Hyppää pääsisältöön

Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

Muusikko Gian Majidi
Muusikko Gian Majidi kotistudiossaan Muusikko Gian Majidi Kuva: Yle Lisa Enckell Kuusi kuvaa

Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

Muusikko Gian Majidi rakastui lapsena klassiseen musiikkiin Iranin televisiossa esitettävien luonto-ohjelmien myötä. Hänen lapsuudessa päivän ohjelmatarjonnan Iranin ainoalla tv-kanavalla aloitti kansallishymni ja Koraanin luenta, jonka jälkeen klassinen musiikki alkoi soida luontokuvien taustalla. Gian laittoi musiikin soimaan täysillä ja oli täysin haltioitunut.

Länsimaisen klassisen bel canto laulutekniikan ja perinteisen persialaisen laulutekniikan välillä on monia yhtäläisyyksiä.

Majidin perhe asui kaupungissa nimeltään Sanandaj, joka sijaitsee kurdialueen rajalla Länsi-Iranissa. Alueelta on löytynyt merkkejä maanviljelyskulttuurista 7000 vuotta eaa. Kaupunki on kurdilaisen kulttuurin keskus. Siellä asuu paljon taiteilijoita ja myös elokuvantekijöitä. Majidin perheessä on aina harrastettu musiikkia ja äiti on itkuperinteen taitaja.

Islamilaisen vallankumouksen aikana perhe joutui pakenemaan kotikaupungistaan koska vanhemmat olivat vasemmistoaktivisteja. Pakolaisuutta maan sisällä kesti noin kymmenkunta vuotta. Näiden vuosien aikana Gian aloitti koulunsa.

– Olen syntynyt kurdiksi, mutta kasvanut ja koulutettu persialaiseksi. Koulussa farsista tuli ykköskieleni, sillä kaikki oppivat kirjoittamaan sillä. Se on kaikkien Iranissa asuvien eri kansallisuuksien yhteinen kieli, kertoo Gian.

Itämäisen ja länsimaisen laulutyylin suurin ero on ehkä että itämaiset laulajat voivat istua lattialla eikä heidän tarvitse käyttää kroppaa samalla tavalla kuin klassisessa oopperalaulussa.

Sanandajihin perhe palasi sittemmin ja Gian päätti koulunsa siellä. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä yksi hänen opettajistaan teki yllättävän kysymyksen.

– Opettajani kysyi, olenko kuullut ooppera ja sitten hän antoi minulle kasetin. Kasetilla oli mm Luciano Pavarottin laulamana O sole mio. Se iski voimalla tajuntaani, kuvailee Gian. Siitä asti hän onkin joka päivä kuunnellut klassista musiikkia ja laulanut.

Koulun jälkeen Gian Majidi lähti opiskelemaan Teheraniin, sillä hän halusi taidekouluun opettajaksi. Pian hän kuitenkin huomasi, ettei ala ollut hänen, vaan että hän halusi tehdä itse taidetta ja opiskella laulua.

– Iranissa oli yksi Italiassa opiskellut klassisenlaulun opettaja ja hänestä tuli opettajani. Opiskelin klassista musiikkia ja valmistuin kandiksi 23-vuotiana, kertoo Gian Majidi

Äänen tulee olla soiva ja voimakas. Itämaisessa lauluperinteessä ylä-ääniä lauletaan paljon ja falsettia käytetään myös Lempeys, fraseeraus ja tulkinta ovat tärkeitä.

Nuori mies ei ollut vielä valmis asettumaan aloilleen vaan halusi elämäänsä Marco-poolo-meininkiä ja päätti lähteä maailmalle.

– Ensin lähdin Dubaihin, koska luulin että minulla siellä olisi mahdollisuuksia menestyä taiteilijana ja muusikkona. Kolmen vuoden kuluttua tajusin, että se ei ole mahdollisuuksien maa, vaan se on kuin Las Vegas, jossa vain raha merkitsee jotain, muistelee Gian ja palasi kotiin Iraniin.

Muutaman kuukauden kuluttua matka kuitenkin jatkui.

– Kun sain Schengen-viisumin, lähdin ensin Saksaan ja sitten Norjaan ja Ruotsiin. Otin Saksassa Düsseldorfin lähistöllä yksityistunteja ja laulunopettajani suositteli minulle yllättäen Suomea. Koska veljeni Marouf oli myös muuttanut Suomeen Tampereelle, päätin lähteä sinne, kuvailee Gian elämänvaiheitaan.

Tampereelta Gian löysi pian myös Tampere-talon ja Tampereen Oopperan vuosittaiset produktiot. Muutaman oopperaprojektin kautta Gian pääsi harjoittamaan suurta rakkauttaan. Myöhemmin hän pyrki myös Suomen Kansallisoopperan kuoroon mutta onni ei ollut myötäinen. Unelmia laulun suhteen hänellä on yhä vielä. Parhaillaan hän valmistelee Lähi-idän lauluperinnettä ja bel canto – laulua vertailevaa lopputyötään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.

  • Keskustele täällä nuorten taloustaidoista!

    Nuorten taloustaidot kuntoon

    Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata? Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Keskustele täällä hyvinvointivaltiosta!

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaate päivittää?

    Hyvinvointivaltio passivoi ihmisiä, luo kannustinloukkuja ja lisää ihmisten piittaamattomuutta. Se on tehnyt toisten kustannuksella elämisestä yhteiskuntamoraalisen kansantaudin. Tätä mieltä on kulttuurin tutkija, sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth.

  • Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjä, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen tuottaja ja kirjallisuuskriitikko, on kirjoittanut maamme ykköspäivälehteen vuodesta 1988. Ennen tuottajuuttaan hän toimi 10 vuotta lehden kulttuuritoimituksen päällikkönä. Kokenut journalisti vainuaa herkästi maailman intellektuellien viimeisimmät liikkeet. Henkilökohtaamisten kautta hän tarjoilee ne taitavasti lukijoiden nautittaviksi. Kriitikko Petäjä kirjoittaa aina terävän, silti humaanin näkemyksen sekä eurooppalaisen – erityisesti italialaisen – että amerikkalaisen kirjallisuuden uutuuksiin. Huolellisesti ja laajasti taustoitettuna, sillä se on luotettavan kriitikon tunnusmerkki. Kaiken pohjana on valtava tutkimustyö. Muukin kuin kirjallisuus puhuttelee Jukka Petäjää. Taiteissa aistii parhaiten ajan askelluksen ja hengen.

  • Keskustele täällä asuntokaupasta!

    Asuntomarkkinoiden näkymät

    Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista.