Hyppää pääsisältöön

Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

Toimittaja ja radiopersoona Eero Saarenheimo polkupyörän kanssa Yleisradion radiotalon edessä Fabianinkadulla 1959.
Toimittaja ja radiopersoona Eero Saarenheimo polkupyörän kanssa Yleisradion radiotalon edessä Fabianinkadulla 1959. Toimittaja ja radiopersoona Eero Saarenheimo polkupyörän kanssa Yleisradion radiotalon edessä Fabianinkadulla 1959. Kuva: Yle/Aarne Pietinen Oy Yle Elävä arkisto,Eero Saarenheimo

Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.

Radiopersoona: Eero Saarenheimo kokonaisuudessaan Areenassa

13-osainen Radiopersoona-sarja on julkaistu Yle Areenaan pysyvästi.

Sarjan ovat toimittaneet Riikka Rahi sekä Janne Junttila vuonna 2010.

Eero Saarenheimo syntyi Helsingissä vuonna 1919. Radioon hän otti ensituntumaa jatkosodan aikana Maaselän rintamaradiossa. Sodan jälkeen Saarenheimo työskenteli historian lehtorina ja vuonna 1952 hän haki Yleisradioon lehti-ilmoituksen innoittamana.

Ulkomaille voimakkaasti suuntautunut Saarenheimo oli toimittajana lukuisissa 1950- ja 1960-luvun levottomissa kohteissa, muun muassa Algerian sisällissodassa.

Historia ja kulttuuriaiheet olivat Saarenheimolle itselleen niitä läheisimpiä. Ohjelmatuotannossaan Saarenheimo suuntautui etenkin Välimeren alueelle sekä Afrikkaan. Hän teki lukuisia, jopa kuunnelmamaisia reportaaseja myös Kaakkois-Aasiasta, jossa vieraili useasti.


Radioselostajapäivät Turussa 1957. Eero Saarenheimo, insinööri Vehmas, äänitarkkailija Eero Veiramo, radioselostaja Esko Mustonen, radioselostaja Jorma Vuori, tunnistmataon naisselostaja, Jorma Lunden, Kaarle Stewen ja Kaarle Nordenstreng.
Radioselostajapäivät Turussa 1957. Eero Saarenheimo, insinööri Vehmas, äänitarkkailija Eero Veiramo, radioselostaja Esko Mustonen, radioselostaja Jorma Vuori, tunnistmataon naisselostaja, Jorma Lunden, Kaarle Stewen ja Kaarle Nordenstreng. Radioselostajapäivät Turussa 1957. Eero Saarenheimo, insinööri Vehmas, äänitarkkailija Eero Veiramo, radioselostaja Esko Mustonen, radioselostaja Jorma Vuori, tunnistmataon naisselostaja, Jorma Lunden, Kaarle Stewen ja Kaarle Nordenstreng. Kuva: Yle/Kaarle Nordenstreng Yle Elävä arkisto,Eero Saarenheimo

Työuransa alussa Saarenheimo seurasi myös presidentti Urho Kekkosta tämän ulkomaanmatkoilla. Radiopersoona-sarjassa Saarenheimo itse valottaa presidentti Kekkosen suhdetta radioon. Toimittajan ensi kohtaamiset Kekkosen kanssa tapahtuivat jo ennen hänen Yleisradio-vuosiaan.

Vuonna 1965 Eero Saarenheimo nimitettiin Yleisradion ohjelmapäälliköksi ja eläkkeelle hän jäi 1977. Vuonna 1979 Saarenheimolle myönnettiin professorin arvonimi ja hän jatkoi radiotyötä vielä eläkkeelläkin.

Eero Saarenheimo kuoli 16.7.2018. Hän oli kuollessaan 99-vuotias.

Eero Saarenheimo istuu pöydän ääressä 1955 ja lukee tekstiä.
Eero Saarenheimo istuu pöydän ääressä 1955 ja lukee tekstiä. Eero Saarenheimo istuu pöydän ääressä 1955 ja lukee tekstiä. Kuva: Yle/Ruth Träskman Eero Saarenheimo,Yle Elävä arkisto

Lisää ohjelmasta

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto