Hyppää pääsisältöön

Supisuomalainen Suviranta on eurooppalaista juurta

Järnefeltien taiteilijakoti Suviranta tunnetaan varjoliljoistaan.
Suvirannan varjoliljoja. Järnefeltien taiteilijakoti Suviranta tunnetaan varjoliljoistaan. Kuva: (kuvalähde) Niclas Warius, teoksesta Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti (Maahenki 2017) Suviranta,Eero Järnefelt,Saimi Järnefelt,Laura Järnefelt,Juhani Kolehmainen

Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti Tuusulanjärven rannalla, rakennettiin suurella rakkaudella ja kovalla kiireelläkin v. 1901. Juhani Aho oli houkutellut ystäviään asettumaan vaimonsa, taiteilija Venny Soldan-Brofeltin löytämiin, rauhoittaviin maalaismaisemiin lähellä Helsinkiä. Niin alkoi ainutlaatuinen taiteilijayhteisö syntyä. Talossa asuu edelleen suvun kolmas sukupolvi, Eeron ja Saimin tyttären, taiteilija Laura Järnefeltin poika Juhani Kolehmainen yhdessä puolisonsa Anna-Kaisa Kolehmaisen kanssa. Heillä on paljon lämpimiä, eläviä muistoja ja suoraan kuultuja tarinoita vanhan Suvirannan ajoilta, jolloin yhteisö oli elinvoimaisimmillaan: teki töitä, loi, eli arkeaan, juhli, keskusteli ja tarinoi nuoren Suomen aamunkoitossa.

Pois Helsingistä

Kun Järnefeltit, Sibeliukset, Haloset, Erkot ja Paloheimot jo asuivat uutta arkeaan poissa Helsingin houkutuksista ja ajan venäläisestä tunnelmasta, Tuusulassa ei ollut mitään varsinaista kylää. Järvenpäässä ja Hyrylässä oli joitakin kauppoja ja posti kulki. Mikä mainiointa, Järvenpäästä oli hyvä junayhteys Helsinkiin, jonne pääsi tunnissa. Niinpä taiteilijayhteisön jäsenet pääsivät yhdessä tai erikseen käymään teattereissa ja muissa kulttuuririennoissa pääkaupungissa.

Yhteisön puolisot pitivät yhtä, järjestivät lapsille kotikoulun ja tukivat myös taloutta kääntämällä kirjallisuutta suomeksi. He ovat varhaisia, huomattavia roolimalleja koulutetusta, emansipoituneesta suomalaisesta naisesta.

Elämää leimasivat perhekeskeisyys, ahkera kanssakäyminen naapureiden kanssa, ainutlaatuiset ystävyydet ja myös eläinrakkaus. Koiria oli kaikilla. Aholassa oli oma hevonen, Pekka, joka oli sen ajan taksikuski rautatieasemalle. Juhani Aho huomasi sen olevan hiukan yksinäinen. Niinpä sille hommattiin kaveriksi hauska, poukkoileva vuohi, joka selkeästi piristi Pekkaa. Kerrotaan, että Halosenniemessä taas vuohet pääsivät sisätiloihin viettämään perhejoulua.

Puutarha ja pihapiiri

Suvirannan puutarha on komea edelleen. Alkuajoista, jolloin talo rakennettiin ja pihapiiri puutarhoineen perustettiin vanhaan hevoshakaan, puut ovat kasvaneet ja valo-olosuhteet täysin muuttuneet. Puutarha oli sekä hyöty- että koristepuutarha. Se ei todellakaan ollut pelkkä pottumaa, koska eksoottisia tai vähemmän tunnettuja lajikkeita sinne hankittiin uutterasti. Puolisot vaihtoivat keskenään kiintoisia reseptejä ja siemeniä. Maasta otettiin kaikki hyöty irti ja Tuusulanjärvestä sai hyvin kalaa. Se oli suuri säästö.

Suvirannan taiteilijakodin ruokasali ja puiset portaat yläkertaan.
Suvirannan ruokasali Suvirannan taiteilijakodin ruokasali ja puiset portaat yläkertaan. Kuva: (uvalähde) Niclas Warius, Suviranta, Saimi ja Eero Järnefeltin taiteilijakoti (Maahenki 2017) Suviranta,Eero Järnefelt,Saimi Järnefelt

Taiteilijoiden matkat Italiaan ja Ranskaan toivat uusia tuulia myös keittiöön. Jean Sibelius halusi sekoittaa aina itse salaatin, jotta se oli juuri oikeanlainen, eteläeurooppalainen. Viinit ja samppanja höystivät perheiden juhlahetkiä. Halosenniemessä taidettiin hyvin myös kotiviinin valmistus. Lisäksi Maija Halonen harrasti mehiläistenhoitoa. Näin saatiin ihania, makeita maistiaisia.

Suvirannan perinteisiin kuuluivat ns. pikkulämpimät, erilaiset paistokset, joita tarjoiltiin juhlissa. Talon tarjoomuksiin kuului ehdottomasti Eero Järnefeltin äidin suvusta kantautunut porkkanapiirakka, joka vakiintui osaksi suomalaista reseptiikkaa.

Häivähdys suomalaista kulinarismia yli sadan vuoden takaa – Elisabeth Järnefeltin (Eero Järnefeltin äiti) porkkanapiirakka

Alkuperäisessä ohjeessa on klassisen voitaikinankin resepti mukana, mutta piiraasta tulee oikein hyvä valmiista voitaikinasta (ei siis lehtitaikinasta).

Täyte:

1/2 kg porkkanoita
1 sipuli
4 munaa
3/4 dl kermaa
suolaa
valkopippuria
öljyä

Porkkanat kuoritaan, keitetään kypsiksi ja hakataan hienoksi. Munat
keitetään koviksi ja pilkotaan pieniksi paloiksi. Sipuli kuoritaan ja
hienonnetaan sekä keitetään pehmeäksi öljyssä. Joukkoon lisätään
porkkanahake sekä kerma, niin että syntyy sopiva sakea täyte. Maustetaan
tarkoin suolalla ja valkopippurilla. Viimeksi lisätään hienonnettu kananmuna
ja annetaan seoksen jäähtyä.
Valmis voitaikina kaulitaan uunipellille, puolikkaalle levitetään
kohtalainen kerros täytettä ja toinen puolikas käännetään kanneksi.
Voidellaan kananmunalla ja paistetaan n. 200 astetta, 10 min. Lämpö
lasketaan 150 asteeseen ja piirakkaa paistetaan vielä n. 20 min.

Suviranta osaksi Tuusulanjärven taiteilijakoteja

Yleisö voi tutustua Suvirantaan tiettyinä aikoina, jolloin opastettuja kierroksia järjestetään Järvenpään kaupungin toimesta, joka nyt hallinnoi Suvirantaa. Taiteilijakodin ainutlaatuinen tunnelma kuvastaa paitsi Järnefeltien myös koko taiteilijayhteisön ajatusmaailmaa. Sisustus ja esineistö ovat sekoitus kansainvälisyyttä ja supisuomalaisuutta. Vaikutteita ja tuulia haettiin muualta, mutta kotimaan omia elementtejä ei koskaan syrjäytetty. Eero Järnefeltin omat nikkaroinnit, kodin taideteokset ja muut kiintoisat esineet ovat lumoavaa katsottavaa. Atelieerissa on edelleen vanha Steinway-pystypiano, jolla oli suuri merkitys talon juhlissa. Hyvä ystävä ja naapuri, Jean Sibelius, intoutui välillä soittamaan sillä kaikkien iloksi.

Tämäkin koti, Suviranta, aivan Ainolan naapurissa, oli ratkaisevasti rakentamassa Suomen identiteettiä ja omaleimaisuutta, kun maamme oli vielä nuori ja vasta luomassa itselleen kasvot.

Juhani Kolehmainen, taiteilija Laura Järenefltin poika, vakuutusyhtiö ELäke-Varman entinen toimitusjohtaja muistelee isovanhempiensa Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakodissa, Järvenpäässä 2018.
Saimi ja Eero Järnefeltin tyttärenpoika Juhani Kolehmainen muistelee Suvirannassa. Juhani Kolehmainen, taiteilija Laura Järenefltin poika, vakuutusyhtiö ELäke-Varman entinen toimitusjohtaja muistelee isovanhempiensa Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakodissa, Järvenpäässä 2018. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle Eero Järnefelt,Suviranta,Juhani Kolehmainen,Laura Järnefelt

Suviranta – Järnefeltien rakkaudesta suomalaisuuteen -ohjelmat

Sini Sovijärven toimittama kolmiosainen Suviranta-sarja kertoo taiteilijakodin historiasta pitkälti taiteilija Laura Järnefeltin (Eero ja Saimi Järnefeltin tytär) pojan Juhani Kolehmaisen ja puolisonsa Anna-Kaisa Kolehmaisen värikkäiden ja lämminhenkisten muisteloiden kautta. Tarinat ovat kulkeneet suvussa ja niitä on taltioitu myös perheenjäsenten päiväkirjamerkintöihin.
Asiantuntijavieraana on taidehistorioitsija, tietokirjaillija ja Eero Järnefeltin seuran puheenjohtaja Leena Lindqvist. Hänen ohjauksessaan syntyi mittava kulttuuriprojekti, teos Suviranta, Järnefeltien taiteiljakoti (Maahenki 2017), joka on ensimmäinen kokonaisesitys Suvirannasta. Siihen on koottu kulttuuri- ja perhehistoriaa, puutarhatietoa sekä arvokkaita valokuvia Suvirannan interiööreistä, maalauksista, esineistöstä ja pihamaasta. Kiintoisina lisinä teoksessa ovat talon piirustukset (arkkitehti Usko Nyström) ja erillinen puutarhaosuus kasviluetteloineen, jonka ovat laatineet Anna-Kaisa ja Juhani Kolehmainen, puutarhaa uskollisesti ja oikeaoppisesti hoitaneet perheenjäsenet.

Leena Lindqvistin ohella tekstejä ovat kirjoittaneet Iina Koskinen, Julia Donner ja Juhani Kolehmainen. Valokuvista vastaa Niclas Warius ja teoksen ulkoasusta graafinen suunnittelija Timo Numminen. Toimittaja on Liisa Steffa. Mukana projektissa ovat omalla panoksellaan olleet myös Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistyssrahasto, Paloheimon perinnesäätiö, Elisa Paloheimo, Anna Vasari, Järvenpään taidemuseo, Kansallisgalleria, Turun taidemuseo, Arkkitehtuurimuseo, Museovirasto sekä Aalto-yliopisto (arkkitehtiopiskelija Iina Koskisen diplomityö).

Taidehistorioitsija, Eero Järnefeltin seuran puheenjohtaja  Leena Lindqvist (vas) ja Lauraj´Järnefeltin pojan, Juhani Kolehmaisen puoliso, Anna-Kaisa Kolehmainen miettivät Järnefeltien sukutarinaa Suvirannan verannalla 2018.
Leena Lindqvist ja Anna-Kaisa Kolehmainen Suvirannan verannalla 2018. Taidehistorioitsija, Eero Järnefeltin seuran puheenjohtaja Leena Lindqvist (vas) ja Lauraj´Järnefeltin pojan, Juhani Kolehmaisen puoliso, Anna-Kaisa Kolehmainen miettivät Järnefeltien sukutarinaa Suvirannan verannalla 2018. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle Suviranta,Eero Järnefelt,Saimi Järnefelt

Ohjelmissa pohditaan myös Suvirannan ja koko taiteilijayhteisön vaikutusta suomalaisen identiteetin syntyyn. Pitkät Ranskan ja Italian -matkat sekä Saimi ja Eero Järnefeltin oma, kosmopoliitti perhetausta olivat ratkaisevassa roolissa ajan taiteen, sivistyksen ja suomalaisuuden ymmärtämiseksi eurooppalaista taustaa vasten.

Taitilijakoti Suviannan kuuluisat varjoliljat teoksen Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekoti, kannessa.
Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti. Taitilijakoti Suviannan kuuluisat varjoliljat teoksen Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekoti, kannessa. Kuva: (kuvalähde) Niclas Warius: Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti. (Maahenki 2017) Suviranta,Eero Järnefelt,Saimi Järnefelt,Laura Järnefelt
Suvirannan atelieri Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakodissa Tuusulanjärven rannalla. Joulukuusi oli aina hiukan alle viisi metriä korkea ja koristeet käsin tehtyjä.
Suvirannan atelierin joulukuusi oli aina lähes viisi metriä korkea ja koristeet käsin tehtyjä. Suvirannan atelieri Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakodissa Tuusulanjärven rannalla. Joulukuusi oli aina hiukan alle viisi metriä korkea ja koristeet käsin tehtyjä. Kuva: Juhani Kolehmainen Suviranta
Järnefeltien taiteilijakodin jouluun kuuluu vanha, Italiasta tuotu jouluseimi, joka saa paikkansa Suvirannan salissa joka joulu.
Järnefeltien taiteilijakodin jouluun kuuluu vanha, Italiasta tuotu jouluseimi, joka saa paikkansa Suvirannan salissa joka joulu. Järnefeltien taiteilijakodin jouluun kuuluu vanha, Italiasta tuotu jouluseimi, joka saa paikkansa Suvirannan salissa joka joulu. Kuva: Juhani Kolehmainen Suviranta

Suvirannan puutarhassa 2018

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

Lue myös - yle.fi:stä poimittua