Hyppää pääsisältöön

Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

Muusikko Gian Majidi
Muusikko Gian Majidi kotistudiossaan Muusikko Gian Majidi Kuva: Yle Lisa Enckell Kuusi kuvaa

Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

Muusikko Gian Majidi rakastui lapsena klassiseen musiikkiin Iranin televisiossa esitettävien luonto-ohjelmien myötä. Hänen lapsuudessa päivän ohjelmatarjonnan Iranin ainoalla tv-kanavalla aloitti kansallishymni ja Koraanin luenta, jonka jälkeen klassinen musiikki alkoi soida luontokuvien taustalla. Gian laittoi musiikin soimaan täysillä ja oli täysin haltioitunut.

Länsimaisen klassisen bel canto laulutekniikan ja perinteisen persialaisen laulutekniikan välillä on monia yhtäläisyyksiä.

Majidin perhe asui kaupungissa nimeltään Sanandaj, joka sijaitsee kurdialueen rajalla Länsi-Iranissa. Alueelta on löytynyt merkkejä maanviljelyskulttuurista 7000 vuotta eaa. Kaupunki on kurdilaisen kulttuurin keskus. Siellä asuu paljon taiteilijoita ja myös elokuvantekijöitä. Majidin perheessä on aina harrastettu musiikkia ja äiti on itkuperinteen taitaja.

Islamilaisen vallankumouksen aikana perhe joutui pakenemaan kotikaupungistaan koska vanhemmat olivat vasemmistoaktivisteja. Pakolaisuutta maan sisällä kesti noin kymmenkunta vuotta. Näiden vuosien aikana Gian aloitti koulunsa.

– Olen syntynyt kurdiksi, mutta kasvanut ja koulutettu persialaiseksi. Koulussa farsista tuli ykköskieleni, sillä kaikki oppivat kirjoittamaan sillä. Se on kaikkien Iranissa asuvien eri kansallisuuksien yhteinen kieli, kertoo Gian.

Itämäisen ja länsimaisen laulutyylin suurin ero on ehkä että itämaiset laulajat voivat istua lattialla eikä heidän tarvitse käyttää kroppaa samalla tavalla kuin klassisessa oopperalaulussa.

Sanandajihin perhe palasi sittemmin ja Gian päätti koulunsa siellä. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä yksi hänen opettajistaan teki yllättävän kysymyksen.

– Opettajani kysyi, olenko kuullut ooppera ja sitten hän antoi minulle kasetin. Kasetilla oli mm Luciano Pavarottin laulamana O sole mio. Se iski voimalla tajuntaani, kuvailee Gian. Siitä asti hän onkin joka päivä kuunnellut klassista musiikkia ja laulanut.

Koulun jälkeen Gian Majidi lähti opiskelemaan Teheraniin, sillä hän halusi taidekouluun opettajaksi. Pian hän kuitenkin huomasi, ettei ala ollut hänen, vaan että hän halusi tehdä itse taidetta ja opiskella laulua.

– Iranissa oli yksi Italiassa opiskellut klassisenlaulun opettaja ja hänestä tuli opettajani. Opiskelin klassista musiikkia ja valmistuin kandiksi 23-vuotiana, kertoo Gian Majidi

Äänen tulee olla soiva ja voimakas. Itämaisessa lauluperinteessä ylä-ääniä lauletaan paljon ja falsettia käytetään myös Lempeys, fraseeraus ja tulkinta ovat tärkeitä.

Nuori mies ei ollut vielä valmis asettumaan aloilleen vaan halusi elämäänsä Marco-poolo-meininkiä ja päätti lähteä maailmalle.

– Ensin lähdin Dubaihin, koska luulin että minulla siellä olisi mahdollisuuksia menestyä taiteilijana ja muusikkona. Kolmen vuoden kuluttua tajusin, että se ei ole mahdollisuuksien maa, vaan se on kuin Las Vegas, jossa vain raha merkitsee jotain, muistelee Gian ja palasi kotiin Iraniin.

Muutaman kuukauden kuluttua matka kuitenkin jatkui.

– Kun sain Schengen-viisumin, lähdin ensin Saksaan ja sitten Norjaan ja Ruotsiin. Otin Saksassa Düsseldorfin lähistöllä yksityistunteja ja laulunopettajani suositteli minulle yllättäen Suomea. Koska veljeni Marouf oli myös muuttanut Suomeen Tampereelle, päätin lähteä sinne, kuvailee Gian elämänvaiheitaan.

Tampereelta Gian löysi pian myös Tampere-talon ja Tampereen Oopperan vuosittaiset produktiot. Muutaman oopperaprojektin kautta Gian pääsi harjoittamaan suurta rakkauttaan. Myöhemmin hän pyrki myös Suomen Kansallisoopperan kuoroon mutta onni ei ollut myötäinen. Unelmia laulun suhteen hänellä on yhä vielä. Parhaillaan hän valmistelee Lähi-idän lauluperinnettä ja bel canto – laulua vertailevaa lopputyötään.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

    Arkkitehtuurin opiskelu Saksassa herätti sisäisen feministin

    Kun Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan – ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi eivät ole jääneet vain akatemiaan, vaan Juvonen on elänyt lesboelämää täysin siemauksin. Tutkija on asunut vuosia ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Home ajoi Emin metsään - Homeelle altistuminen voi viedä koko elämän

    Kuunteluillassa mietittiin keinoja auttaa sisäilmasairaita

    Vastikään 30 vuotta täyttänyt Emi elää homeen häätämänä kaukana normaalista arjesta töineen, opiskeluineen ja ihmissuhteineen. Kaupunki saasteineen, ihmiset hajusteineen ja julkiset tilat sisäilmaongelmineen ovat liikaa homeen vaurioittamalle keholle. Emi kertoo kokemuksistaan Ulossuljettu-radiodokumentissa. Vertaisihmiset kokoontuivat kuuntelemaan dokumenttia Kuopiossa.

  • Täsmälääkkeitä ihastumisen kaipuuseen keski-ikäisille - Häräntappoase ja Skam

    Härkösen esikoisteos vangitsee nuoruuden suorat tunteet

    Olin unohtanut miltä tuntuu ihastua päätä pahkaa. Ehdoitta. Hullun lailla. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä. Tähän ikään mennessä sen tunteen helposti unohtaa. Onneksi fiktio voi auttaa löytämään palavan teinirakkauden uudelleen. Anna-Leena Härkösen 80-luvun klassikko Häräntappoase on erinomaista täsmälääkettä nuoruusnostalgiaa kaipaaville.

  • Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

    Arkkitehtuurin opiskelu Saksassa herätti sisäisen feministin

    Kun Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan – ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi eivät ole jääneet vain akatemiaan, vaan Juvonen on elänyt lesboelämää täysin siemauksin. Tutkija on asunut vuosia ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.