Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä

Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan.

Kyllähän siinä vähän tuli sellainen mieli, että olihan se jo aikakin naistutkijan saada akateemikon arvonimi.― Pirjo Mäkelä vuonna 2004

Pirjo Mäkelä sai ensimmäisenä suomalaisena naisena akateemikon arvonimen vuonna 2003. Suuri kunnia ei kuitenkaan ollut henkilökohtaisella tasolla kovin mittava, vaan Mäkelä kertoo ennemminkin kansainvälisen tunnettavuuden olleen tärkeämpää. Mäkelä teki työtä rokotusohjelmissa erityisesti kehitysmaiden lasten hyväksi, muun muassa Bangladeshissa ja Filippiineillä.

Mäkelä kertoo olleensa jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut luonnosta ja sen toimintatavoista. Lukion jälkeen vuonna 1949 Mäkelä aloitti lääketieteen opinnot Helsingissä.

Mäkelä eli aikakaudella, jolloin lääketieteessä tapahtui suuria murroksia. Sotavuosien jälkeen Suomi alkoi kuroa lääketieteessä muita maita kiinni – haettiin oppia, miten asiat toimivat muualla ja pyrittiin samaan. Mäkelä suoritti jatko-opintoja Stanfordin yliopistossa ja ne toivat mukanaan Suomeen 1960-luvulla aivan uuden tieteenalan: mikrobigenetiikan.

Mikrobigenetiikassa tutkitaan mikrobien, bakteerien ja virusten perinnöllisyyttä. Mikrobigenetiikka johti parinkymmenen vuoden kuluttua biotekniikkaan ja geenimanipulaatioon. Mäkelä työryhmineen teki keskeisiä molekyylibiologian havaintoja, jotka ovat muokanneet tieteenalaa maailmanlaajuisesti.

Jo opintojen alussa tuli esiin sellainen ahaa-elämys, että hyvänen aika, tässä voidaan kysyä uusia kysymyksiä ja selvittää hyvin jännittäviä asioita.― Pirjo Mäkelä

Vuonna 1973 Suomessa alkoi vakava aivokalvontulehdusepidemia. Tauti oli yleinen varsinkin lasten keskuudessa. Monet infektiolääkärit pyysivät Mäkelältä apua epidemiaan. Mäkelä oli kuullut kansainvälisessä kokouksessa, että aivokalvontulehdukseen oli kehitelty rokote. Sitä saatiin lopulta myös Suomeen ja epdiemia taltutettiin puolessa vuodessa.

Kansanterveydellisesti rokotteista on ollut suoraan positiivisia vaikutuksia varsinkin lapsille. Suomessa esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko ja kurkkumätä ovat karsiutuneet pois rokotuksien myötä. Aina on kuitenkin vaarana, että tauti palaa, mikäli kaikkia ei rokoteta.

Tutkijan työn lisäksi Mäkelä on laatinut lukuisia tieteellisiä julkaisuja, jotka ovat auttaneet alan henkilöstöä ympäri maailman. Pirjo Mäkelä sai merkittävällä urallaan lukuisia palkintoja niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Hän kuoli 80 vuoden ikäisenä marraskuussa 2011.

Lähikuvassa: Pirjo Mäkelä -ohjelman (2004) on ohjannut Anna-Liisa Kivimäki ja haastattelijana siinä toimii Riikka Schmidt.

Pirjo Mäkelä
Pirjo Mäkelä oli arvostettu akateemikko. Pirjo Mäkelä Kuva: Anna-Liisa Kivimäki Pirjo Mäkelä
Keskustele
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.