Arvo Tuominen kääntää keulan kohti itää ja ajaa maastoautolla Euroopan toiseksi suurimman järven, Äänisen, ympäri. Vaikeakulkuinen maantie tutustuttaa kulkijan neuvostohenkisten nähtävyyksien lisäksi alueen historiaan, ihmisiin ja suomalaisuuden jättämiin jälkiin. Pölyt kurkusta huuhdotaan tietenkin Äänisen vedellä eli paikallisella viinalla.
Suuret, jo hieman syksyä ennustavat iltapilvet loistavat monivärisinä Äänisen yllä.
Moottori käynnistyy Petroskoissa. Toimittaja-dokumentaristi Arvo Tuominen kaasuttaa Kivatsun putousten kautta Kontupohjaan, hiipuvaan paperitehdaskaupunkiin. Paikan päällä raotetaan vuoden 2006 ihmishenkiä vaatineiden levottomuuksien taustoja ja vieraillaan pyöröhirsikirkossa, jossa aikoinaan shamanistiset rituaalit yhdistyivät ortodoksisiin kirkonmenoihin.
Äänisen pohjoisrannalla Medvežjegorskissa eli Karhumäessä tutkitaan kaupungin ympärille sota-aikana rakennettuja linnoituksia ja kallioon louhittuja puolustusrakennelmia. Tuomisen mukaan nämä osoittavat, että “tänne ei tultu käymään vaan olemaan – tästä piti kulkeman Suur-Suomen raja.”
Karhumäen linnoitukset
Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941, ja Karhumäkeen suomalaiset marssivat 5. joulukuuta. Taistelussa sai surmansa 1500 suomalaista ja 8000 neuvostoliittolaista. Puna-armeija valtasi alueen takaisin vuonna 1944.
Karhumäen linnoitukset ovat suomalaisten pioneerijoukkojen louhimia puolustusrakennelmia, joiden naamioinnista vastasivat erikoiskoulutetut joukot. Rakennustyöt kestivät kaksi vuotta.
Lue lisää Karhumäen valtauksesta: Karhumäen valtaus 1941
Poventsassa perehdytään vankityövoimalla rakennetun, kuolonuhreja vaatineen Vienanmeren–Itämeren kanavan eteläpäähän. Menehtyneiden lukumäärä vaihtelee lähteestä riippuen merkittävästi, mutta Tuomisen mukaan Stalinin kanavanakin tunnettu vesiväylä vei kaksisataatuhatta henkeä – yhden jokaista metriä kohden.
Matkalla Vytegraan vieraillaan Äänistä ikuistavan taidemaalarin luona ja hämmästellään Äänisjärven kalliopiirustuksia, viestejä 5000–6000 vuoden takaa.
Vytegrassa Tuominen ihastelee vuonna 1873 valmistuneen kirkon lisäksi kaupungin absurdeinta nähtävyyttä, mammuttimaista B-440-sukellusvenettä. Syväri-joki ylitetään lautalla, minkä jälkeen jatketaan Itä-Karjalan periferiaan, vepsäläisyyden salaperäiseen sielunmaisemaan.
B-440-sukellusvene
Vytegran silmiinpistävin nähtävyys on keskustan laituriin ankkuroitu Foxtrot-luokan sukellusvene. Ydinvoimalla ja dieselillä kulkeneella jättiläisellä on mittaa 90 metriä ja painoa miltei 2000 tonnia.
Alus kykeni sukeltamaan lähes kolmeensataan metriin 3-5 päiväksi kerrallaan. B-440-sukellusveneitä käytettiin muun muassa Kuuban kriisin operaatioissa.
Vytegran B-440 poistettiin käytöstä 2001 ja museoitiin 2005.
Petroskoihin paluun jälkeen asetutaan vielä hetkeksi Äänisen rannalle pohtimaan sodan kurjuutta ja muistelemaan muun muassa Suomen puolustusvoimien käskystä muodostettuja keskitysleirejä.
Kilometrejä matkamittariin kertyi tuhatkunta.
Lisää ohjelmasta
- Areenasta löytyy nyt 39 tuntia kotimaista dokumenttielokuvaa - Klassikkodokkarit täydentyivät Kaurismäen Vesku-dokkarilla
- Dokumenttiprojekti: Ystäväni Gorbatshov – ohjaajalegenda Werner Herzog kertoo viimeisen neuvostopresidentin tarinan
- Dokumenttiprojekti: Seksitohtori Ruth – Yhdysvaltain ensimmäinen radioterapeutti on pelastanut monen elämän
