Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä

Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan.

Kyllähän siinä vähän tuli sellainen mieli, että olihan se jo aikakin naistutkijan saada akateemikon arvonimi.― Pirjo Mäkelä vuonna 2004

Pirjo Mäkelä sai ensimmäisenä suomalaisena naisena akateemikon arvonimen vuonna 2003. Suuri kunnia ei kuitenkaan ollut henkilökohtaisella tasolla kovin mittava, vaan Mäkelä kertoo ennemminkin kansainvälisen tunnettavuuden olleen tärkeämpää. Mäkelä teki työtä rokotusohjelmissa erityisesti kehitysmaiden lasten hyväksi, muun muassa Bangladeshissa ja Filippiineillä.

Mäkelä kertoo olleensa jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut luonnosta ja sen toimintatavoista. Lukion jälkeen vuonna 1949 Mäkelä aloitti lääketieteen opinnot Helsingissä.

Mäkelä eli aikakaudella, jolloin lääketieteessä tapahtui suuria murroksia. Sotavuosien jälkeen Suomi alkoi kuroa lääketieteessä muita maita kiinni – haettiin oppia, miten asiat toimivat muualla ja pyrittiin samaan. Mäkelä suoritti jatko-opintoja Stanfordin yliopistossa ja ne toivat mukanaan Suomeen 1960-luvulla aivan uuden tieteenalan: mikrobigenetiikan.

Mikrobigenetiikassa tutkitaan mikrobien, bakteerien ja virusten perinnöllisyyttä. Mikrobigenetiikka johti parinkymmenen vuoden kuluttua biotekniikkaan ja geenimanipulaatioon. Mäkelä työryhmineen teki keskeisiä molekyylibiologian havaintoja, jotka ovat muokanneet tieteenalaa maailmanlaajuisesti.

Jo opintojen alussa tuli esiin sellainen ahaa-elämys, että hyvänen aika, tässä voidaan kysyä uusia kysymyksiä ja selvittää hyvin jännittäviä asioita.― Pirjo Mäkelä

Vuonna 1973 Suomessa alkoi vakava aivokalvontulehdusepidemia. Tauti oli yleinen varsinkin lasten keskuudessa. Monet infektiolääkärit pyysivät Mäkelältä apua epidemiaan. Mäkelä oli kuullut kansainvälisessä kokouksessa, että aivokalvontulehdukseen oli kehitelty rokote. Sitä saatiin lopulta myös Suomeen ja epdiemia taltutettiin puolessa vuodessa.

Kansanterveydellisesti rokotteista on ollut suoraan positiivisia vaikutuksia varsinkin lapsille. Suomessa esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko ja kurkkumätä ovat karsiutuneet pois rokotuksien myötä. Aina on kuitenkin vaarana, että tauti palaa, mikäli kaikkia ei rokoteta.

Tutkijan työn lisäksi Mäkelä on laatinut lukuisia tieteellisiä julkaisuja, jotka ovat auttaneet alan henkilöstöä ympäri maailman. Pirjo Mäkelä sai merkittävällä urallaan lukuisia palkintoja niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Hän kuoli 80 vuoden ikäisenä marraskuussa 2011.

Lähikuvassa: Pirjo Mäkelä -ohjelman (2004) on ohjannut Anna-Liisa Kivimäki ja haastattelijana siinä toimii Riikka Schmidt.

Pirjo Mäkelä
Pirjo Mäkelä oli arvostettu akateemikko. Pirjo Mäkelä Kuva: Anna-Liisa Kivimäki Pirjo Mäkelä
Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto