Hyppää pääsisältöön

Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva yhdestä maamme tunnetuimmasta rokkarista

Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Andy McCoy (s. 1962), oikealta nimeltään Antti Hulkko, tuli tunnetuksi Hanoi Rocks -yhtyeen kitaristina, taustalaulajana ja pääasiallisena lauluntekijänä. McCoy on tehnyt musiikkia myös sooloartistina sekä soittanut kitaraa muun muassa Pelle Miljoona Oy:n ensimmäisessä kokoonpanossa ja Briardissa. Miehen ulkomusiikilliset seikat ovat saaneet mediassa suurta huomiota jo vuosikymmenien ajan.

The Real McCoyn piti olla aluksi vain muutaman kuukauden dokumenttiprojekti. Tuotanto venyi lopulta kolmevuotiseksi ja käsikirjoitus muovautui uuteen uskoon, kun kuvausten aikana tapahtui surullisenkuuluisa Andy McCoyn putoamisonnettomuus. Mies putosi parvekkeelta kolmannesta kerroksesta ja loukkaantui vakavasti.

“Tää on kai sitä karman ympyrää, ku on tullu vedettyy nii monta tyyppii turpaan”, Andy pohtii sairasvuoteella savuke suunpielessään.

Tästä alkaa pitkä toipumisprosessi, jonka aikana tutustutaan rokkarin mielenmaisemaan, tarinaan ja lähipiiriin. Puheenvuoron saa hänen vaimonsa Angela McCoyn lisäksi muun muassa Dave Lindholm, Pelle Miljoona ja Remu Aaltonen.

Andy on hirveän lojaali ihminen. Vaikka se polttaa sun röökit, vie sun rahat ja juo puolet sun kahvistakin, niin todellisiin juttuihin mentäessä ei tule kertaakaan sellaista tilannetta, että se vetäisi ohi.― Muusikko Dave Lindholm ystävyydestään Andyyn

Töölön sairaalasta kotiuduttuaan Andy McCoy alkaa kirjoittaa vaimonsa Angela McCoyn kanssa elämänkertaansa. Andy sanelee ja Angela kirjoittaa, vaikkakin mies itse pohtii olevansa turhan nuori vielä siihen.

Dokumentoinnin ohella The Real McCoy sisältää fiktiivisiä ja näyteltyjä kohtauksia ja takaumia. Ne taustoittavat Andya henkilönä ja tapahtumia vuosien varrelta. Fiktio on paikoin melkoisen psykedeelistä – välillä matkataan superkärpäsenä Intiassa ja yhtäkkiä varastetaan Taivaan valtakunnan avaimet.

Pitkin elokuvaa kuullaan myös Andy McCoyn musiikkia, jotka hän on itse suomentanut teosta varten. Musiikkia on paljon, ja se näyttää katsojalle mistä McCoy ensisijaisesti tulisikin muistaa: kiehtovista rock-kappaleistaan. Lisäksi tarjolla on arkistomateriaalia Hanoi Rocksista. Yhtye oli aikoinaan globaalisti tunnetuin suomalainen rockyhtye ja ensimmäinen kotimainen bändi, joka keikkaili Intiassa.

Andy McCoy on varsin tunnettu elämäntavoistaan, jotka eivät ole olleet niin salonkikelpoisia. Elokuvan aikana mies toipuu parvekkeelta tippumisen lisäksi vuosia jatkuneesta huumeongelmastaan, joka mädätti hänen hampaansakin. Sittemmin McCoy korjautti purukalustonsa The Real McCoy -elokuvasta saaduista tuloista.

Andy McCoy on rokkikukko, joka ei kumartele ketään. Elokuva tuo kuitenkin esiin myös Andyn pehmeän puolen. Angelan ja Andyn rakkaus on suurta, eikä kumpikaan säästele ylistyssanoja toisesta puhuttaessa. Myös ympärillä vaikuttaneet ihmiset kertovat Andyn olevan syvällinen ja lojaali ystävä. Toisaalta McCoy on paikoin äkkipikainen – tuohtuessaan vaimo saa niskaansa täyslaidallisen solvauksia ja myös kameraryhmää kehotetaan sulkemaan kamera "tai se menee paskaksi".

Vuonna 1999 ensiesityksensä saanut Pekka Lehdon ohjaus saavutti huomiota myös kansainvälisesti. Se sai palkintoehdokkuuksia muun muassa Berliinin elokuvajuhlissa ja São Paulossa.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.