Hyppää pääsisältöön

Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

Reinikainen (Tenho Saurén) työtehtävissä mielenosoituksessa.
Reinikainen (Tenho Saurén) työtehtävissä mielenosoituksessa. Reinikainen (Tenho Saurén) työtehtävissä mielenosoituksessa. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Reinikainen,Tenho Saurén,Yle Elävä arkisto

Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Tenho Saurénin tulkitsema Reinikainen nousi lopulta niin suosituksi, että käsikirjoittaja Neil Hardwickin velvollisuudeksi jäi luoda tälle oma nimikkosarjansa. Vuonna 1982 alkaneessa Reinikaisessa suosikkipoliisi muuttaa maaseudulta kaupunkiin Tampereelle.

Reinikaiset Areenassa

Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa on julkaistu Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisuja. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Sarjassa konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) on muuttanut Tampereelle, jossa sattuikin paljon entistä kotikylä Hämeenperää enemmän. Esimerkiksi jo heti sarjan avausjaksossa Reinikainen joutuu itse poliisin kuulusteltavaksi. Alkuhankaluuksien ja väärinkäsitysten jälkeen konstaapeli on kuitenkin tuttuun tyyliinsä kuin kala vedessä. Reinikaisen tuttavapiiriin kuuluu poliisilaitoksen porukan lisäksi myös sosiaalitarkkailija Aili Hinkka (Tuija Vuolle), jolla näyttää olevan murheita ainakin yhtä paljon kuin asiakkaillaan.

Reinikaisen käsikirjoittajana toimi Tankki täyteen -sarjankin luonut Neil Hardwick. Hardwickin mukaan sarjan oli paitsi tarkoitus viihdyttää, myös kertoa vakavista asioista, vain hauskasti.

Dokumentti vuodelta 2011 kertoo kuinka Tankki täyteen sarjasta syntyi suuren suosion saanut Reinikainen.

Pääosaa näyttelevälle Tenho Saurénille (1926–2001) konstaapeli Reinikainen oli hänen elämänsä rooli. Saurén tunnettiin kautta maan Reinikaisesta ja nimenomaan Reinikaisena. Saurén myös esiintyi eri tilaisuuksissa roolissaan ja julkaisi humoristisia äänitteitä, joissa hän ei kuitenkaan tekijänoikeudellisista syistä voinut käyttää Reinikaisen nimeä.

Saurén sai sarjan nimiroolista Venla- sekä Telvis-palkinnot. Reinikainen keräsi tv-ruutujen ääreen parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa suomalaista. Reinikaisen menestyksen pohjana oli hahmon aitous. Pohjimmiltaan hyväntahtoinen ja rehti poliisimies olikin varsin moniulotteinen hahmo. Ulkoisesti Reinikainen vaikuttaa sosiaalisesti lahjakkaalta, mutta todellisuudessa hänellä ei oikeastaan ole juurikaan läheisiä ystäviä. Reinikaiselle on ominaista, että kun käsiteltävät asiat muuttuvat vakaviksi, hän käsittelee ne omalla tavallaan: usein sopimattomalla lauseella tai parilla. Toisaalta omassa sarjassaan Reinikainen oli yhä se tuttu rempseänrailakas maalaispoliisi, nyt vain erilaisessa ympäristössä.

Kuoleminen on suomalaisille tabu. Sille ei saa nauraa.― Sarjan käsikirjoittaja Neil Hardwick Katso-lehdessä vuonna 1982.

Sarjan käsikirjoittaja Neil Hardwick muutti itse Reinikaisen kuvausten ajaksi Tampereelle. Hardwick teki myös käytännön tutkimustyötä poliisin ammatista ja oli mm. poliisipartio matkassa kuljettamassa humalaisia putkaan, vieraili selviämisasemilla sekä seurasi lähietäisyydeltä ruumiinavausta. Lisäksi Hardwickilla oli sarjassa pieni cameo-rooli. Hän näytteli viimeisessä jaksossa "Viinikan vilauttajaa" eli itsensäpaljastajaa.

Reinikaisen tekijät

Ohjaaja: Jouni Tuokkola
Käsikirjoitus: Neil Hardwick ja Jussi Tuominen
Kuvaaja: Kauno Peltola
Musiikki: Risto Hiltunen

Rooleissa:
Tenho Saurén (Reinikainen)
Pentti Kultala (Hautamäki)
Antti Seppä (Kataja)
Tuija Vuolle (Aili Hinkka)
Seppo Maijala (Jänkälä)
Kalevi Honkanen (Mäyränen)
Mauri Kuosmanen (Ek)
Esko Roine (Rautakallio)
Hellin Auvinen-Salmi (Lempi)

Lisää ohjelmasta

Keskustele
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.