Hyppää pääsisältöön

Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

Maamme 23. kansallispuisto päätettiin lopulta perustaa Mikkelin lääniin Etelä-Savoon vuonna 1990. Koloveden kansallispuiston perustaminen ei ollut yksiselitteinen operaatio. Ehdotusta oli käsitelty pitkin 1980-lukua ja puiston perustamista vastustettiin etenkin sen vaikutuspiirin kunnissa Enonkoskella, Heinävedellä ja Savonkoskella. Pienet ja köyhät kunnat halusivat alueesta valtion retkeilyalueen, jossa metsien hakkuuta voitaisiin edelleen suorittaa

Suojelualueen perustaminen oli erityisen merkittävää alueella majaileville saimaannorpille. Kolovesi onkin saimaannorpan kotiseutua ja alueella oli vuonna 1989 Suomen tihein norppakanta vesipinta-alan mukaan laskettuna. Norppien lisäksi syvä ja kirkasvetisessä järvessä elää mm. taimenia, Saimaan järvilohia sekä nieriöitä. Saaristoinen järvi on myös oiva tutkimuskohde, koska alueella on runsaasti uhanalaisia kasveja. Alueella tavataan myös useita pöllölajeja ja kololintuja pesimässä.

Virkistyskohteena puisto on oivallinen. Kolovesi on omiaan melontaretkeilyyn ja alueen maisemat ovat Järvi-Suomea edustavimmillaan, jylhine ja jyrkkine rantakallioineen. Koloveden alue on säilynyt luonnonmukaisena pääasiassa hankalien kulkuyhteyksien ja asetettujen hakkuukieltojen takia. Kolovedeltä on löydetty myös esihistoriallisia kalliomaalauksia. Maalaukset kertovat alueen olleen eränkävijöiden suosiossa jo 5000 vuotta sitten.

Keskustele
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto