Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä

Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki elinaikanaan mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan. Hän menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana marraskuussa 2011.

Kyllähän siinä vähän tuli sellainen mieli, että olihan se jo aikakin naistutkijan saada akateemikon arvonimi.― Pirjo Mäkelä vuonna 2004

Pirjo Mäkelä sai ensimmäisenä suomalaisena naisena akateemikon arvonimen vuonna 2003. Suuri kunnia ei kuitenkaan ollut henkilökohtaisella tasolla kovin mittava, vaan Mäkelä kertoo ennemminkin kansainvälisen tunnettavuuden olleen tärkeämpää. Mäkelä teki työtä rokotusohjelmissa erityisesti kehitysmaiden lasten hyväksi, muun muassa Bangladeshissa ja Filippiineillä.

Mäkelä kertoo olleensa jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut luonnosta ja sen toimintatavoista. Lukion jälkeen vuonna 1949 Mäkelä aloitti lääketieteen opinnot Helsingissä.

Mäkelä eli aikakaudella, jolloin lääketieteessä tapahtui suuria murroksia. Sotavuosien jälkeen Suomi alkoi kuroa lääketieteessä muita maita kiinni – haettiin oppia, miten asiat toimivat muualla ja pyrittiin samaan. Mäkelä suoritti jatko-opintoja Stanfordin yliopistossa ja ne toivat mukanaan Suomeen 1960-luvulla aivan uuden tieteenalan: mikrobigenetiikan.

Mikrobigenetiikassa tutkitaan mikrobien, bakteerien ja virusten perinnöllisyyttä. Mikrobigenetiikka johti parinkymmenen vuoden kuluttua biotekniikkaan ja geenimanipulaatioon. Mäkelä työryhmineen teki keskeisiä molekyylibiologian havaintoja, jotka ovat muokanneet tieteenalaa maailmanlaajuisesti.

Jo opintojen alussa tuli esiin sellainen ahaa-elämys, että hyvänen aika, tässä voidaan kysyä uusia kysymyksiä ja selvittää hyvin jännittäviä asioita.― Pirjo Mäkelä

Vuonna 1973 Suomessa alkoi vakava aivokalvontulehdusepidemia. Tauti oli yleinen varsinkin lasten keskuudessa. Monet infektiolääkärit pyysivät Mäkelältä apua epidemiaan. Mäkelä oli kuullut kansainvälisessä kokouksessa, että aivokalvontulehdukseen oli kehitelty rokote. Sitä saatiin lopulta myös Suomeen ja epdiemia taltutettiin puolessa vuodessa.

Kansanterveydellisesti rokotteista on ollut suoraan positiivisia vaikutuksia varsinkin lapsille. Suomessa esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko ja kurkkumätä ovat karsiutuneet pois rokotuksien myötä. Aina on kuitenkin vaarana, että tauti palaa, mikäli kaikkia ei rokoteta.

Tutkijan työn lisäksi Mäkelä on laatinut lukuisia tieteellisiä julkaisuja, jotka ovat auttaneet alan henkilöstöä ympäri maailman. Pirjo Mäkelä sai merkittävällä urallaan lukuisia palkintoja niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Hän kuoli 80 vuoden ikäisenä marraskuussa 2011.

Lähikuvassa: Pirjo Mäkelä -ohjelman (2004) on ohjannut Anna-Liisa Kivimäki ja haastattelijana siinä toimii Riikka Schmidt.

Pirjo Mäkelä
Pirjo Mäkelä oli arvostettu akateemikko. Pirjo Mäkelä Kuva: Anna-Liisa Kivimäki Pirjo Mäkelä
Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto