Hyppää pääsisältöön

”Skudaa, kaikki yökastelijat!” – Musiikki-tv:n Ääripää ruoppasi videoarkkua syvältä

Musiikki-tv:n juontaja Erno Kulmala vuonna 2007 kuvattuna.
Erno Kulmala juonsi ja toimitti Musiikki-tv:ssä vuosina 2007 ja 2008. Musiikki-tv:n juontaja Erno Kulmala vuonna 2007 kuvattuna. Kuva: Yle/Heli Sorjonen Musiikki-tv,Yle Elävä arkisto

Äärimmäisiä ja harvoin esitettyjä musiikkivideoita tarjoili vuonna 2008 esitetty Musiikki-tv:n Ääripää-sarja. Yöohjelman juontaja ja toimittaja Erno Kulmala muisteli sarjan tekemistä Elävälle arkistolle kymmenen vuotta myöhemmin.

Musiikki-tv:n Ääripäät pysyvästi Areenaan

Elävä arkisto julkaisee Ääripää-sarjan 16 jaksoa Yle Areenaan. Sarjan jaksot on pysyvästi katsottavissa palvelussa.

Aikaisemmin Musiikki-tv:stä on julkaistu Uuden musiikin erikoisohjelmaa ja Musiikki-tv-special-jaksoja.

Vuonna 2006 aloittaneen Musiikki-tv:n aikana Yleisradiossa koettiin monia suurten linjojen muutoksia. Vuoden 2007 keväällä Yle lanseerasi uuden digitaalisen kanavan. Etenkin nuorille suunnattu kanava nimettiin Yle Extraksi ja Musiikki-tv:stä tuli olennainen osa kanavan iltaohjelmistoa. Päivittäisten ohjelmien tavoitteena oli esitellä vuosittain yli 2000 musiikkivideota. Musiikkisarja oli samaa Ylen video-ohjelmien kaanonia 1980-luvun Hittimittarista ja Tuubista lähtien.

Aloittaessa Musiikki-tv:tä esitettiin käytännössä jopa viitenä päivänä viikossa. Omat ohjelmat tehtiin mm. yleisön toivevideoille, uudelle musiikille, klassikoille sekä myyntilistasijoittujille.

"Tuntui siltä, että kaikki muut tyylilajit oli jo katettu ja tarvittiin tätä", juontaja Erno Kulmala muistelee vuonna 2008 käynnistettyä Ääripää-nimeä kantanutta sarjaansa. Harvinaisempia, jopa unohdettuja ja ennen kaikkea äärimmäisiä videoita tarjoilleen yösarjan otsake leivottiin tarkoituksella sellaiseksi, ettei se rajannut mitään musiikkityyliä pois.

Meillä oli yhtäkkiä kymmenen HIMiä tässä maassa ja demopuolella vielä enemmän.― Erno Kulmala raskaan rockin menestyksestä 2000-luvulla.

Juontaja Kulmala myös valikoi itse kaikki Ääripäässä esitetyt musiikkivideot. Jaksoja koottiin musiikkityylillisesti laidasta laitaan -periaatteella. Ääripäässä esitettiin mm. black metal- ja gangsta rap -specialit, silkkaan progemetalliin keskittynyt jakso sekä useampia Suomessa vähemmän tunnetuille orkestereille omistettuja osuuksia.

”Toihan oli myös vähän sellainen ad hoc -homma”, Kulmala sanoo. Hän työllisti tuolloin itseään muiden musiikki-tv:läisten tapaan myös radion puolella YleX-kanavalla. ”Musiikki-tv oli silkka sivuduuni. Tein kaikkea muuta päätyökseni. Välillä tuntui, että meni enemmän aikaa maskissa kuin kamera edessä kuvattaessa.”

Musiikki-tv juontajat Laura Vähähyyppä ja Erno Kulmala vuonna 2008.
Musiikki-tv juontajat Laura Vähähyyppä ja Erno Kulmala vuonna 2008. Musiikki-tv juontajat Laura Vähähyyppä ja Erno Kulmala vuonna 2008. Kuva: Yle/Heli Sorjonen Laura Vähähyyppä,Musiikki-tv,Yle Elävä arkisto

Media ja musiikki murroksessa

2000-luvun jälkimmäinen puolisko oli paitsi musiikkiteollisuuden myös media-alan suuren murroksen aikaa. Videojätti YouTube aloitti toimintansa vuonna 2005 ja palvelun kehityskulku oli seuraavien vuosien aikana hurjaa. Kesällä 2007 myös Ylen oma suoratoistopalvelu Areena käynnistettiin ja Ylen nettisivuja kehitettiin voimakkaasti yhtiön eri ohjelmabrändien ehdoilla. Myös Musiikki-tv oli television lisäksi alusta alkaen vahvasti läsnä internetissä.

Musiikkivideoiden esittäminen televisiossa oli erittäin kallista. Lisäksi perinteisten video-ohjelmien konsepti alkoi tuntua lineaarisena esitystapana vanhanaikaiselta. Internetissä oli tulevaisuus ja pian videoita ladattiin kiihtyvällä vauhdilla verkkoon katsottaviksi ja kuunneltaviksi. Musiikkivideot olivat myös selvästi menettäneet arvostustaan, eikä niistä oltu taiteellisesti niin kiinnostuneita kuin vaikka 1990-luvulla.

Siitä tuli sellainen vitsi, että mikä kanava tahansa missä ollaan, niin se lakkautetaan.― Erno Kulmala muistelee YleQ ja Yle Extra -kanavia

Vuosikymmenen näkyvimpiä musiikillisia trendejä taas olivat paitsi hevimusiikin kaupallistuminen ja tasapäistyminen, myös suomenkielisen räpin läpimurto.

”Meillä oli yhtäkkiä kymmenen HIMiä tässä maassa ja demopuolella vielä enemmän”, juontaja Kulmala muistelee. "Hienointa mitä 2000-luvun musiikissa tapahtui? Suomen kieli teki uuden läpimurron. Hevin lisäksi suomiräppi kehittyi ja nousi suosituksi. Ne on isoja juttuja kielellisen kasvamisen kannalta."

Vuoden 2008 lopussa Yle Extra tuli tiensä päähän ja Musiikki-tv palasi TV2 -kanavalle. ”Siitä tuli sitten sellainen vitsi, että mikä kanava tahansa missä ollaan, niin se lakkautetaan”, Kulmala muistelee ja viittaa samalla aiempiin työtehtäviinsä vuonna 2006 lakkautetulla YleQ-radiokanavalla.

Erno Kulmala.
Erno Kulmala 2007. Erno Kulmala. Kuva: Yle/Heli Sorjonen Musiikki-tv,Yle Elävä arkisto

Valikoituja äärimmäisyyksiä

Ohjelmasarjan sisällöstä toimittaja Kulmalalle on jäänyt mieleen pari erikoislaatuisempaa musiikkivideota.

"Löysin tällaisen norjalaisbändin, kuin Goat the Head. Heidän videonsa, Darwinian Minions, on jäänyt sillä tavalla elämään, että pitää itse aina tasaisin väliajoin kaivaa se katseltavaksi ja jakoon kavereille. Aina jos video päättyy läjäpanokseen, niin sehän on ihan v***n hyvä! Siinä on jotain sellaista. Alastomuutta, rehellisyyttä, kaikkea. Se vain toimii!"

Toinenkin mieleenpainunut video on norjalaisen black metal -yhtyeen tuotantoa. Gorgoroth-orkesteri oli vuonna 2004 esiintynyt erittäin raflaavalla tavalla Varsovassa ja konsertin jälkipyykki johti lopulta orkesterin levytyssopimuksen purkamiseen sekä rikostutkintaan.

"Vastaavaa tuottajaa Anssi Autiota piti konsultoida sen Gorgorothin musiikkivideon kanssa. Bändi oli Puolassa esiintynyt kuten videossa. Lavalla oli seivästettyjä joulukinkunpäitä ja verta oli sotkettu joka paikkaan. Esiintymislavan taustamatto oli korvattu puisilla risteillä, joilla roikkui eläviä malleja. Katolisessa maassa tämä ei aiheuttanut lämmintä vastaanottoa, vaan yhtye kyydittiin rajalle ja annettiin porttikielto maahan. Bändi sitten toisinsi tämän konserttinsa tälle videolle", Kulmala sanoo.

"Visuaalisesti se oli erittäin hieno video, mutta sisälsi kyllä sellaisia asioita, mitä ei välttämättä nykytelevisiossa voisi enää esittää. Silloin se kelpasi perusteluiden jälkeen."

Visuaalisesti se oli erittäin hieno video, mutta sisälsi kyllä sellaisia asioita, mitä ei välttämättä nykytelevisiossa voisi enää esittää.― Erno Kulmala Gorgorothin Carving A Giant -videosta.

Mitä Kulmala sitten tuumii ajatuksesta, että Ääripäiden julkaisun myötä hänen kolmikymppinen naamansa on tästä lähtien pysyvästi katsottavissa Areenassa?

“No. Jos työurallaan on päässyt siihen vaiheeseen, että kelpaa Elävään arkistoon, niin sitten on ollut media-alalla jo ehkä liiankin pitkään.”

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.