Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

• Kaarlo Juho Ståhlberg
• Lauri Kristian Relander
• Pehr Evind Svinhufvud
• Kyösti Kallio
• Risto Ryti
• Carl Gustaf Emil Mannerheim
• Juho Kusti Paasikivi
• Urho Kekkonen
• Mauno Koivisto
• Martti Ahtisaari
• Tarja Halonen
• Sauli Niinistö

Laillisuus, edistys ja kansanvalta leimasivat K.J. Ståhlbergin uraa. Suomen ensimmäiseksi presidentiksi hän nousi tasavaltaa kannattavien äänin vastaehdokkaanaan monarkistien ja oikeiston tukema Mannerheim.

Suomelle valittiin ensimmäinen presidentti 25. heinäkuuta 1919. Vielä keväällä sisällissodan jälkimainingeissa hallitusmuodoksi oli kaavailtu monarkiaa ja kuninkaaksi ehditty jo valita Friedrich Karl, mutta suunnitelmat kaatuivat Saksan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa. Suomesta tuli tasavalta, jonka hallitusmuoto vahvistettiin 17. heinäkuuta 1919.

Ståhlberg oli ollut keskeisesti vaikuttamassa uuden hallitusmuodon sisältöön. Hänestä tuli eduskunnan valitsemana presidenttinä myös käytännössä uuden perustuslain ja tasavaltalaisten muotojen vakiinnuttaja.

Kuivakka laillisuusmies Ståhlberg oli jatkuvasti oikeiston hampaissa. Tasavallan kannattajalle osoitettiin epäkunnioitusta monin tavoin. Ståhlbergin protokollan mukaisiin kutsuihin Mannerheim vastasi kohteliaasti: “Ratsuväenkenraali, vapaaherra Mannerheim valittaa, että hänellä ei ole tilaisuutta noudattaa kutsua linnaan ja sen iltajuhlaan.”

Ensimmäiset Linnan juhlat pidettiin Ståhlbergin kaudella vuonna 1919. Vieraita oli tuolloin vain 150 ja tarjoilu oli vaatimatonta.

Jatkokaudesta Ståhlberg kieltäytyi sillä perusteella, ettei saman henkilön ole viisasta toimia presidenttinä kahta kautta. “Luuletteko, että minä teen niin kuin se entinen diiva, joka vielä antaa toisen näytöksen”, tokaisi Ståhlberg, kun häntä taivuteltiin toiselle kaudelle.

Ståhlbergin oma ehdokas seuraajaksi oli Risto Ryti. Kun seuraajaksi valittiin kuitenkin Lauri Kristian Relander, Ståhlbergin kerrotaan käyttäneen voimakkainta ilmaisua mitä hänen repertuaaristaan löytyi: “Hitto!”

Presidenttikautensa jälkeen Ståhlberg toimi 1930-luvulla kansanedustajana. Vuosien 1931 ja 1937 presidentinvaaleissa Ståhlberg oli ehdokkaana, mutta kummassakin vaalissa hän jäi valitsematta niukimmalla mahdollisella äänimäärällä.

Katso myös: K.J. Ståhlberg loi tasavallan muodot

Relander valittiin presidentiksi 41-vuotiaana Viipurin läänin maaherran paikalta. Valinta oli kaikille yllätys – myös hänelle itselleen.

Lauri Relanderin presidenttikaudella presidentin edustavuus nousi edeltäjästä K.J. Ståhlbergista. Monet tosin pitivät seurallista ja sovittelevaa Relanderia liian heikkona presidenttinä.

Sisäpolitiikassa Relanderin kautta väritti Lapuan liikkeen nousu. Maalaisliittolainen Relander oli kommunismin vastustaja, ja häntä pidettiin oikeistoradikalismin vankkana tukijana. Ulkopolitiikassa Suomi jatkoi yksinäistä linjaansa.

Ulkomaanmatkoillaan Relander loi suhteita etenkin muihin Pohjoismaihin. Reissu-Lassen ulkomaanmatkoja seurattiin Suomessa tarkasti. Myös presidenttiparin seuraelämä kotimaassa kiinnosti suomalaista lehdistöä suuresti.

Presidenttiaikana Relanderia arvosteltiin, mutta myös arvostettiin. Hän oli erittäin mieluisa vieras erilaisissa yleisötilaisuuksissa, sillä hän oli loistava juhlapuhuja ja seuramies.

Maalaisliiton vahvan miehen Kyösti Kallion kanssa Relanderilla oli huonot välit. Haluja toiselle virkakaudella oli kovasti, mutta maalaisliitto ei asettanut Relanderia ehdokkaaksi vuoden 1931 vaaleissa.

Katso myös: Lauri Kristian Relander

Pehr Evind Svinhufvud tunnettiin vahvana valtiomiehenä ja laillisuuden puolustajana. Hänet valittiin presidentiksi oikeiston tuella 1930-luvun alun levottomina vuosina.

Svinhufvudin keskeisin teko oli Mäntsälän kapinan tukahduttaminen. Presidentti teki sen radion välityksellä, sillä hänen arvovaltansa riitti siihen.

Svinhufvudin kaudella myös sota Euroopassa alkoi näyttää yhä todennäköisemmältä. Hän ottikin sivussa vuosia olleen Mannerheimin takaisin valtakunnan kärkipaikoille.

Ennen presidenttiyttään Svinhufvudilla oli merkittävä rooli Venäjän vallan ajalla Suomen itsehallinnon ja laillisuuden puolustajana. Svinhufvud oli myös Suomen tasavallan ensimmäinen valtionhoitaja.

Presidenttinä Svinhufvud teki sen, mitä häneltä pyydettiin ja Suomen sisäpoliittinen tilanne rauhoittui. Hallituksetkin alkoivat istua pidempiä kausia.

Svinhufvudin aikana ei Suomesta eikä Suomeen tehty yhtään virallista valtiovierailua, ja ulkopolitiikka oli pitkälti ulkoministerien Aarno Yrjö-Koskisen ja Antti Hackzellin harteilla. Tosin presidenttikin teki epävirallisia vierailuja ainakin Ruotsiin ja Viroon.

Katso myös: Pehr Evind Svinhufvud - Ukko-Pekka

Kun Kyösti Kallio valittiin vuonna 1937 presidentiksi, monet epäilivät hänen kykyjään. Helsingin seurapiireissä päiviteltiin, miten kielitaidoton presidentti ja ennen kaikkea hänen puolisonsa Kaisa selviytyisivät presidenttiparin tehtävistä.

Talonpoikainen presidenttipari mursi kuitenkin nopeasti seurapiirien jään. Iloinen ja vaatimaton Kaisa otti paikkansa parrasvaloissa maalaisnaisen lämmöllä ja arvokkuudella.

Poliittista kokemusta Kyösti Kalliolta ei toki puuttunut. Pitkäaikainen ura kansanedustajana, eduskunnan puhemiehenä, ministerinä ja neljän hallituksen pääministerinä olivat hioneet Kalliosta sovittelutaitoisen kansanvallan puolustajan.

Presidenttiehdokkaana Kallio oli jo vuoden 1931 vaaleissa. Lapuan liikkeen tukemana ja painostamana valituksi tuli kuitenkin P. E. Svinhufvud. Vuoden 1937 vaaleissa asetelma kääntyi Kallion voitoksi Svinhufvudia vastaan.

Eheyttäjä, sovittelija, maareformien toteuttaja, tasavallan ja kansanvallan sinnikäs puolustaja ovat Kallion poliittiseen toimintaan liitettyjä mainesanoja.

Presidenttikausi talvisodan varjossa mursi kuitenkin Kyösti Kallion terveyden. Talvisodan raskaina vuosina hän oli ajoittain työkyvytön. Erityisesti ulkopolitiikkaa koskeva päätöksenteko jäi muiden harteille.

Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhui radiossa kansalle, oli hänen äänensä väsynyt.

Kallio ilmoitti eroavansa presidentin toimesta marraskuussa 1940 ja hänen seuraajakseen valittiin poikkeuslailla pääministeri Risto Ryti. Kallio kuoli sydänkohtaukseen 19.12.1940 Helsingin päärautatieasemalla.

Kuukausi talvisodan alkamisen jälkeen presidentti Kyösti Kallio tarkasteli uudenvuodenpuheessaan 1940 Neuvostoliiton sodan päämääriä. Kovasanaisessa puheessaan Kallio tuomitsi Suomea vastaan kohdistetun hyökkäyksen.

Katso myös: Sovitteleva Kyösti Kallio rakensi yhteishenkeä

Viileä ja harkitseva Risto Ryti joutui talvisodan pääministerinä ja jatkosodan presidenttinä kantamaan harteillaan poliittisen vastuun maan kohtaloista.

Talvisodan alettua maahan tarvittiin pääministeri, joka kykeni viileään harkintaan ja yhteistyöhön kaikkien poliittisten suuntausten kanssa. Kun presidentti Kyösti Kallion terveys alkoi horjua, myös ulkopolitiikan johto siirtyi käytännössä pääministerin hoitoon. Ja kun Kallio joutui sairautensa vuoksi eroamaan, Ryti taivuteltiin presidenttiehdokkaaksi.

Jatkosodan alettua presidentti Risto Ryti totesi radiopuheessaan 26.6.1941 rauhaa rakastavan kansamme joutuneen jälleen ikiaikaisen vihollisen raa’an hyökkäyksen kohteeksi.

Jatkosodan loppuvaiheessa presidentti joutui henkilökohtaisesti ottamaan vastuun maan kohtalosta. Saksan viljatoimitusten ja aseavun ehtona oli, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Tukalassa tilanteessa ja Neuvostoliiton suurhyökkäyksen käynnistyessä Ryti lähetti Hitlerille henkilökohtaisen kirjeen, jossa hän lupasi, että hän tai hänen johtamansa hallitus ei tee erillisrauhaa ilman Saksan suostumusta.

Rytille tämä sopimus merkitsi kymmenen vuoden kuritushuonetuomiota sodan jälkeisessä poliittisessa tilanteessa. Vuonna 1949 Paasikivi armahti hänet terveydellisten syiden perusteella. Sairauden murtama Ryti vietti vankilavuosiensa jälkeen hiljaiseloa kunnes kuoli 25.10.1956.

Nykyisen käsityksen mukaan Rytin henkilökohtaisilla uhrauksilla oli ratkaiseva merkitys sodan loppuvaiheessa; Suomi säilyi itsenäisenä.

Katso myös: Risto Ryti - sotavuosien presidentti

Carl Gustaf Emil Mannerheim toimi tasavallan presidenttinä sodan vaikean loppuvaiheen. Marsalkka oli tullut suomalaisille tunnetuksi näyttävästä sotilasurastaan, johon kuului palvelua myös Venäjän keisarin joukoissa.

Mannerheim toimi Suomen ensimmäisenä puolustusvoimien ylipäällikkönä sisällissodan alussa 1918 ja myöhemmin talvi- ja jatkosodassa.

Mannerheimille myönnettiin Suomen marsalkan arvonimi tämän syntymäpäivänä 4.6.1942 ja päivä määrättiin puolustusvoimien lippupäiväksi. Syntymäpäiväjuhliin saapui yllättävänä huomionosoituksena Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen tallensi salaa juhlissa käydyn keskustelun.

Mannerheim ehti toimia valtionpäänä jo Suomen itsenäisyyden alussa, mutta presidentiksi hänet valittiin Rytin erottua 1944 eduskunnan säätämällä poikkeuslailla. Mannerheimin kauden keskeisin tehtävä oli rauhanteko Neuvostoliiton kanssa. Presidenttinä hän myös osallistui sotasyyllisyysoikeudenkäynnin läpiviemiseen.

Mannerheim erosi presidentin tehtävistä jo vuonna 1946 heikentyneen terveytensä takia.

Mannerheim muistetaan sotasaavutusten lisäksi lasten ja nuorison ystävänä. Hän oli muun muassa partioaktiivi ja perusti nimeään kantavan lastensuojeluliiton.

Mannerheimin tiedetään olleen eläinrakas. Erityisen lähellä hänen sydäntään oli hänen pitkäaikaisin ratsunsa Käthy. Mannerheimin pyynnöstä Käthy osallistui jopa isäntänsä hautajaisiin.

Katso myös: C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka

J.K. Paasikivellä oli jo takanaan pitkä ura, kun eduskunta valitsi hänet presidentiksi Mannerheimin pyydettyä eroa terveydellisiin syihin vedoten. Ärähtelevä ja murahteleva Paasikivi ei ollut läheisilleen helppo työtoveri.

Paasikiven poliittinen ura alkoi jo autonomian aikana. Jo vuonna 1918 Paasikivi toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli käytännössä pääministerinä.

Poliittiselta ajattelultaan Paasikivi oli vanhasuomalainen monarkisti. Suhteessa Venäjään Paasikivi edusti sortovuosina niin sanottua myöntyvyyslinjaa. Uuden puoluemuodostuksen myötä Paasikivi liittyi kokoomukseen, jonka puheenjohtajana hän toimi 1930-luvun puolivälissä.

Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana hän oli vuosina 1914-1934. Pankkiuran ohella Paasikiven taitoja tarvittiin jatkuvasti myös politiikassa.

Jo vuonna 1920 Paasikivi toimi Suomen valtuuskunnan johtajana Tarton rauhanneuvotteluissa. Paasikiven idänsuhteiden asiantuntemusta tarvittiin niin talvisodan alla kuin monesti myöhemminkin Suomen siirtyessä sodasta rauhan kauteen.

Toisen maailmansodan päättyessä toukokuussa 1945 pääministeri Paasikivi puhui radiossa suomeksi ja ruotsiksi painavin ja toiveikkain sanankääntein.

Kun Mannerheim erosi vuonna 1946 presidentin virasta terveydellisten ja poliittisten syiden vuoksi, eduskunta valitsi hänen tilalleen poikkeuslailla J. K. Paasikiven.

Sodan jälkeisessä tilanteessa presidentti joutui kantamaan harteillaan maan kohtaloita monien ristipaineiden kohteena. Rauhanneuvottelut, sotasyyllisyyskysymys, Pariisin rauhansopimus 1948, YYA-sopimus, valvontakomission aika, kotimaisten kommunistien sisäpoliittinen vaikutusvalta ja lopulta Porkkalan palautus leimasivat historiallisina käännekohtina Paasikiven uraa.

Paasikivien poliittista ajattelua kuvasti voimapolitiikka. Pienten valtioiden oli pakko sopeuttaa omat toimintatapansa suurvaltojen intresseihin. Kun Neuvostoliiton ”legitiimit turvallisuustarpeet” tulisi täytettyä, Neuvostoliiton ja Suomen suhteet voisivat kehittyä luottamuksellisina.

”Olen tehnyt Moskovaan seitsemän matkaa ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin”, tokaisi Paasikivi syksyllä 1955 Moskovan matkansa jälkeen. Tämä matka olikin Paasikiven poliittisen uran huipentuma. Luottamuksellisten suhteiden rakentaminen Neuvostoliittoon toi nyt konkreettisia hedelmiä - Porkkalan vuokra-alue palautettiin Suomelle.

Paasikiven kaudella itsenäisyyspäivänä 1949 pääsivät radiokuuntelijat ensimmäistä kertaa aistimaan Linnan juhlien tunnelmaa paikan päältä. Juhlan kulku noudatti myöhemmin tutuksi tullutta järjestystä. Tuhatkunta vierasta saapui ensin Mariankadun puolelta, arvokkaimmat vieraat sitten Kauppatorin puolelta. Presidentti Paasikivi puolisoineen vastaanotti ja kätteli vieraat, myös presidentin tytär, arkkitehti Annikki Paasikivi kätteli vieraat.

Katso myös: Kokenut J. K. Paasikivi luovi vaikeat kaudet

Urho Kaleva Kekkonen oli Suomen tasavallan pitkäaikaisin presidentti. Hänet muistetaan voimakkaan sisäpolitiikan lisäksi idänsuhteiden hoitajana.

Kekkonen valittiin presidentiksi 1956 pienimmällä mahdollisella valitsijamiesmäärällä. Myöhempinä kausina vaalit olivat usein vain muodollisuus.

Kekkosen ulkopoliittisen uran huipentuma oli Helsingissä vuonna 1975 pidetty Etykin kolmas vaihe. Tuolloin Suomessa vieraili lähes 40 maan valtionpäämiehet.

Kekkonen tunnettiin urheilullisena kansanmiehenä. Toisaalta hänen sisäpolitiikkaansa on arvosteltu liian autoritääriseksi. Kekkonen mm. hajotti ja nimesi hallituksia täysin oman mielensä mukaan.

Kekkosen asemaa pönkittivät suhteet Neuvostoliittoon. Hän antoikin näytteensä ulkopolitiikan taidoistaan mm. noottikriisin ja yöpakkasten hoidossa 1950- ja 1960-luvun vaihteessa.

Kekkosen vallankäytön keskeinen osa olivat erilaiset retket, joilla mm. hiihdettiin ja metsästettiin. Retkillä oli usein mukana vanhoja ja tulevia suomalaisia vaikuttajia.

Hiihtoretkillä Kekkonen tunnettiin kovakuntoisena, ja hänen takanaan tulevia kutsuttiin leikkisästi perässähiihtäjiksi. Yleensä Kekkonen määräsi tahdin.

Jahtiystävyys neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin kanssa saavutti aivan omanlaisensa mittasuhteet. Metsästys ja siihen liittyvät yltäkylläiset ateriat olivat perivenäläistä kulttuuria vahvimmillaan. Kekkonen solahti joukkoon vaivatta ja tiesi, että näissä tilanteissa käydyt keskustelut olivat mitä tärkeintä ulkopolitiikkaa.

Ruotsin prinssi Carl Gustaf sai hyisen vastaanoton Suomessa, kun tämä lennätettiin helikopterilla Kekkosen pilkkikaveriksi Somasjärven jäälle. Tulevan kuninkaan Kaarle Kustaan käsi oli kipsattu ja palttoon tyhjä hiha lepatti tuulessa.

Kekkosen kaudella alkoi Linnan juhlien televisioinnin perinne. Ensimmäinen tv-lähetys Linnan juhlista nähtiin vuonna 1967.

Presidentti Kekkosen kaudesta alkaen olemme oppineet tuntemaan myös valtionpäämiestemme lemmikkieläimet. Videolla Kekkonen ja hänen vaimonsa Sylvi Kekkonen kertovat koiristaan Isabellasta ja Miilasta ja toisessa otteessa nähdään Kekkonen lenkkeilemässä vinttikoiransa kanssa Seurasaaressa.

Dokumentti Presidentin päivä kuvaa Kekkosen arkipäivää sellaisena kuin hän itse halusi sen kuvattavan. Ensiesityksessään 1977 Presidentin päivällä oli yli 1,7 miljoonaa katsojaa.

Kekkosen terveys alkoi pettää näkyvästi alkusyksystä 1981. Syyskuussa Kekkonen jäi sairauslomalle, ja kuukauden päästä hän pyysi eroa tehtävästään. Tehtävää hoiti pääministeri Mauno Koivisto.

Katso myös: Urho Kekkonen - pitkän linjan presidentti, Kekkonen-sarja Areenassa

Mauno Koivisto nousi presidentiksi Urho Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen vuonna 1982. Uusi presidentti alkoi hiljalleen purkaa edeltäjänsä luomaa valtajärjestelmää.

Ennen presidenttiyttä Koivisto oli ollut pääministerinä ensi kerran jo vuonna 1968, välillä Suomen Pankin johdossa, kunnes palasi politiikkaan pääministerin paikalle vuonna 1979.

Kun Kekkonen erosi syksyllä 1981 siirtyi Koivisto hoitamaan hänen tehtäviään. Virkaa tekevä presidenttiys antoi Koivistolle ennakkosuosikin aseman tuleviin valitsijamiesvaaleihin.

Ennenaikaisesti pidetyissä presidentinvaaleissa Koivisto valittiin tehtävään jo ensimmäisellä kierroksella. Presidentti Koivisto astui virkaansa 27.1.1982. Historiallisen päivän tunnelmat tallentuivat komeasti A-studion raporttiin.

Koiviston presidenttikautta leimasivat Neuvostoliitossa ja sen vaikutuspiirissä tapahtuneet mullistukset. Toinen presidenttikausi päättyi laman ankeissa tunnelmissa 1994. Myös EU-jäsenyysneuvottelut käytiin Koiviston toisen kauden aikana, ja presidentin kiitettiin hivuttaneen Suomea idästä kohti länttä – joskin varovaisesti.

Koiviston meriitiksi katsotaan parlamentarismin kehittäminen presidentinvallan kustannuksella. Koiviston kaudella presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen peräkkäiseen 1991 eli sama henkilö voi olla toimessa enintään kaksitoista vuotta peräkkäin. Arvostelua Koivisto sai hitaasta reagoimisesta Baltian maiden itsenäistymisen yhteydessä.

Koiviston kauden ulkopoliittisia huippuhetkiä oli suurvaltojen presidenttien Mihail Gorbatšovin ja George Bushin huipputapaaminen Helsingissä vuonna 1990.

Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehti.

Politiikassa ja talouselämässä kokenut, tohtoriksi opiskellut Koivisto oli huumorintajuisen esiintymisensä ja satamavuosien ansiosta aina myös kansan mies. Pikku Kakkosen ohjelmassa "Manu" rupatteli Ransun kanssa Kultarannassa muun muassa lapsuudestaan.

Politiikan pelikenttien ohella Koivisto oli tuttu näky lentopalloverkolla.

Koiviston kaudelle kansalle tulivat tutuksi Assi-tyttären mopsit. Pienikokoiset seurakoirat saivat ylläpidettävikseen sekä Presidentinlinnan että Mäntyniemen reviirit.

Katso myös: Mauno Koivisto – Turun fundeeraaja

Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi 1990-luvun laman aikana. Hänen toimikaudellaan Suomi liittyi Euroopan unioniin ja presidentti tuli kansaa lähelle maakuntamatkoillaan.

Vuonna 1994 Suomi kamppaili laman kourissa ja poliitiikan ytimen ulkopuolelta tullut kansainvälisissä tehtävissä ja kansalaisjärjestöissä toiminut Ahtisaari tarjosi vaihtoehdon poliitikkoihin pettyneelle kansalle. Ahtisaari oli ensimmäinen, joka valittiin Suomen tasavallan presidentiksi suoralla, kaksivaiheisella kansanvaalilla.

Vastavalittu presidentti Martti Ahtisaari kajautti ensitöikseen kannattajilleen venäläisen laulun Rakastan elämää. Dokumentissa Presidentti Ahtisaari, otaksun seurataan Martti Ahtisaaren matkaa Mäntyniemeen virkaanastujaisiin ja valmistautumisesta presidentin tehtävään vaalien jälkeisinä viikkoina.

Maaliskuussa vuonna 1997 Suomi oli maailmanpolitiikan keskipisteenä, kun suurvaltojen presidentit tapasivat Helsingissä. Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin tulivat pohtimaan muun muassa Naton laajentumisen periaatteita ja aseistariisuntaa.

Itsenäisyyspäivän 1997 alla Ahtisaari otti vastaan joukon lapsia Presidentinlinnassa ja kertoi muun muassa äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

Jörn Donner haastatteli Ahtisaarta Kultarannassa kesällä 1999. Ahtisaari muistelee omaa nuoruuttaan, opiskeluvuosiaan ja uransa alkuvaiheita.

Ahtisaari ei asettunut ehdolle jatkokaudelle. Sen sijaan hänet on nähty monissa maailman kriisipesäkkeissä rauhanneuvottelijana. Kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

Toimittaja Rauli Virtanen ikuisti hetken, kun Ahtisaari sai kotonaan tiedon Nobel-palkinnosta.

Katso myös: Kriisien ratkoja Martti Ahtisaari

Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000. Halonen ehti ennen presidenttiyttään toimia monen hallituksen ministerinä. Poliittisen uran lisäksi hänellä on vahva ammattiyhdistys- ja järjestötausta.

Tie maailman aniharvojen naispresidenttien joukkoon ei ollut helppo. Kirkkoon kuulumaton kansalaisjärjestöaktiivi ja avoliitossa elävä vasemmistodemari oli monelle liikaa. Enemmistö halusi kuitenkin naisen.

Halonen valittiin virkaansa vuonna 2000. Vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella oli keskustan Esko Aho.

Presidentin valtaoikeudet ovat herättäneet keskustelua Halosen aikana. Koiviston kaudella aloitettu valtaoikeuksien leikkaus on arvostelijoiden mielestä viety jo liian pitkälle.

Eniten Halosen kaudella ovat puhuttaneet Suomen Pankin johtajanimitykset.

Halonen tunnettiin jo ennen presidenttiyttään ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Presidenttinäkin hän osallistui aktiivisesti globalisaation ongelmia ratkoviin kokouksiin.

SAK:n lakimies Tarja Halonen neuvoo vuonna 1973 valmistuneessa ohjelmassa, minkälaisia oikeuksia on irtisanotulla.

Toisesta kierroksesta ennustettiin tasaista, mitä se lopulta olikin. Lopulta tiukka taisto näytti kääntyvän Halosen eduksi ja Aho joutui myöntämään tappionsa. Suomen ensimmäisen naispuolisen presidentin valinta tehtäväänsä varmistui 6. helmikuuta vuonna 2000.

"Se on sitten lounas tiedossa huomenna", totesi Halonen päätettyään onnittelupuhelun Ahtisaaren kanssa.

Mäntyniemen hiljaiseloon tottuneet hiiret ja linnut kokivat järkytyksen, kun taloon muuttivat presidentti Halosen kaksi kissaa. Kesäisin Miska ja Rontti saivat hoidettavakseen Kultarannan hiirestysalueet.

Marianne Lydénin haastattelussa Tarja Halonen summasi presidenttikautensa kolmea ensimmäistä vuotta. Halosen astuessa virkaan maaliskuussa 2000 voimaan tuli uusi perustuslaki, joka kavensi ja muutti merkittävästi presidentin valtaoikeuksia. Presidentti, hallitus sekä eduskunta joutuivat etsimään uudenlaisia yhteistyötapoja, eikä yhteentörmäyksiltä aina vältytty.

Halonen tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinia useamman kerran. Vuonna 2001 tapaamisessa nousivat esiin oikeusvaltioperiaatteet, Nato ja Karjala, neljä vuotta myöhemmin tapetilla olivat EU-suhteet.

Vuoden 2006 vaalien alla toiselle kaudelle pyrkinyt presidentti Tarja Halonen puhui muun muassa yhteiskunnan uhista, arvoista ja Nato-jäsenyydestä.

Halosen kovin kilpailija oli Kokoomuksen Sauli Niinistö. Mitä lähemmäs varsinainen äänestyspäivä tuli, sitä tiukemmaksi tilanne muuttui Halosen ja varsinkin Niinistön välillä. Toinen kierros ratkesi Halosen hyväksi ja hänet valittiin toiselle kaudelle 51,8 prosentin ääniosuudella.

Tarja Halonen summasi presidenttikausiaan Jari Korkin haastattelussa Ykkösaamussa helmikuussa vuonna 2012.

Yksi hauskimmista Halosen vieraista on kenties hänen kaksoisolennoksikin sanottu yhdysvaltalainen juontaja ja koomikko Conan O'Brien. Koomikon vitsailu Suomesta sekä yhdennäköisyydestä Halosen kanssa sai runsaasti huomiota ja poiki myös kuvausmatkan Suomeen helmikuussa 2006.

Pikku-Kakkosesta tuttu videonoutaja Ransu vieraili Mäntyniemessä ja haastatteli Halosta vuonna 2004.

Halosen viimeinen kesä Kultarannassa kului edellisvuosiakin sosiaalisemmin, sillä moni yksityinen ja virallinen vieras halusi tulla tapaamaan häntä siellä vielä kerran.

Katso myös: Tarja Halonen - Suomen ensimmäinen naispresidentti

Juristina toimineen ja omaa lakiasiantoimistoa pyörittäneen Sauli Niinistön tie Suomen suosituimmaksi poliitikoksi ja lopulta presidentiksi alkoi kunnallispolitiikasta vuonna 1976. Eduskuntaan Niinistö nousi kolmannella yrittämällä vuoden 1987 vaaleissa.

Niinistö oli eduskuntavaalien äänikuningas kaksi kertaa peräkkäin vuosina 1995 ja 1999 keräten eniten henkilökohtaisia ääniä. Valtionvarainministerinä Niinistö toimi vuosina 1996-2003. Kausiin mahtui muun muassa lama-ajan jälkimaininkien tiukat säästökuurit sekä Euroopan unionin jäsenyyden tuomat muutokset ja eurovaluuttaan siirtyminen.

Niinistöstä kaavailtiin presidenttiehdokasta jo vuoden 2000 vaaleihin, mutta hän asettui ehdolle vasta 2006. Toisella kierroksella Niinistö hävisi täpärästi Tarja Haloselle.

Vaalien kynnyksellä Niinistöstä nähtiin myös pehmeämpi puoli, kun hän vieraili Maarit Tastulan haastateltavana Punainen lanka -ohjelmassa.

Ylen liikuntaan kannustavassa sarjassa Syke sytyttää nähtiin Niinistö rakkaan harrastuksensa parissa. Rullaluistelun lomassa sivutaan presidenttiehdokkaaksi asettumista sekä Suomen ja Euroopan tulevaisuutta.

Niinistön hetki koitti vuoden 2012 vaaleissa. Hänet valittiin Suomen 12. presidentiksi 62,6 %:n kannatuksella, mikä oli suurin toisen kierroksen kannatus Suomessa suoran kansanvaalin aikana.

Niinistö on kantanut huolta nuorten syrjäytymisestä ja painotti sitä myös virkaanastujaispuheessaan.

Aatemaailmaansa Niinistö on kuvaillut sanalla porvari ja kertonut yhdistävänsä sen poliittiseen oikeistoon, oikeudenmukaisuuteen sekä yksilön vapauteen ja vastuuseen.

Vuoden 2018 presidentinvaalien Ylen vaalitentissä Niinistö puhui rauhan merkityksestä ja sanoi sen olevan onnellisen elämän perusta. Hän nosti esiin kolme näkökulmaa rauhaan: poliittisen rauhan, yhteiskuntarauhan sekä luonnonrauhan.

Niinistö valittiin jatkokaudelle jo ensimmäisellä kierroksella historiallisen korkealla 62,7 % kannatuksella. "Voi hyvät ihmiset, onneksi olkoon teille!", aloitti Niinistö kiitospuheensa valitsijayhdistyksen vaalivalvojaisissa tammikuussa 2018.

Niinistön ja Haukion mukana Mäntyniemeen muutti bostoninterrieri Lennu, joka on hurmannut kansaa niin kotimaassa kuin maailmalla.

Marraskuussa 2017 presidentin kansliasta kiiri ilouutisia, kun presidenttiparin kerrottiin odottavan lasta. Poika syntyi helmikuussa 2018 ja sai nimekseen Aaro. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on syntynyt lapsi virassa olevalle presidentille. Haastattelussa Niinistö muistutti Suomeen syntyvän vuodessa noin 50 000 lasta ja kehotti suhtautumaan presidentin vauvaan kuten muihinkin: "kaikki nuo lapset on samalla tavalla tärkeitä".

Katso myös: Sauli Niinistö – puolivallaton mies nousi kansansuosioon

Artikkelin toteutus ja taitto: Heidi Sommar
Tekstit: Reijo Perälä, Jukka Lindfors, Heidi Sommar, Paavo Rytsä, Petra Himberg, Elina Yli-Ojanperä
Valokuvat Ylen valokuva-arkisto, Antti Haanpää (Niinistön kuva), Seppo Sarkkinen (Ahtisaaren sekä Halosen kuvat), Håkan Sandblom (Koiviston kuva), Antero Tenhunen (Kekkosen kuva)