Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.
Koiran historia kietoutuu moneen ihmisen historian merkkipaaluun. Kun opimme käyttämään tulta, rohkeimmat sudet uskalsivat tulla apajille yli jääneitä luita kaluamaan. Rohkeimmat ja suloisimmat sudenpennut leikeissään saivat varmasti ihmisiltä parhaita herkkupaloja ja rohkaistuivat entisestään.
Kun opimme viljelemään maata, ruokaa alkoi olla enemmän ja kaikkein eniten ihmisiin luottavat eläimet saivat siitä varmasti osansa.
Tutkijat kuvaavat, kuinka ihminen on vaikuttanut koiran kehitykseen: rauhallisimmat ja söpöimmat sudet ovat päässeet ihmistä lähelle ja niinpä koirista on lopulta tullut ihmisen näkökulmasta optimaalisia.
Koira on oppinut lukemaan ihmisen eleitä ja ilmeitä, palvelemaan ihmistä, reagoimaan ihmisen kanssa muuttuviin olosuhteisiin ja olemaan rauhallinen ihmistä kohtaan. Ja tietysti koira on oppinut kallistamaan päätään ja katsomaan ihmistä syvälle silmiin, tulemaan sängyssä flunssaa potevan emäntänsä viereen empaattisen näköisenä ja jopa seuraamaan MM-jalkapalloa innostuneen ja kiinnostuneen oloisena isäntänsä kanssa. Koira on oppinut valtavan määrän taitoja, jotka hyödyttävät sitä ihmisen kanssa elellessä.
Mutta entä jos asiaa tarkastellaankin toisin päin: Millä tavalla koira on muovannut ihmistä?
2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa tulos on aika lailla selvä: koira on monin tavoin hyödyksi ihmiselle sekä fyysisen että henkisen terveyden tuojana.
1) Ylös, ulos ja lenkille – koira tekee ihmisestä aktiivisemman
Ainakin ihmisen paras kaveri saa meidät liikkeelle – ja sitä kautta tekee meistä monella tavalla terveempiä.
Amerikkalaistutkimuksen mukaan koiraa ulkoiluttavilla ikäihmisillä on parempi painonhallinta, vähemmän lääkärikäyntejä ja vähemmän arkea haittaavia rajoitteita.
Brittitutkimuksessa taas huomattiin, että huonoimmallakin säällä koiranomistajat liikkuivat keskimäärin enemmän kuin koirattomat verrokit hyvän sään aikana.
2) Lämmin, märkä nuolaisu – koira tekee ihmisestä terveemmän
Koiranomistajilla näyttäisi olevan vähemmän sydän- ja verisuonitauteja, eikä se ruotsalaistutkimuksen mukaan johdu pelkästään liikunnasta.
Koiraperheessä asuminen erityisesti lapsena näyttää suojaavan myös monilta allergioilta ja astmalta sekä antavan paremman suolistomikrobiston - todella tärkeä asia sekä painonhallinnassa, yleisterveydessä että myös mielenterveyden ylläpidossa. Suoliston hyvä kunto auttaa aivoja ja koko elimistöä torjumaan sairauksia masennuksesta aina ylipainoon asti.
Se, että koira nuolee pikkulapsen naamaa, on siis hyvä juttu!
3) Uskollinen ystävä tekee ihmisestä onnellisemman
Osa tutkimuksista näyttää koiran omistamisen myös auttavan vähentämään masennusta, ahdistuneisuutta ja yksinäisyyden tunnetta. Yksinäinen koiranomistaja voi löytää luontevasti juttukaverin ulkoilutusreissulla vaikka joka päivä.
Kaikki eivät ole koiraihmisiä (itsellänikin on kissa). Nämä koiran kanssa yhdessä vuosituhansien kanssa kehitetyt geenit ovat kuitenkin meissä jokaisessa. Koiraa voi yrittää korvata muilla lemmikkieläimillä, mutta kaipuu uskolliseen kumppaniin, jonka äidinkieleen eivät kirosanat kuulu, on meissä syvällä.
Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvää kumppania, ja kehittää yhä. Koiran kanssa moni meistä on se parempi versio itsestään: aktiivisempi, terveempi ja onnellisempi. Hau!
Kirjoittaja: Minna Huotilainen
Aivotutkija Minna Huotilainen tietää, että aivot ovat koetuksella nykyisessä työelämässä. Siksi hän käy työpaikoilla luennoimassa ja on kirjoittanut kirjoja siitä, mitä aivot tarvitsevat toimiakseen hyvin. Minna rummuttaa myös musiikin harrastamisen merkityksestä aivoille ja soittaa itse pianoa bändikoulussa.
Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.
Tule mukaan kokeilemaan Ylen tiedekirjettä!
Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.
