Hyppää pääsisältöön

Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

Keittiömestari Jaakko Nuutila komeissa Paistinkääntäjien käädyissä v. 2015.
Keittiömestari Jaakko Nuutila ammattiylpeänä Paistinkääntäjien veljeskunnan kansainvälisen hallituksen käädyissä v. 2015. Keittiömestari Jaakko Nuutila komeissa Paistinkääntäjien käädyissä v. 2015. Kuva: Jaakko Nuutilan omat kokoelmat. ruokakulttuuri,Chaîne des Rôtisseurs

Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa. Vastuullisesti ja eettisesti kasvatettu ja tuotettu ruoka alkulähteiltä pöytään, on tämän kokeneen kulinaristin ja huippuammattilaisen periaate.

Intohimo ruoanlaittoon ja ruokakulttuuriin on virrannut Jaakko Nuutilan suonissa jo nuorena. Ranskalaisvaikutteet juurtuivat nekin varhain - Pohjois-Tapiolan peruskoulussa kieliopintojen myötä. Ravintolakoulu Perho ja Helsingin yliopiston elintarviketieteiden opinnot muokkasivat menestyvän huippuammattilaisen ja sittemmin myös luomututkijan, joka on toiminut alansa arvostettuna tienraivaajana Suomessa ja vaikuttaa nyt myös kansainvälisesti korkeakoulu- ja tutkimusohjelmissa.

Jaakko Nuutilan ja muutaman muun aktiivisen keittiömestarin ansiosta saatiin ensimmäistä kertaa Suomen hallitusohjelmaan mukaan ruokakulttuurin kehittäminen. Nuutila oli myös edesauttamassa Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professuurin perustamista v. 2008. Tällä hetkellä professorina on Johanna Mäkelä, joka tekee voimallista työtä suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi.

Väitöskirja – pitkän tien saavutus

Jaakko Nuutilan pitkäaikaisen haaveen, tohtorin väitöskirjan aiheena oli Suomen luonnonmukainen ruokaketju – mallintaen kohti 2020 tavoitteita muutoksen ja innovaation avulla (Helsingin yliopisto 2016).

– Keskeisenä ajatuksena oli pohtia ja esittää, millä tavalla meidän ruokajärjestelmäämme tulisi kehittää, jotta nämä tavoitteet voisi saavuttaa. Hallitus rakensi mielestäni ohjelmansa ja tavoitteensa kuulemalla liian vähän elinkeinon toimijoita, kun ohjelma kuitenkin jättää elinkeinolle tavoitteiden saavuttamisen. Parempi yhteistyö virkamiesten ja elinkeinon toimijoiden välillä voisi edesauttaa sitä, että nuo tavoitteet olisivat helpommin ja realistisesti saavutettavissa. Tähän esitän työssäni hyvin konkreettisia toimenpiteitä, kertoo Nuutila.

Kansainvälinen luomututkija ja ruokatuotannon eettisyyden puolestapuhuja

Jaakko Nuutila on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija. Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Nuutilan tutkimusalueena ovat ruokajärjestelmät ja luomun asema näissä järjestelmissä. Vuonna 2017 Jaakko Nuutila valittiin luomututkijoiden kansainvälisen järjestön ISOFAR:in hallitukseen, historian ensimmäisenä keittiömestarina.

– Keittiömestariaikoina luomu alkoi kiinnostaa, koska sen maku oli mielestäni parempi. En kuitenkaan tutkijana voi sanoa, että maku olisi parempi, mutta voin sanoa, että sen maku on erilainen.
Luomutuotettu ruoka, kasvit ja liha, kasvavat hitaammin kun ne kasvatetaan luomuna. Niitä ei väkisin kasvateta väkilannoitteilla tai tehotuoteta. Niiden kuiva-ainepitoisuus tai nestepitoisuus on erilainen. Myös ravintoainetiheys on silloin erilainen. Maku on voimakkaampi. Varsinkin eläinten kohdalla luomu on eettinen tapa kasvattaa eläimiä ruoaksi, toteaa Jaakko Nuutila.

– Tutkimus ei ole yksimielinen siitä, kumpi tuotantotapa, luomu vai tavanomainen on ympäristölle parempi. Täysin kiistaton asia on se, että jos meillä torjunta-aineet ja väkilannoitteet perustuvat uusiutumattomiin luonnonvaroihin, niin eihän sitä voi sanoa kestäväksi tuotannoksi. Moni ajattelee, että siinä vaiheessa, kun fosfori ehtyy niin on jo ehditty keksiä jo jotain muuta, mutta ihmiskunnan eettinen periaate on kuitenkin jättää seuraaville sukupolville sellainen maapallo, jossa voidaan elää.

– Välillä kuulee sanottavan, että Suomi on luomun kehitysmaa. Näin jyrkästi en tilannetta luonnehtisi, mutta meillä on onnistuttu luomaan mielikuva, että tavanomainen ruoka on yhtä kuin luomu. Näinhän se ei missään tapauksessa ole, jyrähtää Jaakko Nuutila.

– Eläinten hyvinvointi, niiden eettinen kasvatus ja kohtelu ovat sivistyneen maan mitta. Meillä Suomessa on suureksi häpeäksemme kuitenkin vielä parsilehmiä. Tällainen eläintenpito on todella väärin, kuten kaikki eläimiin kohdistuva julmuus. Muutos lähtee lopulta kuluttajista: Kyllä kauppa, teollisuus ja alkutuotanto liikkuvat kuluttajan kysynnän mukaan.
Enemmän tietoisuutta, vaatimusta, ja vastuuta, näitä Jaakko Nuutila peräänkuuluttaa jokaiselta kuluttajalta.

Keittiömestari Jaakko Nuutila ja toimittaja Sini Sovijärvi Ylen Ikkunoita Eurooppaan -sarjan kuvauksissa Savoyn terassilla 1999.
Keittiömestari Jaakko Nuutila ja Ylen toimittaja Sini Sovijärvi Ikkunoita Eurooppaan -sarjan kuvauksissa Savoyssa 1999. Keittiömestari Jaakko Nuutila ja toimittaja Sini Sovijärvi Ylen Ikkunoita Eurooppaan -sarjan kuvauksissa Savoyn terassilla 1999. Kuva: Jyrki Valkama/Yle gastronomia,Ravintola Savoy,sini sovijärvi

Keittiömestari, opettaja ja ruokakirjailija

Jaakko Nuutilan on kirjoittanut kymmenen keittokirjaa. Lisäksi hän kokosi yhdessä Marita Joutjärven kanssa teoksen Ruokasanasto, jossa avataan ruoka- ja juoma-alan, ja koko kulinarismin erillisiä sanoja ja käsitteitä suomeksi. Teos ei ole vain sanakirja vaan mitä kiintoisin alansa käsitekirja. Laajuudessaan julkaisu on kulttuuriteko. Siihen on koottu gastronomian keskeisiä termejä eri kielistä ja historiallisista lähteistä. Ne kuuluvat paitsi alan ammattitaitoon, myös yleissivistykseen, historian tuntemukseen ja kielitaitoon.

Sillikirja (Otava 1999) on osoitus Jaakko Nuutilan tavasta toimia. On mentävä lähteille hankkimaan tietoa. Niinpä tämä mies lähti hommiin islantilaisille sillilaivoille seuraamaan pyyntiä ja sillin matkaa merestä markettien hyllyille asti.

– Vain tällä tavoin voi vastuullinen ruoka-asiantuntija tietää, mistä ruoka tulee. Ottamalla selvää, menemällä itse alkulähteille ja hankkimalla tietoa perinpohjaisesti, kiteyttää Nuutila napakasti.

Jaakko Nuutila toimi perinteikkään helsinkiläisravintola Savoyn keittiöpäällikkönä ja ravintolapäällikkönä v. 1996-2000.

– Savoy on ravintola, jolla on oma henki, muistelee Nuutila noita kultaisia vuosia.

Vuodet Haaga-instituutissa (2000-2007) opettajana ja lehtorina antoivat myös paljon.

— Oppilailleni jäi toivottavasti puhtaan tiedon lisäksi eväiksi kunnon asenne ja ammattiylpeys tähän työhön. Näitä asioita opin itse pitkälti Ranskassa. Nuoren, ulkomaalaisen vuoromestarin asema ranskalaisessa, ankarassa keittiöhierarkiassa ei ollut helpoimmasta päästä, muistelee kovan koulun käynyt keittiömestari Nuutila.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK nimitti Jaakko Nuutilan historian ensimmäiseksi ruoka-asiamieheksi, 2007-2010. Nämä vuodet olivat kovaa, intohimoista työtä suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi. Voimakkaita muistoja jäi myös seuraavasta haasteesta, Pietarista, jossa Nuutila toimi Grand Hotel Europe -loistohotellin ravintolatoimen johtajana 2010-2011. Työkulttuurin erilaisuus oli todella konkreettista, eikä törmäyksiltä vältytty.

Vieraiden kulttuurien kentässä kiehtovimpia ja opettavaisimpia aikoja Jaakko Nuutilan ja koko hänen nuoren perheensä elämässä lienevät kuitenkin kirkon kehitysyhteistyön konsulttivuodet Namibiassa 1994-1996. Euroopan ulkopuolella oman kulttuuripiirin ja kotimaan hahmottaminen syventyvät. Tältä pohjalta oli hyvä ponnistaa tuleviin, vaativiin työtehtäviin.

Suomalaisperheen kaveri on suomenhevonen

– Olen suomalainen, joka ymmärtää suurempiakin kuvioita. Olen asunut ja työskennellyt mm. Ranskassa, Namibiassa ja Venäjällä ja käynyt 64:ssä eri maassa. Olen nähnyt maailmaa eri kanteilta, mutta pitkin matkaa on kotimaa noussut yhä tärkeämmäksi. Minut on helppo saada itkemään soittamalla Sibeliuksen Finlandiaa. Siihen kiteytyy itsenäisen Suomen kansan olemus. Olen kuunnellut sitä usein, kun olen viettänyt itsenäisyyspäivää jossain ulkomailla.

– Kotona meillä on kaksi kaveria, Suomen ja suomalaisuuden symbolia, suomenhevoset Pirmori ja Piiperoinen. Ne ovat perheeni kunnianosoitus itsenäiselle Suomelle. Suomenhevoset ovat olleet mukana rakentamassa Suomen maa- ja metsätaloutta alusta alkaen ja taistelleet rinnallamme sodissa.

– On meillä toki muitakin eläimiä: neljä hienoa koiraa ja kaksi tallikissaa. Välillä myös vastuullisesti kasvatettuja luomukanoja.

Jaakko Nuutila ja suomenhevosensa Piiperoinen kotona Lohjalla 2014.
Jaakko Nuutila ja suomenhevonen Piiperoinen kotona Lohjalla. Jaakko Nuutila ja suomenhevosensa Piiperoinen kotona Lohjalla 2014. Kuva: Jaakko Nuutilan kokoelmat/Vaula Veirala. hevonen,Luomu

– Perhe, johon myös kaikki eläimemme kuuluvat, on todella tärkeä voimavara, jonka syvämerkityksen olen ymmärtänyt vasta nyt, kun lapset ovat jo lentämässä pesästä. Puoliso Vaula on ollut mukana kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa projekteissani ja saan olla hänelle paljosta kiitollinen. Käsi kädessä olemme kulkeneet haasteesta toiseen ja kuljemme vastakin. "Isot" lapsemme ja yksi lapsenlapsi tulevat onneksi viettämään iloista, yhteistä aikaa viikonloppuisin, vaikka isältä aina jokin puuhanakki napsahtaakin.

Kuudes kuva saattaa olla linna Ranskassa

Ihmisen on saatava haaveilla ja myös toteuttaa haaveitaan. Me suomalaiset puhumme pilvilinnoista, ranskalaiset taas linnoista Espanjassa – des châteaux en Espagne. Nuutilan perhe eläimineen haaveilee nyt jo melko konkreettisesti omasta linnasta Ranskassa, paikasta, jossa voi yhdistää työn hotelli- ja ravintola-alan luomuhenkisinä yrittäjinä ja vapaa-ajan mieluiten perheen ja hyvien ystävien seurassa, inspiroivassa kulttuuriympäristössä. Rakkaus Suomeen elää sielläkin perjantai-iltojen perinteissä: Finlandia soi myös Ranskassa.

Jaakko Nuutila CV englanniksi

Jaakko Tapani Nuutila,

Born 22 June 1966 in Helsinki, Finnish citizen

Expertise

Dr. Jaakko Nuutila is an experienced specialist in food systems, supply and value chains, with an emphasis on responsible and organic approaches. Dr. Nuutila holds an MSc in Food Economics from the University of Helsinki, where he also gained his doctorate. Additionally, he has a diploma in pedagogy, making knowledge transfer easy for him. His theoretical knowledge gained as an academic researcher is complemented with vast practical experience from various countries. Dr. Nuutila has extensive expertise on the hospitality industry from Master Chef to Hotel Director. He has published several scientific articles on food system sustainability and gained his doctorate with his research on organic food system. During his Customer Manager work, he specialized into aquaculture solutions. He has also an educational background as a program director and teacher from Haaga Institute Polytechnic in Helsinki. He has gained an insight into the development countries through his consultancy work for the Finnish Church Aid in Namibia and ongoing project in Vietnam.

Scientific career

2018 Docent in responsibility in food systems and food transformation University of Kassel, Faculty of Organic Agricultural Sciences

Visiting Professor in Sustainable Gastronomy
Warsaw University of Life Sciences, Faculty of Human Nutrition and Consumer Sciences

2016 Doctor of Philosophy, Economics, Behavioural sciences
Dissertation about Organic Food Systems and Value Chains

Studies

2006 Master of Sciences: Food Economics
Food Production, Markets and Consumer Studies

2002 Helia University of Applied Sciences:
Adult Educational Studies, diploma of pedagogy

1991 Culinary School Perho
Executive Chef

Knowledge of languages Finnish (mother language)

Swedish, good
English, fluent
French, fluent

Work experience

Since 2012 Natural Resources Institute Finland:
Research Scientist
- Food Systems and Value Chains
(2016-2017) Manager, International Customer Solutions
- Specialization on Aquatic Solutions

2011-2012 St Peter Line, Cruise ships
Director of Hotel Operations, development work, temporary

2010-2011 Grand Hotel Europe St Petersburg
Food and Beverage Director, development work, temporary

2007-2010 The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners
Ombudsman for Food Culture, specialist on value chains and rural development

2000-2007 Haaga Institute Polytechnic
Programme Director and Teacher responsible for Culinary Management

1996-2000 Restaurant Savoy, Helsinki
Executive Chef
(1998-2000) Restaurant Director

1994-1996 Finnish Church Aid
Development work in Namibia, Consultant
1987-1994 Several employments in hotels and restaurants in Finland and France with positions as Executive Chef, Sous Chef and Restaurant Director

Development projects

Voluntary quality system for the sustainable cold-water fish food chain in Vietnam, 2017-2020, Ministry of Foreign Affairs, Finland, position: research scientist, food quality and supply chain specialist, ongoing project

Centre of Excellence of Fisheries and Aquaculture to enhance the development of the Slovenian fisheries and aquaculture industry, 2018-2019, European Union, position: research scientist, food system specialist, ongoing project

Circular economy and food waste, case study: The use of undervalued parts of bovine carcasses, European Union, position: research scientist supply chain and culinary specialist, ongoing project

Organic food systems contribution to sustainable and healthy diets, 2016-2017, several countries, position: specialist on food system quality

Execution of Finnish Organic Research Institute and developing the organic food value chain in South Savo 2013-2016, EU funding, position: specialist on food system and food culture

Review of organic production and consumption from eight European Union countries, 2015-2016, Ministry of Agriculture and Forestry, Finland, position: research scientist, food economist

Memberships

International Organisation of Organic Scientists, IFOAM, Board Member 2017 -2020

Nordic Association of Agricultural Scientists, NJF

OSMTH

Finnish Chef Association

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.