Hyppää pääsisältöön

Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

Toimittaja ja radiopersoona Eero Saarenheimo polkupyörän kanssa Yleisradion radiotalon edessä Fabianinkadulla 1959.
Toimittaja ja radiopersoona Eero Saarenheimo polkupyörän kanssa Yleisradion radiotalon edessä Fabianinkadulla 1959. Toimittaja ja radiopersoona Eero Saarenheimo polkupyörän kanssa Yleisradion radiotalon edessä Fabianinkadulla 1959. Kuva: Yle/Aarne Pietinen Oy Yle Elävä arkisto,Eero Saarenheimo

Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.

Radiopersoona: Eero Saarenheimo kokonaisuudessaan Areenassa

13-osainen Radiopersoona-sarja on julkaistu Yle Areenaan pysyvästi.

Sarjan ovat toimittaneet Riikka Rahi sekä Janne Junttila vuonna 2010.

Eero Saarenheimo syntyi Helsingissä vuonna 1919. Radioon hän otti ensituntumaa jatkosodan aikana Maaselän rintamaradiossa. Sodan jälkeen Saarenheimo työskenteli historian lehtorina ja vuonna 1952 hän haki Yleisradioon lehti-ilmoituksen innoittamana.

Ulkomaille voimakkaasti suuntautunut Saarenheimo oli toimittajana lukuisissa 1950- ja 1960-luvun levottomissa kohteissa, muun muassa Algerian sisällissodassa.

Historia ja kulttuuriaiheet olivat Saarenheimolle itselleen niitä läheisimpiä. Ohjelmatuotannossaan Saarenheimo suuntautui etenkin Välimeren alueelle sekä Afrikkaan. Hän teki lukuisia, jopa kuunnelmamaisia reportaaseja myös Kaakkois-Aasiasta, jossa vieraili useasti.


Radioselostajapäivät Turussa 1957. Eero Saarenheimo, insinööri Vehmas, äänitarkkailija Eero Veiramo, radioselostaja Esko Mustonen, radioselostaja Jorma Vuori, tunnistmataon naisselostaja, Jorma Lunden, Kaarle Stewen ja Kaarle Nordenstreng.
Radioselostajapäivät Turussa 1957. Eero Saarenheimo, insinööri Vehmas, äänitarkkailija Eero Veiramo, radioselostaja Esko Mustonen, radioselostaja Jorma Vuori, tunnistmataon naisselostaja, Jorma Lunden, Kaarle Stewen ja Kaarle Nordenstreng. Radioselostajapäivät Turussa 1957. Eero Saarenheimo, insinööri Vehmas, äänitarkkailija Eero Veiramo, radioselostaja Esko Mustonen, radioselostaja Jorma Vuori, tunnistmataon naisselostaja, Jorma Lunden, Kaarle Stewen ja Kaarle Nordenstreng. Kuva: Yle/Kaarle Nordenstreng Yle Elävä arkisto,Eero Saarenheimo

Työuransa alussa Saarenheimo seurasi myös presidentti Urho Kekkosta tämän ulkomaanmatkoilla. Radiopersoona-sarjassa Saarenheimo itse valottaa presidentti Kekkosen suhdetta radioon. Toimittajan ensi kohtaamiset Kekkosen kanssa tapahtuivat jo ennen hänen Yleisradio-vuosiaan.

Vuonna 1965 Eero Saarenheimo nimitettiin Yleisradion ohjelmapäälliköksi ja eläkkeelle hän jäi 1977. Vuonna 1979 Saarenheimolle myönnettiin professorin arvonimi ja hän jatkoi radiotyötä vielä eläkkeelläkin.

Eero Saarenheimo kuoli 16.7.2018. Hän oli kuollessaan 99-vuotias.

Eero Saarenheimo istuu pöydän ääressä 1955 ja lukee tekstiä.
Eero Saarenheimo istuu pöydän ääressä 1955 ja lukee tekstiä. Eero Saarenheimo istuu pöydän ääressä 1955 ja lukee tekstiä. Kuva: Yle/Ruth Träskman Eero Saarenheimo,Yle Elävä arkisto

Lisää ohjelmasta

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto