Hyppää pääsisältöön

Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

Märketin majakan torni.
Ragnar tähystää Märketin majakan torni. Kuva: Yle kuvanauha Märket
Ragnar Eriksson
Ragnar Eriksson Ragnar Eriksson Kuva: Yle kuvanauha Märket
Märketin majakka.
Märketin majakka Märketin majakka. Kuva: Yle kuvanauha Märket

Meriromantiikkaa ja filmin patinaa

Majakka on tunnelmallinen henkilökuva Märketin majakanvartijasta Ragnar Erikssonista, joka tarinoi työstään syrjäisellä luodolla ja pohdiskelee meren olemusta. Yli kahdenkymmenen majakalla vietetyn vuoden jälkeen eristäytyneisyys ei enää tarkoita yksinäisyyttä eikä rohkeus pelasta alati muuttuvan meren mahdilta.

Majakka kahden maan rajalla

Pohjanlahden suulla Ahvenanmerestä kohoaa pikkuruinen luoto, Märket, jonka kallioilla seisoo vuonna 1885 valmistunut majakka. Märket on Suomen läntisin kiinteällä maalla sijaitseva alue ja sen lävistää Suomen ja Ruotsin välinen raja. Vuonna 1981 valtakunnan rajaa tarkistettiin siten, että majakka saatiin kokonaisuudessaan Suomen puolelle.

Märket automatisoitiin 1977 ja jätettiin kylmäksi seuraavaksi kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Suomen Majakkaseura ryhtyi toimeen rajujen sääolosuhteiden rappeuttaman majakan pelastamiseksi 2007, ja talkoovoimin toteutettavat kunnostustyöt jatkuvat edelleen.

Lue lisää Märketin historiasta ja talkookokemuksista: Märketin majakalla rauhoitutaan ja pelätään luonnon armoilla.

Lisää ohjelmasta

Keskustele
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto