Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä

Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki elinaikanaan mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan. Hän menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana marraskuussa 2011.

Kyllähän siinä vähän tuli sellainen mieli, että olihan se jo aikakin naistutkijan saada akateemikon arvonimi.― Pirjo Mäkelä vuonna 2004

Pirjo Mäkelä sai ensimmäisenä suomalaisena naisena akateemikon arvonimen vuonna 2003. Suuri kunnia ei kuitenkaan ollut henkilökohtaisella tasolla kovin mittava, vaan Mäkelä kertoo ennemminkin kansainvälisen tunnettavuuden olleen tärkeämpää. Mäkelä teki työtä rokotusohjelmissa erityisesti kehitysmaiden lasten hyväksi, muun muassa Bangladeshissa ja Filippiineillä.

Mäkelä kertoo olleensa jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut luonnosta ja sen toimintatavoista. Lukion jälkeen vuonna 1949 Mäkelä aloitti lääketieteen opinnot Helsingissä.

Mäkelä eli aikakaudella, jolloin lääketieteessä tapahtui suuria murroksia. Sotavuosien jälkeen Suomi alkoi kuroa lääketieteessä muita maita kiinni – haettiin oppia, miten asiat toimivat muualla ja pyrittiin samaan. Mäkelä suoritti jatko-opintoja Stanfordin yliopistossa ja ne toivat mukanaan Suomeen 1960-luvulla aivan uuden tieteenalan: mikrobigenetiikan.

Mikrobigenetiikassa tutkitaan mikrobien, bakteerien ja virusten perinnöllisyyttä. Mikrobigenetiikka johti parinkymmenen vuoden kuluttua biotekniikkaan ja geenimanipulaatioon. Mäkelä työryhmineen teki keskeisiä molekyylibiologian havaintoja, jotka ovat muokanneet tieteenalaa maailmanlaajuisesti.

Jo opintojen alussa tuli esiin sellainen ahaa-elämys, että hyvänen aika, tässä voidaan kysyä uusia kysymyksiä ja selvittää hyvin jännittäviä asioita.― Pirjo Mäkelä

Vuonna 1973 Suomessa alkoi vakava aivokalvontulehdusepidemia. Tauti oli yleinen varsinkin lasten keskuudessa. Monet infektiolääkärit pyysivät Mäkelältä apua epidemiaan. Mäkelä oli kuullut kansainvälisessä kokouksessa, että aivokalvontulehdukseen oli kehitelty rokote. Sitä saatiin lopulta myös Suomeen ja epdiemia taltutettiin puolessa vuodessa.

Kansanterveydellisesti rokotteista on ollut suoraan positiivisia vaikutuksia varsinkin lapsille. Suomessa esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko ja kurkkumätä ovat karsiutuneet pois rokotuksien myötä. Aina on kuitenkin vaarana, että tauti palaa, mikäli kaikkia ei rokoteta.

Tutkijan työn lisäksi Mäkelä on laatinut lukuisia tieteellisiä julkaisuja, jotka ovat auttaneet alan henkilöstöä ympäri maailman. Pirjo Mäkelä sai merkittävällä urallaan lukuisia palkintoja niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Hän kuoli 80 vuoden ikäisenä marraskuussa 2011.

Lähikuvassa: Pirjo Mäkelä -ohjelman (2004) on ohjannut Anna-Liisa Kivimäki ja haastattelijana siinä toimii Riikka Schmidt.

Pirjo Mäkelä
Pirjo Mäkelä oli arvostettu akateemikko. Pirjo Mäkelä Kuva: Anna-Liisa Kivimäki Pirjo Mäkelä
Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto