.

Olemme ottaneet opiksi mahdollisista aikaisemmista virheistä.

“Sillä perehdytyksellä vaadittiin liikaa”

Tarkastuksen jälkeen linnut etenevät leikattaviksi ja pakattaviksi rintapaloiksi, filesuikaleiksi, koipipaloiksi ja jauhelihaksi. Yritys valmistaa tuotteita myös kauppojen omille merkeille.

Työntekijät kertovat, että tilat ovat jääneet yrityksen kasvaessa ahtaaksi ja työtapaturmia on usein. Leikkaamon ja pakkaamon puolella lattialla voi olla vettä ja lihanpaloja. Samassa tilassa liikutetaan isoja laatikoita trukeilla.

Yksi työntekijöistä kertoo kokeneensa vakavan työtapaturman. MOT ei kerro tapauksen yksityiskohtia työntekijän suojelemiseksi.

– Jos olisi herra halunnut, niin kuollut olisin, hän sanoo.

Naapurin Maalaiskanan mukaan työtapaturmien määrä ei poikkea elintarvikealan normaalitasosta. Yrityksen mukaan kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan vastaavien tilanteiden välttämiseksi.

Moni MOT:n haastattelema työntekijä pitää saamaansa perehdytystä työtehtäviin olemattomana. Siitä huolimatta työn olisi pitänyt edetä nopeasti. Tämä aiheutti pahimmillaan vaaratilanteita.

– Sillä määrällä, mitä väki vaihtui ja perehdytyksellä, vaadittiin ihan liikaa. Perehdytys oli se, että kun tuli taloon, lyötiin puukko toiseen käteen ja sakset toiseen, kertoo leikkaamossa työskennellyt työntekijä.

Jos olisi herra halunnut, niin kuollut olisin.

Naapurin Maalaiskanan mukaan työntekijän velvollisuus on ilmoittaa välittömästi, mikäli ei ole ymmärtänyt omia työtehtäviään. Lisäksi yritys kertoo aloittaneensa viime vuonna henkilöstön ja johdon koulutusohjelmia.

Yrityksen johto on vaihtunut kuluneen vuoden aikana. Uusi tehtaanjohtaja, kaupallinen johtaja ja toimitusjohtaja ovat aloittaneet keväällä 2018.

Pääluottamusmies valmistelee haastetta

Naapurin Maalaiskanaa vastaan on vireillä neljä oikeusjuttua. Työtuomioistuimen käsiteltäväksi on jätetty vuokratyövoiman käyttö yrityksessä. Elintarvikealan työehtosopimuksen mukaan vuokratyövoiman käyttö säännöllisesti on alalla kiellettyä.

Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL on harkinnut myös työehtosopimuksessa kiellettyjen lauantaitöiden teettämisen viemistä työtuomioistuimeen. SEL pitää tilannetta poikkeuksellisena.

– En olisi uskonut, että Suomesta löytyy tänä päivänä tällaisia paikkoja, puuskahtaa yksi entisistä työntekijöistä.

Myös kolme työntekijää valmistelee haastetta yritystä vastaan. Kaksi heistä on lihantarkastusavustajia, jotka kokevat tulleensa työssään kiusatuksi ja syrjityksi.

Kolmas haastetta valmistelevista henkilöistä on yrityksen pääluottamusmies Kaisa Korpela. Korpela aloitti tehtävässä vuonna 2016, ensimmäisenä yrityksen historiassa. Aloitettuaan pääluottamusmiehenä Korpela koki tulleensa siirretyksi syrjään tehtävästä, jota hän oli tehnyt kahden vuoden ajan.

Korpela sanoo, ettei ole saanut nähtäväkseen pyynnöistä huolimatta yrityksen keskipalkkatilastoja. Naapurin Maalaiskanassa on paljon työntekijöitä esimerkiksi Romaniasta ja Thaimaasta. Pääluottamusmiehen huolena on, että kaikki eivät saa työstään vaadittavaa palkkaa.

– Kohtelu talon johdossa on aika hurjaa. Jos yrittää neuvotella palkka-asioista, sieltä vastataan, että tuossa on ovi, voit lähteä. Jos työntekijällä on huonoa sanottavaa, he vain näyttää ovea. Että on tänne tulijoita, ei tarvitse väkisin olla, Korpela kertoo.

Yritys ei halunnut kommentoida keskeneräisiä oikeusprosesseja julkisuudessa, mutta toteaa, ettei yrityksessä ole syrjintää ja työntekijät saavat työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Broilerintuotannosta keskustellaan A-studion lähetyksessä keskiviikkona 11.7. klo 21.05. Studiossa Mai Kivelä Animaliasta, Hanna Hamina Siipikarjaliitosta ja Marjatta Rahkio Evirasta. Katso lähetys Yle Areenasta.


Teksti: Kati Pehkonen, Kuvitukset: Camilla Arjasmaa, Tuottaja: Hanna Takala
Kommentit