Hyppää pääsisältöön

"Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

Kaksi henkilöä veneessä Tammion saaren liepeillä.
Dokumentit kuvavat Tammion kalastajasaaren elämää. Kaksi henkilöä veneessä Tammion saaren liepeillä. Kuva: Yle saari,Tammio

"Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

Saarelaisen elämä on aina ollut kovaa. Sitä varten moni on lähtenyt täältä pois helpompiin ammatteihin.― Vilho Suomalainen

Suomenlahdella, Tammion saarella, tönöttää 53 tyhjää taloa. Aikoinaan saarella asui yli 350 ihmistä, ensimmäisen dokumentin aikana heitä on jäljellä enää neljä: Suomalaisten ja Hallikaisten pariskunnat. Heistäkin tosin Suomalaiset pohtivat jouluksi muuttoa mantereelle.

Elämä saaristossa ei ole ainaista ruusuilla tanssimista. Väki on auttamatta vanhentunut, eikä kalastus ole tuottanut taloudellista hyötyä pitkiin aikoihin. Ainoat yhteydet mantereelle ovat puhelimen ja kaupassa käynnin varassa. Talvella kaupassa käydään suksilla tai kävellen, jäiden lähtiessä matka taittuu veneellä.

Muonavarastojen tulee olla suuret, sillä kelirikkoon on varauduttava. Mikäli meri raivoaa, on ainoa mahdollinen kulkuväline helikopteri. Myrskytuulen puhaltaessa puhelin pirisee jatkuvasti, sillä lähipiirillä on huoli, ovatko katot ja asukkaat säilyneet ehjinä.

Tammiossa aika kuluu niitä näitä rupatellen, radiota kuunnellen ja töitä tehden. Kevään mittaan on istutettava vihannekset ja juurekset ja verkkojen kunto tulee tarkistaa. Mihinkään ei ole kuitenkaan kiire. Askeettisista olosuhteista huolimatta – tai juuri niistä johtuen, saarella on hyvä olla.

Kyl mie tulisin kipiäks, jos miun tulis olla kesä kaupungis.― Katri Suomalainen

Asukkaiden puheissa toistuvat usein menneisyyden kaipuu. Joskus oli aika, jolloin tuvat täyttyivät puheensorinasta ja tanssikenkien kopinasta. Taipuu se jalka tosin vielä vanhemmalla iälläkin: “Viime juhannuksena vielä valssattiin. Pyydettiin kesälomalaista soittamaan ja vedettiin yksi valssi täällä pimeässä", naureskelee Katri Suomalainen.

Karun arjen saneleman Tammion kylän tyhjeneminen on haikeaa. Saareen liittyy paljon muistoja ja varsinkin kesä on ylitsepääsemättömän kaunis. Silloin saari herää eloon ja tyhjillään olevat talot täyttyvät elämällä kesävieraiden myötä.

Mustavalkofilmistä digitoidut teokset kertovat tarinaa paikasta, jossa historian voi aistia vieläkin. Saariston silmä sammuu ja Saariston silmä syttyy ovat oivia makupaloja nostalgiannälkäisille katsojille.

Kuvassa Vilho Suomalainen
Vilho Suomalainen kertoo kesän olevan hienointa aikaa saarella. Kuvassa Vilho Suomalainen Kuva: Yle Vilho
Kuvassa Katri Suomalainen
Katri Suomalainen saattaa mennä maate jo seitsemältä illalla, sillä illat ovat talvella pimeitä. Kuvassa Katri Suomalainen Kuva: Yle Katri
Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.