Hyppää pääsisältöön

Ilma-akrobaatti Sarah Guyard-Guillot — jos kiinnitys pettää, ei taituruuskaan pelasta

Battle from KÀ
Battle from KÀ Battle from KÀ Kuva: All Rights Reserved Eric Jamison - 2014 /Cirque du Soleil Cirque du Soleil

Ilma-akrobaatti Sarah Guyard-Guillot syöksyi kuolemaansa Cirque du Soleilin esityksessä 2013. Onnettomuuden syynä oli vinssissä väärään paikkaan luiskahtanut nostovaijeri. Suuret onnettomuudet johtuvat usein mitättömän pienistä erehdyksistä ja virhearvioista.

Ká — Elämän tuli. Tarina sodasta, rakkaudesta ja taistelusta. Valtavia pysty- ja vaakasuunnassa liikkuvia näyttämöpintoja, kahdeksankymmentä esiintyjää. Maailmankuulun Cirque du Soleilin painovoimaa uhmaavaa spektaakkelia on esitetty Las Vegasin MGM-näyttämöllä jo vuodesta 2004 saakka.

29. kesäkuuta 2013 takana on jo useampi tuhat esitystä. 14-näytöksinen show huipentuu taistelukohtaukseen, jossa ilma-akrobaatit liikuttelevat itseään vinssien avulla pystysuoraan nostettua näyttämöpintaa vasten yli kolmenkymmenen metrin korkeuteen.

Yhtäkkiä yksi akrobaateista syöksyy pohjattomaan syvyyteen. Sarah "Sassoon" Guyard-Guillotin (1981-2013) vinssi on pettänyt.

Onnettomuuksia sattuu koko ajan, mutta niistä ei puhuta

Kun kiinnitys pettää, taidokkaimmankin akrobaatin putoaminen on vääjäämätön. Guyard-Guillotin tapauksessa nostovaijeri oli luiskahtanut nostimen uralta, jonka jälkeen se katkesi.

Onnettomuuksia sattuu ilma-akrobaateille ja trapetsitaiteilijoille koko ajan.

On eri juttu pudota harjoituksissa kolmesta metristä patjalle kuin esityksessä kolmestakymmenestä permannolle.

— On kuitenkin ihan eri juttu pudota harjoituksissa kolmesta metristä patjalle kuin esityksessä kolmestakymmenestä metristä permannolle, toteaa ilma-akrobaatti Salla Hakanpää Pete Poskiparran haastattelussa.

Esityksissäkään tapahtuvista loukkaantumisista tai varsinkaan niiden syistä ei mielellään kerrota yleisölle. Hakanpäänkään mielestä tällaiset tiedot eivät ole yleisön kannalta välttämättä relevantteja.

Pelissä on myös suurten sirkusten maine.

— Sellaisissa tapauksissa kuin Soleil ollaan hyvin tarkkana sen suhteen mitä ja miten onnettomuuksista kerrotaan ulospäin. Esimerkiksi Guyard-Guilloutin tapauksessa muita artisteja kiellettiin kommentoimasta onnettomuutta julkisuudessa.

Sarah Guyard-Gilloutin onnettomuudesta kuitenkin aloitettiin virallinen tutkinta ja Cirque du Soleille tuomittiin 25 000 dollarin sakko. Myös Ká:n dramaturgiaa muutettiin ja taistelukohtaus jätettiin pois liian riskialttiina.

Kohtaus kuitenkin palautettiin mukaan esitykseen reilu vuosi onnettomuuden jälkeen.

Sirkus ja vaaran viehätys

Nykysirkuksessa temppujen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota eikä turvavarusteita yritetä piilotella.

Salla Hakanpään mukaan nykysirkuksessa esiintyjän ensisijainen tavoite ei olekaan esitellä rohkeuttaan tai taitavuuttaan, vaan käyttää taitojaan erilaisten mielikuvien välittämiseen.

— Nykysirkustaiteilijana minua itseäni kiinnostaa ennen kaikkea keskustella yleisön kanssa liikkeellisesti aivan muista asioista kuin siitä, miten hallitsen kuoleman vaaraa .

Toisin on perinteisessä sirkuksessa, joka perustuu erillisiin, toisistaan riippumattomiin ohjelmanumeroihin.

Viehätys on vaaran tunnussa. Sen tietävät myös esiintyjät.

Perinteisessä pyöreällä manessilla esitettävässä sirkuksessa turvavälineetkin pyritään tekemään mahdollisimman huomaamattomiksi.

— Perinteisen sirkuksen vahva vetovoimatekijä ja viehätys on vaaran tunnussa. Sen tietävät myös esiintyjät, kertoo sirkushistorian tutkija Markus Aulanko.

Sirkustaiteilijan on uskallettava — ja luotettava

Akrobaatin on voitava luottaa siihen, että trapetsilla on joku ottamassa hyppyä vastaan. On luotettava siihen, että mastot on kiinnitetty niin, että ne pysyvät pystyssä. On luotettava siihen, että omat kiinnikkeet ovat kunnolla kiinni ja kestävät.

Liiallinen itseluottamus ja esiintymistilanteen lietsoma uhkarohkeus on joskus heikoin lenkki.

Viime kädessä esiintyjän itsensä on uskallettava ja luotettava itseensä.

Liiallinen itseluottamus ja esiintymistilanteen lietsoma uhkarohkeus on kuitenkin joskus se kaikkein heikoin lenkki. Jostain syystä taiteilijat tulevat ottaneeksi mielettömiltä tuntuvia riskejä jopa aivan uran loppuhetkillä.

Markku Aulanko muistelee erään trapetsiperheen jäsenen viimeistä esitystä:

— Normaalisti tämä kaveri teki trapetsinumeroon kuuluvan ilmalennon yhteydessä piruetin. Viimeisellä keikallaan hän päättikin tehdä bravuurinsa erityisen komeasti sillä seurauksella, että piruetti meni puoli kierrosta liian pitkäksi. Taiteilija putosi verkon ulkopuolelle ja kuoli.

Missä kulkee riskinottoraja?

Jos kaikista turvatoimista huolimatta kiinnitys pettää, paljonkaan ei ole tehtävissä. Mutta missä kulkee ilma-akrobaatin tai trapetsitaiteilijan oma riskinottoraja?

Viimeinen keikka -audiosarjan Sarah Guyard-Gilloutista kertovassa jaksossa Pete Poskiparran kanssa Guyard-Guilloutin tapauksesta ja sirkustaiteilijoiden ottamista riskeistä keskustelevat nykysirkustaiteilija Salla Hakanpää ja sirkusalan tutkija, tietokirjailija Markku Aulanko.

Kuuntele audioAreenasta nyt tai lataa podcast laitteeseesi myöhemmin kuunneltavaksi.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua