Hyppää pääsisältöön

Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

Muusikko Gian Majidi
Muusikko Gian Majidi kotistudiossaan Muusikko Gian Majidi Kuva: Yle Lisa Enckell Kuusi kuvaa

Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

Muusikko Gian Majidi rakastui lapsena klassiseen musiikkiin Iranin televisiossa esitettävien luonto-ohjelmien myötä. Hänen lapsuudessa päivän ohjelmatarjonnan Iranin ainoalla tv-kanavalla aloitti kansallishymni ja Koraanin luenta, jonka jälkeen klassinen musiikki alkoi soida luontokuvien taustalla. Gian laittoi musiikin soimaan täysillä ja oli täysin haltioitunut.

Länsimaisen klassisen bel canto laulutekniikan ja perinteisen persialaisen laulutekniikan välillä on monia yhtäläisyyksiä.

Majidin perhe asui kaupungissa nimeltään Sanandaj, joka sijaitsee kurdialueen rajalla Länsi-Iranissa. Alueelta on löytynyt merkkejä maanviljelyskulttuurista 7000 vuotta eaa. Kaupunki on kurdilaisen kulttuurin keskus. Siellä asuu paljon taiteilijoita ja myös elokuvantekijöitä. Majidin perheessä on aina harrastettu musiikkia ja äiti on itkuperinteen taitaja.

Islamilaisen vallankumouksen aikana perhe joutui pakenemaan kotikaupungistaan koska vanhemmat olivat vasemmistoaktivisteja. Pakolaisuutta maan sisällä kesti noin kymmenkunta vuotta. Näiden vuosien aikana Gian aloitti koulunsa.

– Olen syntynyt kurdiksi, mutta kasvanut ja koulutettu persialaiseksi. Koulussa farsista tuli ykköskieleni, sillä kaikki oppivat kirjoittamaan sillä. Se on kaikkien Iranissa asuvien eri kansallisuuksien yhteinen kieli, kertoo Gian.

Itämäisen ja länsimaisen laulutyylin suurin ero on ehkä että itämaiset laulajat voivat istua lattialla eikä heidän tarvitse käyttää kroppaa samalla tavalla kuin klassisessa oopperalaulussa.

Sanandajihin perhe palasi sittemmin ja Gian päätti koulunsa siellä. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä yksi hänen opettajistaan teki yllättävän kysymyksen.

– Opettajani kysyi, olenko kuullut ooppera ja sitten hän antoi minulle kasetin. Kasetilla oli mm Luciano Pavarottin laulamana O sole mio. Se iski voimalla tajuntaani, kuvailee Gian. Siitä asti hän onkin joka päivä kuunnellut klassista musiikkia ja laulanut.

Koulun jälkeen Gian Majidi lähti opiskelemaan Teheraniin, sillä hän halusi taidekouluun opettajaksi. Pian hän kuitenkin huomasi, ettei ala ollut hänen, vaan että hän halusi tehdä itse taidetta ja opiskella laulua.

– Iranissa oli yksi Italiassa opiskellut klassisenlaulun opettaja ja hänestä tuli opettajani. Opiskelin klassista musiikkia ja valmistuin kandiksi 23-vuotiana, kertoo Gian Majidi

Äänen tulee olla soiva ja voimakas. Itämaisessa lauluperinteessä ylä-ääniä lauletaan paljon ja falsettia käytetään myös Lempeys, fraseeraus ja tulkinta ovat tärkeitä.

Nuori mies ei ollut vielä valmis asettumaan aloilleen vaan halusi elämäänsä Marco-poolo-meininkiä ja päätti lähteä maailmalle.

– Ensin lähdin Dubaihin, koska luulin että minulla siellä olisi mahdollisuuksia menestyä taiteilijana ja muusikkona. Kolmen vuoden kuluttua tajusin, että se ei ole mahdollisuuksien maa, vaan se on kuin Las Vegas, jossa vain raha merkitsee jotain, muistelee Gian ja palasi kotiin Iraniin.

Muutaman kuukauden kuluttua matka kuitenkin jatkui.

– Kun sain Schengen-viisumin, lähdin ensin Saksaan ja sitten Norjaan ja Ruotsiin. Otin Saksassa Düsseldorfin lähistöllä yksityistunteja ja laulunopettajani suositteli minulle yllättäen Suomea. Koska veljeni Marouf oli myös muuttanut Suomeen Tampereelle, päätin lähteä sinne, kuvailee Gian elämänvaiheitaan.

Tampereelta Gian löysi pian myös Tampere-talon ja Tampereen Oopperan vuosittaiset produktiot. Muutaman oopperaprojektin kautta Gian pääsi harjoittamaan suurta rakkauttaan. Myöhemmin hän pyrki myös Suomen Kansallisoopperan kuoroon mutta onni ei ollut myötäinen. Unelmia laulun suhteen hänellä on yhä vielä. Parhaillaan hän valmistelee Lähi-idän lauluperinnettä ja bel canto – laulua vertailevaa lopputyötään.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.