Hyppää pääsisältöön

Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

Keittiömestari Jaakko Nuutila komeissa Paistinkääntäjien käädyissä v. 2015.
Keittiömestari Jaakko Nuutila ammattiylpeänä Paistinkääntäjien veljeskunnan kansainvälisen hallituksen käädyissä v. 2015. Keittiömestari Jaakko Nuutila komeissa Paistinkääntäjien käädyissä v. 2015. Kuva: Jaakko Nuutilan omat kokoelmat. ruokakulttuuri,Chaîne des Rôtisseurs

Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa. Vastuullisesti ja eettisesti kasvatettu ja tuotettu ruoka alkulähteiltä pöytään, on tämän kokeneen kulinaristin ja huippuammattilaisen periaate.

Intohimo ruoanlaittoon ja ruokakulttuuriin on virrannut Jaakko Nuutilan suonissa jo nuorena. Ranskalaisvaikutteet juurtuivat nekin varhain - Pohjois-Tapiolan peruskoulussa kieliopintojen myötä. Ravintolakoulu Perho ja Helsingin yliopiston elintarviketieteiden opinnot muokkasivat menestyvän huippuammattilaisen ja sittemmin myös luomututkijan, joka on toiminut alansa arvostettuna tienraivaajana Suomessa ja vaikuttaa nyt myös kansainvälisesti korkeakoulu- ja tutkimusohjelmissa.

Jaakko Nuutilan ja muutaman muun aktiivisen keittiömestarin ansiosta saatiin ensimmäistä kertaa Suomen hallitusohjelmaan mukaan ruokakulttuurin kehittäminen. Nuutila oli myös edesauttamassa Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professuurin perustamista v. 2008. Tällä hetkellä professorina on Johanna Mäkelä, joka tekee voimallista työtä suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi.

Väitöskirja – pitkän tien saavutus

Jaakko Nuutilan pitkäaikaisen haaveen, tohtorin väitöskirjan aiheena oli Suomen luonnonmukainen ruokaketju – mallintaen kohti 2020 tavoitteita muutoksen ja innovaation avulla (Helsingin yliopisto 2016).

– Keskeisenä ajatuksena oli pohtia ja esittää, millä tavalla meidän ruokajärjestelmäämme tulisi kehittää, jotta nämä tavoitteet voisi saavuttaa. Hallitus rakensi mielestäni ohjelmansa ja tavoitteensa kuulemalla liian vähän elinkeinon toimijoita, kun ohjelma kuitenkin jättää elinkeinolle tavoitteiden saavuttamisen. Parempi yhteistyö virkamiesten ja elinkeinon toimijoiden välillä voisi edesauttaa sitä, että nuo tavoitteet olisivat helpommin ja realistisesti saavutettavissa. Tähän esitän työssäni hyvin konkreettisia toimenpiteitä, kertoo Nuutila.

Kansainvälinen luomututkija ja ruokatuotannon eettisyyden puolestapuhuja

Jaakko Nuutila on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija. Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Nuutilan tutkimusalueena ovat ruokajärjestelmät ja luomun asema näissä järjestelmissä. Vuonna 2017 Jaakko Nuutila valittiin luomututkijoiden kansainvälisen järjestön ISOFAR:in hallitukseen, historian ensimmäisenä keittiömestarina.

– Keittiömestariaikoina luomu alkoi kiinnostaa, koska sen maku oli mielestäni parempi. En kuitenkaan tutkijana voi sanoa, että maku olisi parempi, mutta voin sanoa, että sen maku on erilainen.
Luomutuotettu ruoka, kasvit ja liha, kasvavat hitaammin kun ne kasvatetaan luomuna. Niitä ei väkisin kasvateta väkilannoitteilla tai tehotuoteta. Niiden kuiva-ainepitoisuus tai nestepitoisuus on erilainen. Myös ravintoainetiheys on silloin erilainen. Maku on voimakkaampi. Varsinkin eläinten kohdalla luomu on eettinen tapa kasvattaa eläimiä ruoaksi, toteaa Jaakko Nuutila.

– Tutkimus ei ole yksimielinen siitä, kumpi tuotantotapa, luomu vai tavanomainen on ympäristölle parempi. Täysin kiistaton asia on se, että jos meillä torjunta-aineet ja väkilannoitteet perustuvat uusiutumattomiin luonnonvaroihin, niin eihän sitä voi sanoa kestäväksi tuotannoksi. Moni ajattelee, että siinä vaiheessa, kun fosfori ehtyy niin on jo ehditty keksiä jo jotain muuta, mutta ihmiskunnan eettinen periaate on kuitenkin jättää seuraaville sukupolville sellainen maapallo, jossa voidaan elää.

– Välillä kuulee sanottavan, että Suomi on luomun kehitysmaa. Näin jyrkästi en tilannetta luonnehtisi, mutta meillä on onnistuttu luomaan mielikuva, että tavanomainen ruoka on yhtä kuin luomu. Näinhän se ei missään tapauksessa ole, jyrähtää Jaakko Nuutila.

– Eläinten hyvinvointi, niiden eettinen kasvatus ja kohtelu ovat sivistyneen maan mitta. Meillä Suomessa on suureksi häpeäksemme kuitenkin vielä parsilehmiä. Tällainen eläintenpito on todella väärin, kuten kaikki eläimiin kohdistuva julmuus. Muutos lähtee lopulta kuluttajista: Kyllä kauppa, teollisuus ja alkutuotanto liikkuvat kuluttajan kysynnän mukaan.
Enemmän tietoisuutta, vaatimusta, ja vastuuta, näitä Jaakko Nuutila peräänkuuluttaa jokaiselta kuluttajalta.

Keittiömestari Jaakko Nuutila ja toimittaja Sini Sovijärvi Ylen Ikkunoita Eurooppaan -sarjan kuvauksissa Savoyn terassilla 1999.
Keittiömestari Jaakko Nuutila ja Ylen toimittaja Sini Sovijärvi Ikkunoita Eurooppaan -sarjan kuvauksissa Savoyssa 1999. Keittiömestari Jaakko Nuutila ja toimittaja Sini Sovijärvi Ylen Ikkunoita Eurooppaan -sarjan kuvauksissa Savoyn terassilla 1999. Kuva: Jyrki Valkama/Yle gastronomia,Ravintola Savoy,sini sovijärvi

Keittiömestari, opettaja ja ruokakirjailija

Jaakko Nuutilan on kirjoittanut kymmenen keittokirjaa. Lisäksi hän kokosi yhdessä Marita Joutjärven kanssa teoksen Ruokasanasto, jossa avataan ruoka- ja juoma-alan, ja koko kulinarismin erillisiä sanoja ja käsitteitä suomeksi. Teos ei ole vain sanakirja vaan mitä kiintoisin alansa käsitekirja. Laajuudessaan julkaisu on kulttuuriteko. Siihen on koottu gastronomian keskeisiä termejä eri kielistä ja historiallisista lähteistä. Ne kuuluvat paitsi alan ammattitaitoon, myös yleissivistykseen, historian tuntemukseen ja kielitaitoon.

Sillikirja (Otava 1999) on osoitus Jaakko Nuutilan tavasta toimia. On mentävä lähteille hankkimaan tietoa. Niinpä tämä mies lähti hommiin islantilaisille sillilaivoille seuraamaan pyyntiä ja sillin matkaa merestä markettien hyllyille asti.

– Vain tällä tavoin voi vastuullinen ruoka-asiantuntija tietää, mistä ruoka tulee. Ottamalla selvää, menemällä itse alkulähteille ja hankkimalla tietoa perinpohjaisesti, kiteyttää Nuutila napakasti.

Jaakko Nuutila toimi perinteikkään helsinkiläisravintola Savoyn keittiöpäällikkönä ja ravintolapäällikkönä v. 1996-2000.

– Savoy on ravintola, jolla on oma henki, muistelee Nuutila noita kultaisia vuosia.

Vuodet Haaga-instituutissa (2000-2007) opettajana ja lehtorina antoivat myös paljon.

— Oppilailleni jäi toivottavasti puhtaan tiedon lisäksi eväiksi kunnon asenne ja ammattiylpeys tähän työhön. Näitä asioita opin itse pitkälti Ranskassa. Nuoren, ulkomaalaisen vuoromestarin asema ranskalaisessa, ankarassa keittiöhierarkiassa ei ollut helpoimmasta päästä, muistelee kovan koulun käynyt keittiömestari Nuutila.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK nimitti Jaakko Nuutilan historian ensimmäiseksi ruoka-asiamieheksi, 2007-2010. Nämä vuodet olivat kovaa, intohimoista työtä suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi. Voimakkaita muistoja jäi myös seuraavasta haasteesta, Pietarista, jossa Nuutila toimi Grand Hotel Europe -loistohotellin ravintolatoimen johtajana 2010-2011. Työkulttuurin erilaisuus oli todella konkreettista, eikä törmäyksiltä vältytty.

Vieraiden kulttuurien kentässä kiehtovimpia ja opettavaisimpia aikoja Jaakko Nuutilan ja koko hänen nuoren perheensä elämässä lienevät kuitenkin kirkon kehitysyhteistyön konsulttivuodet Namibiassa 1994-1996. Euroopan ulkopuolella oman kulttuuripiirin ja kotimaan hahmottaminen syventyvät. Tältä pohjalta oli hyvä ponnistaa tuleviin, vaativiin työtehtäviin.

Suomalaisperheen kaveri on suomenhevonen

– Olen suomalainen, joka ymmärtää suurempiakin kuvioita. Olen asunut ja työskennellyt mm. Ranskassa, Namibiassa ja Venäjällä ja käynyt 64:ssä eri maassa. Olen nähnyt maailmaa eri kanteilta, mutta pitkin matkaa on kotimaa noussut yhä tärkeämmäksi. Minut on helppo saada itkemään soittamalla Sibeliuksen Finlandiaa. Siihen kiteytyy itsenäisen Suomen kansan olemus. Olen kuunnellut sitä usein, kun olen viettänyt itsenäisyyspäivää jossain ulkomailla.

– Kotona meillä on kaksi kaveria, Suomen ja suomalaisuuden symbolia, suomenhevoset Pirmori ja Piiperoinen. Ne ovat perheeni kunnianosoitus itsenäiselle Suomelle. Suomenhevoset ovat olleet mukana rakentamassa Suomen maa- ja metsätaloutta alusta alkaen ja taistelleet rinnallamme sodissa.

– On meillä toki muitakin eläimiä: neljä hienoa koiraa ja kaksi tallikissaa. Välillä myös vastuullisesti kasvatettuja luomukanoja.

Jaakko Nuutila ja suomenhevosensa Piiperoinen kotona Lohjalla 2014.
Jaakko Nuutila ja suomenhevonen Piiperoinen kotona Lohjalla. Jaakko Nuutila ja suomenhevosensa Piiperoinen kotona Lohjalla 2014. Kuva: Jaakko Nuutilan kokoelmat/Vaula Veirala. hevonen,Luomu

– Perhe, johon myös kaikki eläimemme kuuluvat, on todella tärkeä voimavara, jonka syvämerkityksen olen ymmärtänyt vasta nyt, kun lapset ovat jo lentämässä pesästä. Puoliso Vaula on ollut mukana kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa projekteissani ja saan olla hänelle paljosta kiitollinen. Käsi kädessä olemme kulkeneet haasteesta toiseen ja kuljemme vastakin. "Isot" lapsemme ja yksi lapsenlapsi tulevat onneksi viettämään iloista, yhteistä aikaa viikonloppuisin, vaikka isältä aina jokin puuhanakki napsahtaakin.

Kuudes kuva saattaa olla linna Ranskassa

Ihmisen on saatava haaveilla ja myös toteuttaa haaveitaan. Me suomalaiset puhumme pilvilinnoista, ranskalaiset taas linnoista Espanjassa – des châteaux en Espagne. Nuutilan perhe eläimineen haaveilee nyt jo melko konkreettisesti omasta linnasta Ranskassa, paikasta, jossa voi yhdistää työn hotelli- ja ravintola-alan luomuhenkisinä yrittäjinä ja vapaa-ajan mieluiten perheen ja hyvien ystävien seurassa, inspiroivassa kulttuuriympäristössä. Rakkaus Suomeen elää sielläkin perjantai-iltojen perinteissä: Finlandia soi myös Ranskassa.

Jaakko Nuutila CV englanniksi

Jaakko Tapani Nuutila,

Born 22 June 1966 in Helsinki, Finnish citizen

Expertise

Dr. Jaakko Nuutila is an experienced specialist in food systems, supply and value chains, with an emphasis on responsible and organic approaches. Dr. Nuutila holds an MSc in Food Economics from the University of Helsinki, where he also gained his doctorate. Additionally, he has a diploma in pedagogy, making knowledge transfer easy for him. His theoretical knowledge gained as an academic researcher is complemented with vast practical experience from various countries. Dr. Nuutila has extensive expertise on the hospitality industry from Master Chef to Hotel Director. He has published several scientific articles on food system sustainability and gained his doctorate with his research on organic food system. During his Customer Manager work, he specialized into aquaculture solutions. He has also an educational background as a program director and teacher from Haaga Institute Polytechnic in Helsinki. He has gained an insight into the development countries through his consultancy work for the Finnish Church Aid in Namibia and ongoing project in Vietnam.

Scientific career

2018 Docent in responsibility in food systems and food transformation University of Kassel, Faculty of Organic Agricultural Sciences

Visiting Professor in Sustainable Gastronomy
Warsaw University of Life Sciences, Faculty of Human Nutrition and Consumer Sciences

2016 Doctor of Philosophy, Economics, Behavioural sciences
Dissertation about Organic Food Systems and Value Chains

Studies

2006 Master of Sciences: Food Economics
Food Production, Markets and Consumer Studies

2002 Helia University of Applied Sciences:
Adult Educational Studies, diploma of pedagogy

1991 Culinary School Perho
Executive Chef

Knowledge of languages Finnish (mother language)

Swedish, good
English, fluent
French, fluent

Work experience

Since 2012 Natural Resources Institute Finland:
Research Scientist
- Food Systems and Value Chains
(2016-2017) Manager, International Customer Solutions
- Specialization on Aquatic Solutions

2011-2012 St Peter Line, Cruise ships
Director of Hotel Operations, development work, temporary

2010-2011 Grand Hotel Europe St Petersburg
Food and Beverage Director, development work, temporary

2007-2010 The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners
Ombudsman for Food Culture, specialist on value chains and rural development

2000-2007 Haaga Institute Polytechnic
Programme Director and Teacher responsible for Culinary Management

1996-2000 Restaurant Savoy, Helsinki
Executive Chef
(1998-2000) Restaurant Director

1994-1996 Finnish Church Aid
Development work in Namibia, Consultant
1987-1994 Several employments in hotels and restaurants in Finland and France with positions as Executive Chef, Sous Chef and Restaurant Director

Development projects

Voluntary quality system for the sustainable cold-water fish food chain in Vietnam, 2017-2020, Ministry of Foreign Affairs, Finland, position: research scientist, food quality and supply chain specialist, ongoing project

Centre of Excellence of Fisheries and Aquaculture to enhance the development of the Slovenian fisheries and aquaculture industry, 2018-2019, European Union, position: research scientist, food system specialist, ongoing project

Circular economy and food waste, case study: The use of undervalued parts of bovine carcasses, European Union, position: research scientist supply chain and culinary specialist, ongoing project

Organic food systems contribution to sustainable and healthy diets, 2016-2017, several countries, position: specialist on food system quality

Execution of Finnish Organic Research Institute and developing the organic food value chain in South Savo 2013-2016, EU funding, position: specialist on food system and food culture

Review of organic production and consumption from eight European Union countries, 2015-2016, Ministry of Agriculture and Forestry, Finland, position: research scientist, food economist

Memberships

International Organisation of Organic Scientists, IFOAM, Board Member 2017 -2020

Nordic Association of Agricultural Scientists, NJF

OSMTH

Finnish Chef Association

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.