Hyppää pääsisältöön

Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

Toimittaja ja radiopersoona Eero Saarenheimo polkupyörän kanssa Yleisradion radiotalon edessä Fabianinkadulla 1959.
Toimittaja ja radiopersoona Eero Saarenheimo polkupyörän kanssa Yleisradion radiotalon edessä Fabianinkadulla 1959. Toimittaja ja radiopersoona Eero Saarenheimo polkupyörän kanssa Yleisradion radiotalon edessä Fabianinkadulla 1959. Kuva: Yle/Aarne Pietinen Oy Yle Elävä arkisto,Eero Saarenheimo

Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.

Radiopersoona: Eero Saarenheimo kokonaisuudessaan Areenassa

13-osainen Radiopersoona-sarja on julkaistu Yle Areenaan pysyvästi.

Sarjan ovat toimittaneet Riikka Rahi sekä Janne Junttila vuonna 2010.

Eero Saarenheimo syntyi Helsingissä vuonna 1919. Radioon hän otti ensituntumaa jatkosodan aikana Maaselän rintamaradiossa. Sodan jälkeen Saarenheimo työskenteli historian lehtorina ja vuonna 1952 hän haki Yleisradioon lehti-ilmoituksen innoittamana.

Ulkomaille voimakkaasti suuntautunut Saarenheimo oli toimittajana lukuisissa 1950- ja 1960-luvun levottomissa kohteissa, muun muassa Algerian sisällissodassa.

Historia ja kulttuuriaiheet olivat Saarenheimolle itselleen niitä läheisimpiä. Ohjelmatuotannossaan Saarenheimo suuntautui etenkin Välimeren alueelle sekä Afrikkaan. Hän teki lukuisia, jopa kuunnelmamaisia reportaaseja myös Kaakkois-Aasiasta, jossa vieraili useasti.


Radioselostajapäivät Turussa 1957. Eero Saarenheimo, insinööri Vehmas, äänitarkkailija Eero Veiramo, radioselostaja Esko Mustonen, radioselostaja Jorma Vuori, tunnistmataon naisselostaja, Jorma Lunden, Kaarle Stewen ja Kaarle Nordenstreng.
Radioselostajapäivät Turussa 1957. Eero Saarenheimo, insinööri Vehmas, äänitarkkailija Eero Veiramo, radioselostaja Esko Mustonen, radioselostaja Jorma Vuori, tunnistmataon naisselostaja, Jorma Lunden, Kaarle Stewen ja Kaarle Nordenstreng. Radioselostajapäivät Turussa 1957. Eero Saarenheimo, insinööri Vehmas, äänitarkkailija Eero Veiramo, radioselostaja Esko Mustonen, radioselostaja Jorma Vuori, tunnistmataon naisselostaja, Jorma Lunden, Kaarle Stewen ja Kaarle Nordenstreng. Kuva: Yle/Kaarle Nordenstreng Yle Elävä arkisto,Eero Saarenheimo

Työuransa alussa Saarenheimo seurasi myös presidentti Urho Kekkosta tämän ulkomaanmatkoilla. Radiopersoona-sarjassa Saarenheimo itse valottaa presidentti Kekkosen suhdetta radioon. Toimittajan ensi kohtaamiset Kekkosen kanssa tapahtuivat jo ennen hänen Yleisradio-vuosiaan.

Vuonna 1965 Eero Saarenheimo nimitettiin Yleisradion ohjelmapäälliköksi ja eläkkeelle hän jäi 1977. Vuonna 1979 Saarenheimolle myönnettiin professorin arvonimi ja hän jatkoi radiotyötä vielä eläkkeelläkin.

Eero Saarenheimo kuoli 16.7.2018. Hän oli kuollessaan 99-vuotias.

Eero Saarenheimo istuu pöydän ääressä 1955 ja lukee tekstiä.
Eero Saarenheimo istuu pöydän ääressä 1955 ja lukee tekstiä. Eero Saarenheimo istuu pöydän ääressä 1955 ja lukee tekstiä. Kuva: Yle/Ruth Träskman Eero Saarenheimo,Yle Elävä arkisto

Lisää ohjelmasta

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.