Hyppää pääsisältöön

Luotsi on merten henkivartija

Suomen saaristo on jopa maailmanlaajuisesti hyvin haasteellinen laivaliikenteelle. Usean aluksen päivittäinen reitti sisältää lukuisia saaria ja kareja. Navigointitekniikka kehittyy, mutta siitä huolimatta meriliikenne tarvitsee luotseja edelleen. Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

Luotsi on ammattinimike henkilölle, joka työskentelee luotsiaseman alaisuudessa merellä luotsiveneissä ja satamissa. Ammatin tehtävänä on ohjata laivoja avomereltä satamiin ja niistä ulos sekä opastaa laivoja merenkulun väylillä.

Merellä työolosuhteisiihn vaikuttavat monet seikat, kuten pimeys, tuuli, sumu ja jää. Myös laivankansi on liukas ja siinä voi helposti lentää nurin. Luotsin työ on kuitenkin elintärkeää laivoille, joten töitä tehdään hankalista olosuhteista huolimatta.

Jo Kustaa Vaasan kuningasaikoina (1523–1560) luotseja tarvittiin yhä enenevissä määrin, joten tämä ryhtyi luovuttamaan luotseille taloja vero- ja maksuvapautuksineen. Alkoi syntyä luotsisukuja, joissa rannikolla asuvien perheiden pojat koulutettiin luotseiksi.

Dokumentissa haastatellaan Selma Franzénia, joka on Utön saaren ensimmäisten luotsien jälkeläisiä. Hän muistelee, miten ajat 1930-luvulla olivat yhteisöllisiä ja luonnollisesti erilaisia verrattuna nykypäivään.

"Silloin ei ollut televisioita tai radiota, joten oli järjestettävä muuta tekemistä. Me luotsivaimot aina keräännyimme miesten poissa ollessa talkoisiin. Karstattiin ja kehrättiin ja kun hommat oli hoidettu, syötiin juhlaruokaa".

Niin kauan kuin on merenkulkua, on myös onnettomuuksia.― Eläkkeellä oleva luotsi Göran Johansson

Vaikka luotsivaimot viihtyivät saaristossa, teki arki paikoin kipeää. Levoton odotus ja jatkuva huoli olivat läsnä. Luotsin ammatti on haastavaa, jopa vaarallista, joten merille lähteneen puolison kotiinpaluusta ei aina ollut varmuutta. Eläkkeelle jäänyt luotsi Göran Johansson toteaakin, että onnettomuuksia tapahtuu niin kauan, kuin merellä kuljetaan. Kalusto saattaa hajota, tekniikka voi pettää ja inhimilliset virheet ovat mahdollisia.

Toinen eläköitynyt luotsi, Gillis Lindström, kertoo kokeneensa työssään paineita varsinkin talvisin, jolloin miehitys oli paikoin riittämätöntä. Tällöin työtä saatettiin tehdä yötä päivää. Myös luotsivanhin Pentti Auranaho kertoo talven tuovan paljon omia haasteita. Paksu jääkerros vaatii taittuakseen paljon voimaa kalustolta.

Meri työmaana -dokumentissa tutustutaan myös luotsiveneiden toimintaan, kun rahtilaiva Baltic Eagle lähtee Turun satamasta Englantiin mukanaan suomalaisia paperituotteita. Aluksella on takana lukuisia merimatkoja, mutta luotsin on silti oltava mukana. Laivan kapteeni John Howard sanoo luotsi Bjarne Öhmanin panoksen olevan hyvin tärkeä tämän erikoistuntemuksen vuoksi. Öhmanilla on erityisen yksityiskohtaisia tietoja meren syvyyksistä ja virroista.

Ennen vanhaan luotsien apuna olivat lähinnä merimiestaidot, kiikarit ja kompassit. Sittemmin elektroniikka on korvannut luotsiasemia ja työpaikkoja on vähentynyt.

Saaristomeren merenkulkupiirin johtaja Paavo Vihuri uskoo luotsien säilyvän automatisoinnista huolimatta. Reitit täytyy tuntea hyvin ja luodot ja saaret tuskin tulevat muuttamaan paikkaansa.

Lisää ohjelmasta

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto