Hyppää pääsisältöön

Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

Reinikainen (Tenho Saurén) työtehtävissä mielenosoituksessa.
Reinikainen (Tenho Saurén) työtehtävissä mielenosoituksessa. Reinikainen (Tenho Saurén) työtehtävissä mielenosoituksessa. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Reinikainen,Tenho Saurén,Yle Elävä arkisto

Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Tenho Saurénin tulkitsema Reinikainen nousi lopulta niin suosituksi, että käsikirjoittaja Neil Hardwickin velvollisuudeksi jäi luoda tälle oma nimikkosarjansa. Vuonna 1982 alkaneessa Reinikaisessa suosikkipoliisi muuttaa maaseudulta kaupunkiin Tampereelle.

Kahdenlaisia Reinikaisia – Kuinka kiireinen olet?

Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisuja. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut Reinikaisesta vuonna 2009 esitetetyt, hieman alkuperäisistä lyhennetyt versiot. Lyhennetyt jaksot ovat katsottavissa ja upotettavissa pysyvästi palvelussa.

Sarjassa konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) on muuttanut Tampereelle, jossa sattuikin paljon entistä kotikylä Hämeenperää enemmän. Esimerkiksi jo heti sarjan avausjaksossa Reinikainen joutuu itse poliisin kuulusteltavaksi. Alkuhankaluuksien ja väärinkäsitysten jälkeen konstaapeli on kuitenkin tuttuun tyyliinsä kuin kala vedessä. Reinikaisen tuttavapiiriin kuuluu poliisilaitoksen porukan lisäksi myös sosiaalitarkkailija Aili Hinkka (Tuija Vuolle), jolla näyttää olevan murheita ainakin yhtä paljon kuin asiakkaillaan.

Reinikaisen käsikirjoittajana toimi Tankki täyteen -sarjankin luonut Neil Hardwick. Hardwickin mukaan sarjan oli paitsi tarkoitus viihdyttää, myös kertoa vakavista asioista, vain hauskasti.

Dokumentti vuodelta 2011 kertoo kuinka Tankki täyteen sarjasta syntyi suuren suosion saanut Reinikainen.

Pääosaa näyttelevälle Tenho Saurénille (1926–2001) konstaapeli Reinikainen oli hänen elämänsä rooli. Saurén tunnettiin kautta maan Reinikaisesta ja nimenomaan Reinikaisena. Saurén myös esiintyi eri tilaisuuksissa roolissaan ja julkaisi humoristisia äänitteitä, joissa hän ei kuitenkaan tekijänoikeudellisista syistä voinut käyttää Reinikaisen nimeä.

Saurén sai sarjan nimiroolista Venla- sekä Telvis-palkinnot. Reinikainen keräsi tv-ruutujen ääreen parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa suomalaista. Reinikaisen menestyksen pohjana oli hahmon aitous. Pohjimmiltaan hyväntahtoinen ja rehti poliisimies olikin varsin moniulotteinen hahmo. Ulkoisesti Reinikainen vaikuttaa sosiaalisesti lahjakkaalta, mutta todellisuudessa hänellä ei oikeastaan ole juurikaan läheisiä ystäviä. Reinikaiselle on ominaista, että kun käsiteltävät asiat muuttuvat vakaviksi, hän käsittelee ne omalla tavallaan: usein sopimattomalla lauseella tai parilla. Toisaalta omassa sarjassaan Reinikainen oli yhä se tuttu rempseänrailakas maalaispoliisi, nyt vain erilaisessa ympäristössä.

Kuoleminen on suomalaisille tabu. Sille ei saa nauraa.― Sarjan käsikirjoittaja Neil Hardwick Katso-lehdessä vuonna 1982.

Sarjan käsikirjoittaja Neil Hardwick muutti itse Reinikaisen kuvausten ajaksi Tampereelle. Hardwick teki myös käytännön tutkimustyötä poliisin ammatista ja oli mm. poliisipartio matkassa kuljettamassa humalaisia putkaan, vieraili selviämisasemilla sekä seurasi lähietäisyydeltä ruumiinavausta. Lisäksi Hardwickilla oli sarjassa pieni cameo-rooli. Hän näytteli viimeisessä jaksossa "Viinikan vilauttajaa" eli itsensäpaljastajaa.

Reinikaisen tekijät

Ohjaaja: Jouni Tuokkola
Käsikirjoitus: Neil Hardwick ja Jussi Tuominen
Kuvaaja: Kauno Peltola
Musiikki: Risto Hiltunen

Rooleissa:
Tenho Saurén (Reinikainen)
Pentti Kultala (Hautamäki)
Antti Seppä (Kataja)
Tuija Vuolle (Aili Hinkka)
Seppo Maijala (Jänkälä)
Kalevi Honkanen (Mäyränen)
Mauri Kuosmanen (Ek)
Esko Roine (Rautakallio)
Hellin Auvinen-Salmi (Lempi)

Lisää ohjelmasta

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.