Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä

Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan.

Kyllähän siinä vähän tuli sellainen mieli, että olihan se jo aikakin naistutkijan saada akateemikon arvonimi.― Pirjo Mäkelä vuonna 2004

Pirjo Mäkelä sai ensimmäisenä suomalaisena naisena akateemikon arvonimen vuonna 2003. Suuri kunnia ei kuitenkaan ollut henkilökohtaisella tasolla kovin mittava, vaan Mäkelä kertoo ennemminkin kansainvälisen tunnettavuuden olleen tärkeämpää. Mäkelä teki työtä rokotusohjelmissa erityisesti kehitysmaiden lasten hyväksi, muun muassa Bangladeshissa ja Filippiineillä.

Mäkelä kertoo olleensa jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut luonnosta ja sen toimintatavoista. Lukion jälkeen vuonna 1949 Mäkelä aloitti lääketieteen opinnot Helsingissä.

Mäkelä eli aikakaudella, jolloin lääketieteessä tapahtui suuria murroksia. Sotavuosien jälkeen Suomi alkoi kuroa lääketieteessä muita maita kiinni – haettiin oppia, miten asiat toimivat muualla ja pyrittiin samaan. Mäkelä suoritti jatko-opintoja Stanfordin yliopistossa ja ne toivat mukanaan Suomeen 1960-luvulla aivan uuden tieteenalan: mikrobigenetiikan.

Mikrobigenetiikassa tutkitaan mikrobien, bakteerien ja virusten perinnöllisyyttä. Mikrobigenetiikka johti parinkymmenen vuoden kuluttua biotekniikkaan ja geenimanipulaatioon. Mäkelä työryhmineen teki keskeisiä molekyylibiologian havaintoja, jotka ovat muokanneet tieteenalaa maailmanlaajuisesti.

Jo opintojen alussa tuli esiin sellainen ahaa-elämys, että hyvänen aika, tässä voidaan kysyä uusia kysymyksiä ja selvittää hyvin jännittäviä asioita.― Pirjo Mäkelä

Vuonna 1973 Suomessa alkoi vakava aivokalvontulehdusepidemia. Tauti oli yleinen varsinkin lasten keskuudessa. Monet infektiolääkärit pyysivät Mäkelältä apua epidemiaan. Mäkelä oli kuullut kansainvälisessä kokouksessa, että aivokalvontulehdukseen oli kehitelty rokote. Sitä saatiin lopulta myös Suomeen ja epdiemia taltutettiin puolessa vuodessa.

Kansanterveydellisesti rokotteista on ollut suoraan positiivisia vaikutuksia varsinkin lapsille. Suomessa esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko ja kurkkumätä ovat karsiutuneet pois rokotuksien myötä. Aina on kuitenkin vaarana, että tauti palaa, mikäli kaikkia ei rokoteta.

Tutkijan työn lisäksi Mäkelä on laatinut lukuisia tieteellisiä julkaisuja, jotka ovat auttaneet alan henkilöstöä ympäri maailman. Pirjo Mäkelä sai merkittävällä urallaan lukuisia palkintoja niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Hän kuoli 80 vuoden ikäisenä marraskuussa 2011.

Lähikuvassa: Pirjo Mäkelä -ohjelman (2004) on ohjannut Anna-Liisa Kivimäki ja haastattelijana siinä toimii Riikka Schmidt.

Pirjo Mäkelä
Pirjo Mäkelä oli arvostettu akateemikko. Pirjo Mäkelä Kuva: Anna-Liisa Kivimäki Pirjo Mäkelä
Keskustele
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto