Hyppää pääsisältöön

A-studion verkkotuottaja Terhi Upola luottaa vuorovaikutukseen yleisön kanssa – “Jos huudetaan megafonilla tyhjyyteen, on journalismia turhaa tehdä”

Kuvassa verkkotuottaja Terhi Upola.
Kuvassa verkkotuottaja Terhi Upola. Kuva: Väinö Vasara/Yle A-studio,Terhi Upola

Verkkojournalismin erikoisosaaja kannustaa toimittajia ottamaan yleisöä mukaan jo juttua tehdessä. Uudenlaiset juttutyypit vastaavat sosiaalisen median myötä muuttuneisiin lukutottumuksiin.

A-studion verkkotuottajana Terhi Upola suunnittelee sitä, miltä ajankohtaisbrändi näyttää ja kuulostaa verkossa. Upola on myös kirjoittanut kirjan, joka kertoo sisällön tuotannosta median murroksen aikakaudella sekä verkon uusista juttutyypeistä. Isoa roolia näyttelee journalismin ja yleisön vuorovaikutus.

“Jos huudetaan megafonilla tyhjyyteen, on journalismia turhaa tehdä”, Upola pohtii.

Upolan mukaan keskusteleminen on mainio tapa ymmärtää uutta ja haastaa omia käsityksiään. Se on tehokkaampaa kuin pelkkä yksisuuntainen asian toitottaminen, ja siksi hyvä toimittaja herättää ja ohjaa keskustelua. Vähemmän puhutaan kuitenkin siitä, että toimittajien olisi hyödyllistä kommunikoida yleisön kanssa myös jutun tekovaiheessa.

“Kannustan pyytämään yleisöltä kokemuksia, kysymyksiä ja havaintoja, niin että yleisö olisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukana. Toimittaja ei voi aina tietää mikä kiinnostaa, sillä on vain yhden henkilön näkemys asiasta.”

Hetki hetkeltä -seuranta, monimediatarina vai podcast?

Tällä vuosikymmenellä netistä uutisensa lukevat ovat saaneet tutustua uusiin tapoihin kuluttaa sisältöjä. Journalismi on visuaalisempaa, tarinallisempaa ja nopeampaa. Lukija ei aina ole pelkkä passiivinen sivustakatsoja, vaan saa itse osallistua esimerkiksi tietovisan kautta. Sisällöntuottajilla on lukemattomia mahdollisuuksia kertoa asioista ja ilmiöistä.

Miksi verkossa on niin tärkeää miettiä muotoa?

“Verkkoa tehdään edelleen osin sanomalehden tapaan, vaikka samat muodot eivät välttämättä toimi siellä. Pitää miettiä, mitkä olisivat verkolle sopivia muotoja, eikä sitä, mitä ollaan tehty muissa välineissä”, Upola kertoo.

Sosiaalisen median myötä lukijoiden tottumukset muuttuvat, eikä medioilla ole varaa jäädä kehityksessä jälkeen. Toisaalta verkko mahdollistaa alustana roppakaupalla uusia, oivaltavia toteutustapoja, jotka eivät ennen olleet mahdollisia. Lopulta tärkeintä on, että viesti menee perille.

“Muotoa on tärkeää miettiä myös siksi, että jokainen juttu täytyy myydä yleisölle erikseen, koska ihminen ei osta kokonaista sanomalehteä vaan lukee yhden jutun kerrallaan. Muodon pitää tukea kutakin sisältöä, eli erilaisille sisällöille sopivat erilaiset muodot.”

Läpinäkyvää journalismia

Erilaisten juttutyyppien kirjo voi myös hämmentää. Epätietoisuus esimerkiksi informoivan ja mielipiteellisen jutun välillä voi aiheuttaa lukijalle päänvaivaa. Verkkosisältöjen kuluttajalta vaaditaan toki medianlukutaitoa, mutta on myös toimittajan vastuulla avata lukijalle taustoja.

Upolan mukaan on tärkeää, että juttuja tehdään erilaisiin tilanteisiin ja tarkoituksiin, mutta silloin yleisölle pitäisi tehdä selväksi pelisäännöt.

“On yleisön palvelemista, että se tietää, mihin se on ryhtymässä. Kun klikkaat tästä, saatko pikkujutun vai pitkän jutun, jossa menee puoli tuntia. Onko kyseessä sellainen juttu, jossa voit itse heittäytyä mukaan vai onko se mielipiteellinen.”

Verkossa myös otsikot tuppaavat olemaan pidempiä kuin lehdessä. Niiden täytyy sisältää tarpeeksi tietoa, mutta samalla herättää kysymyksiä. Klikkiotsikko ei ole välttämättä negatiivinen asia, kunhan juttu lunastaa otsikossa kerrotun lupauksen.

Lisäksi toimittajilta vaaditaan yhä enemmän suhteiden selittämistä, mikä ei varsinkaan perinteisessä uutisjournalismissa ole ollut mikään itsestäänselvyys.

“Jos asiayhteyksiä tai eri haastateltavien suhteita on vaikea ymmärtää, niin olen ehdottomasti sen kannalla, että lukijalle avataan sitä, miten asiat liittyvät toisiinsa ja mitkä ovat näiden henkilöiden taustat. Asioiden kontekstointia pitäisi lisätä yhä enemmän”, Upola sanoo.

Terhi Upola

  • Verkkotuottaja, kouluttaja ja tietokirjailija.
  • Ennen Ylelle siirtymistä on työskentellyt lehdissä, uutistoimistossa ja Uusi Musta -blogissa, joka yhdisteli perinteistä journalismia ja yleisöä osallistavaa sisällön tuotantoa.
  • Julkaisi kesäkuussa verkkotekemisestä kiinnostuneille suunnatun kirjan “Livenä ja läsnä – Verkon uudet juttutyypit” (Art House).